Kultaa

[jari siren]

Alan vasta ymmärtämään makron mahdolistamaa luovuutta.

Onko kiva?

[jontteri]

Ei ole.

[Sauli Särkkä]

No oha se. Paranisi, jos yläreunan suttu olisi kunnolla suttu.


-Sale

[JaSu63]

Yläreuna häiritsee hiukan

[jari siren]

Alan vasta ymmärtämään makron mahdolistamaa luovuutta

:)

Ihan passeli ... käsitely ei EHKÄ tuo tekstuuria esille parhaalla mahdollisella tavalla... EHKÄ hienovaraisempi tervöitys olisi paikallaan.

Varsinaisesti tämä ei ollut mitenkään sellainen, mutta oli kyllä ihan tosissani tuon lauseen kanssa..
Siis kun ollaa lähellä, lyhyissä ja pienissä elementeissä, voidaan helposti ja nopeasti testailla eri juttuja.
Makroja aliarvioidaan sekä tekijöiden että katsojien puolesta.
Tämä ehkä johtuu siitä että, se mieletään perhostenkeräilijöiden homiksi?
Makrokuvauksen ymmärtäminen, siis miten eritekstuurit käytäytyy ja miten bokeh on hallitavissa, on minullakin vielä ihan alkumetreillä, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtämään sen mahdolisuuksia luoda, siis todella tehdä näkymiä, elemettejä järjestellen.
Plää plää plää......

Edit ei ole mitenkään hyper terävöitetty, mutta sama ongelma kuin missä muussa ihmisen tekemässä tahansa, niin jälki on karkeeta kun mennään riitävän lähelle.

[expatriot]

Bokehia ei voi hallita, koska se on ostetusta objektiivista riippuva ominaisuus. Jotkut objektiivit on laskettu siten että optiikan ja himmentimen lehtien määrän suhde saa aikaan tietynlaisen bokehin eli epäterävyyden ilmentymän.
Makro ei lisää luovuutta, makro on vain optiikan kyky tuottaa tietyllä polttovälillä lyhyempi tarkennusetäisyys kuin muilla vastaavilla optiikoilla, yleensä ilmiö liittyy termiin ulosvetämä. ( joka taas tarkoittaa optiikan tiettyjen linssiryhmien etäisyyttä polttotasosta.)
Eri juttuja ei tarvitse testailla kun ne voi laskea ja tehdä tiedon perusteella, siis edellyttäen että tieto on.
Tekstuurien käyttäytyminen johtuu valoista ja niiden suunnista ei makrosta.
Lähelle meneminen ei karkeutta saa aikaan vaan se miten kohde valaistaan.
On nää sivut hurjia .....jengi väittää threadista riippumatta ihan skeidaa ja jotkut vielä uskoo.
Oikein yleisinformaation kultamaa ja valokuvauskeskustelun hautajaiset.

[Lauri N.A.]

taas halotaan hiuksia halolla...

[Sauli Särkkä]

Bokehia ei voi hallita, koska se on ostetusta objektiivista riippuva ominaisuus. Jotkut objektiivit on laskettu siten että optiikan ja himmentimen lehtien määrän suhde saa aikaan tietynlaisen bokehin eli epäterävyyden ilmentymän.

Onneksi apsoluuttisen totuuden lähde ja ylimmäisen viisauden alku ja juuri kertoi äskettäin epäterävän alueen olevan vain riippuvainen objektiivista itsestään, eikä esimerkiksi himmentimen asennosta. Onneksi himmentimen toimintatapakaan ei kyseiseen asiaan vaikuta, eikä myöskään muoto, lamellien määrä, eikä myöskään mikään muu.

Kuinkas moni on käsitellyt objektiivia, jonka himmenninlehdet muodostavat ns. ninjatähden himmennettäessä? Onko kukaan muu havainnut bokehin luonteen muutosta tämmöisillä verrattuna täyden aukon pyöreän himmenninaukon epäterävän alueen luonteeseen..?


-Sale

[expatriot]

Apsoluuttttinen;-) totuus vastaa tässä:
Mitäs jos kirjoittaisitte asiasta eikä minusta.
Sadoissa threadeissa, joissa kirjoitetaan valokuvakameroista on satoja virheitä.
Valokuvaus sinällään on täysin absoluuttista totuutta.
Ei mikään valokuvauksessa ole keksimääni vaan jokainen koulutettu valokuvaaja osaa samat asiat, omituista että oikeaa tietoa vastaan pitää ulvoa. Mistä ihmeestä johtuu ettei täällä kirjoita yksikään ammattilainen? Koska tätä laumaa vastaan on mahdoton puollustautua kirjoittamalla asiasta eikä siitä jonka lauma määrää todeksi.

Bokeh riippu optiikan suunnittelusta, huonolaatuisen optiikan bokeh on huono himmensit miten tahansa. Himmentimen asento on terminä tässä olematon, himmentimellä on aukkoarvo, ei himmeniin optiikan suhteen ole missään muussa asennossa kuin kiinni siellä missä sen kuuluu ollakin. Himmentimellä on aukkoarvo esimerkiksi 5,6.

Kun koko 20 tuhatta lukijaa keksii omat terminsä on sotku valmis.
Juuri tästä syystä on olemassa teidän kaikkien halveksima valokuvauskoulutus. Ei siellä mitään halkoja hiuksilla halota vaan opetellaan oikeat ja ainoat valokuvauksen faktat.
Bokehilla ei ole tekemistä syvyysterävyyden määrän kanssa vaan sen miten epäterävyys toistuu, onko esimerkiksi kirkas pisara ja sen epäterävyys terävämpireunainen vai sumea koko alueeltaan.

En yksinkertaisesti käsitä miksi väärän tiedon kumoaminen saa aikaan lynkkausmielialan tiedon antajaa kohtaan, mikä ihme tässä yhteisössä on pielessä kun se ei salli mitään poikkeavaa lähestymismallia.
Sama laahus raahautuu ja dissaa tekstin toisensa jälkeen kykenemättä kestämään mitään muuta kuin sen totuuden jolla joukko pärjää yhdessä ettei tule säröjä yhteiseen epätietoisuuteen.

[Lauri N.A.]

Asioita voi tehdä monella tavalla.

Jos väärien tietojen korjaamisen sävy *tuntuu* lukijalta hiusten halkomiselta tai "minä olen parempi koska korjaan sinun virheesi" -tuntuiselta asenteelta, ei välttämättä kuunnella sitä mitä halutaan asiassa tiedolla valaista.

Kyse on kuitenkin ihmisten välisestä kommunikaatiosta, eikä joidenkin virheiden korjaamisesta.

Paras tapa opettaa on kuitenkin inspiraation kautta.
Ainakin tämä on oma mielipiteeni.


Henkilökohtaisesti itseäni ei niin paljon nappa turhan insinöörimäinen suhtautuminen valokuvaukseen. Eli testaamisen ja kokeilun sijaan Lasketaan. Tämä on kuitenkin loppupeleissä kuvallista ilmaisua, ei fysiikan kaavoja ja teknillinen nippelitieto ehkä auttaa välillä, mutta se ei ole mielestäni se oleellisin seikka.
Teknistä tietotaitoa tai koulutusta en kuitenkaan missään tapauksessa väheksy vaan työkalun tuntemus ja itse työn teko tiedolla ja taidolla on tärkeää jos meinaa siihen vakavasti ja ammattimaisesti suhtautua.

En suinkaan vastusta, etteikö asioista olisi kiva puhua oikeilla nimillä jne. mutta jos joku mainitsee, että on kivaa löytää jostain uudesta valokuvauksen alueesta jotakin mielenkiintoista ja lisäinspiraatiota, ja vaikka muotoilee sen jotenkin

Alan vasta ymmärtämään makron mahdolistamaa luovuutta

...
Niin TUSKIN hän kuitenkaan sitä tarkoittaa, että makro lisäisi jotenkin maagisesti luovuutta.
Uskoisin, että kyse on vain uuden löytämisen innokkaasta puheesta, ja mitä innokkuudessa on väärää?
Eikö se ole juuri se katalyytti, jolla ihmiset parhaiten oppivat?

Ja jos niin on, varmaankaan opetuksen sävy ei kannata olla innostuksesta poisvievä, vaan sitä kasvattava, positiivinen ja kannustava.

Toki aiemmin oli selkeitä asiavirheitä, joita korjailtiin, mutta se itse korjailun sävy voisi olla toisenlaista, jottei sitä ns. lynkkausmielialaa syntyisi.
Halolla hiusten halkomisella meinasin juuri sitä, että käydään kaikki yksittäiset sanonnat vähän turhan aggressiivisesti, kuten juuri tuon makron ja luovuuden osalta läpi ja korjataan nekin, vaikka ne selkeästi menevät innostuksen piikkiin. Tuskin monikaan ajattelee, että makro = luovuus ;)


Mitä jos vaikka Herra Opettaja sitten kommentoisi itse kuvaa?
Kun ilmeisesti sitä oltiin tässä hakemassa.

Eikä tuotakaan sitten pidä ottaa liian vakavasti :)


PS. Olisi kyllä hyvä jos nuo termit sun muut alettaisiin ottamaan vähän vakavemmin, niin kaikilla olisi varmasti helpompaa, mutta ei sille paljoakaan voi kun niin massakulttuurin piiriin on "alempi valokuvaus" joutunut, että väkisin se tuhnuuntuu. Katsokaa vaikka musateeveeltä Britnin jokin uusi video ja miettikää miten oli musiikin laita ennen.. jössis.

Kouluun eivät kaikki edes pääse.
Ja sitten on se vähän boheemimpi osasto, jota ei jargonit kiinnosta. Välillähän se on vähän päätä seinään hakkaamista, ja tiettyjen asioiden opiskelu varmaan helpottaisi asiaa.

[Ja sitten kuvaan.]

Ja pahoittelut, itsekin täyysin asian vierestä näin ensalkuun..
Tiettyä sommitelman parantelua tuossa vielä voisi hakea, lähelle ollaan päästy ja täytyy kompata vähän tuota ylälaitaa... tuosta kun selaimella leikkaa sitä niin avot! näyttää paremmalta.

Sitten tuo oikea alalaita myöskin... ehkä tuota sommitelmaa voisi hakea niin että tuo kaikkein päällimmäisin ketju, joka tuollaisen kaaren muodostaa, tekisi sen laidasta laitaan.
Tuolla oikealla se ikään kuin katkeaan.

Sitten on tietysti tuollaisia pieniä yksityiskohtia kuten ihan alalaidassa oleva ketju joka lähtee yht'äkkiä kääntymään eri suuntaan.
Itsekin koruaiheisia tuotekuvia tehneenä huomannut, että harmittavan usein tuollaiset ketjujen mutkat yms. tulee huomattua turhan myöhään, ellei niihin kiinnitä aivan erityistä huomiota jo alusta asti. Ne kuitenkin pilaavat kokonaisuutta jos kuva on muuten hiottu ja komia.
Komia toi kyllä on pikku"vikoineen", nätti on valaisu ja värit toistuu mukavasti. Näyttää kun kultaa katselis €€€

Tosta syvyysepäterävyydestä.. hmmm se voisi olla tietysti hiukka kapeampi, jotta tuo ylhäällä oleva pätkä jäisi enemmän epäteräväksi, taikka sitten hieman toisella asettelulla voisi olla vaikka kaikki terävää ja lähestyä aihetta vielä enemmän geometrisien linjojen tutkimisella. Noni, nyt puhuin tuossa juuri sitä pskaa mitä ope tuossa juuri kritisoi, ei voi mitään, pitää mennä tutimaan ja kattoa huomenna vaikka uusin silmin ja levätyin mielin :)

[herkko]

Apsoluuttttinen;-) totuus vastaa tässä:
...
Bokeh riippu optiikan suunnittelusta, huonolaatuisen optiikan bokeh on huono himmensit miten tahansa. Himmentimen asento on terminä tässä olematon, himmentimellä on aukkoarvo, ei himmeniin optiikan suhteen ole missään muussa asennossa kuin kiinni siellä missä sen kuuluu ollakin.

Ehkä tuo on vähän epäselvästi tai vaikeatajuisesti ilmaistu(?)

Himmeninlevyjen määrä vaikuttaa kyllä epäterävän alueen (bokeh) laatuun, eli siinä mielessä himmentimellä on muutakin vaikutusta kuvaan kuin vain annettu aukkoarvo.

Todella huonolaatuisessa optiikassa vain harvoin on kahdeksaa himmeninlevyä, hyvä jos on edes viisi. Joten *käytännössä* huono laatu kulkee tuossa suhteessa käsi kädessä linssien ja himmeninlevyjen osalta.

Makuasiana voi tietenkin pitää jos kuvaaja tieten tahtoen haluaa levottomampaa taustaa. Itselläni kyllä makrokuvauksessa kahdeksan himmeninlevyä menee aika selkeästi kuuden edelle.

Muutamia kuvaesimerkkejä ym:
http://www.bobatkins.com/photography/te ... bokeh.html

[Sauli Särkkä]

Eräs esimerkkivertailutapaus voisi olla Pentaconin 135-millisen pari eri versiota. Toisessa on 15-lehtinen himmennin ja toisessa taisi olla kuusi- tai seitsenlehtinen himmennin. Molemmat tuottavat täydellä aukolla kaunista jälkeä, sillä siinä asennossa himmenninlamellit ovat täysin piilossa obiskan kuorirakenteen suojissa, ts. reikä on pyöreä. Siitä alaspäin himmatessa jälki sitten rosoontuu tuolla normiversiolla, kun 15-lehtisellä "Bokeh Monsterilla" pysyy epäterävällä alueella selkeästä kreemimpi fiilis.


-Sale

[jari siren]

Bokehia ei voi hallita, koska se on ostetusta objektiivista riippuva ominaisuus. Jotkut objektiivit on laskettu siten että optiikan ja himmentimen lehtien määrän suhde saa aikaan tietynlaisen bokehin eli epäterävyyden ilmentymän.
Makro ei lisää luovuutta, makro on vain optiikan kyky tuottaa tietyllä polttovälillä lyhyempi tarkennusetäisyys kuin muilla vastaavilla optiikoilla, yleensä ilmiö liittyy termiin ulosvetämä. ( joka taas tarkoittaa optiikan tiettyjen linssiryhmien etäisyyttä polttotasosta.)
Eri juttuja ei tarvitse testailla kun ne voi laskea ja tehdä tiedon perusteella, siis edellyttäen että tieto on.

Kun puhutaan senteistä ja milleistä etäisyydessä ja otetaan vielä valon vaikutus huomioon, ollaan selaisissa laskutoimituksissa että milestäni (ainakin minun kohdallani) on aikaisemman tehdyn perusteella muistin varaisen perusteella helpompi testailla, kun ruveta ynnäämää.
Siirrän objektiivia 1,5cm taaksepäin ja bokeh muuttuu samalla aukolla. Ihmisillä on eri tapoja työskenellä, toiset piirtelee ideat ennen kuvaamista ja toiset visualisoiden pääsään, itse kuulun jälkimäiseen ryhmään, jopa mekaanisia "keksintöjä" tehdessäni saatan yöllä päässäni visualisoida niiden toimintoa ja aamulla rakentaa broton ilman että ainuttakaan piirrosta on tehty välissä.

Koska valokuvauksessa ja nimenomaan makrokuvaamisessa on niin paljon muutujia, niin henkilö kohtaisesti käytän digikameran luomaan mahdollisuutta kokeilla ja katsoa samantien, tuo räknääminen oli vältämätöntä filmiaikaan, kun ei ollut välitöntä mahdoliisuutta tarkistaa tulosta, toki tuoloinkin studio kuvauksessa monet kokeneetkin ammatilaiset käytti polaroidia säätöjen testaamiseen.

Omalla kohdallani homma lähteen ymärryksestä muutujien vaikutukseen, suunnan osalta, siis mitä tapahtuu esim. bokehille siirtäessäni objektiivia tarkennuspisteen suunassa johonkin suuntaan, tai rulaamalla aukon esivalintaa, yms.

Tai salamoita (puhun käsi monisalamasalama kuvauksesta, siis ilman ohjausvaloja tapahtuvasta) käytettäessä, niiden paikaa ja tehosuhdetta vaihtamalla, ollaan selaisten muutujien äärellä että kokeilu ja näytöstä tarkistaminen on ainakin minulle ainoa tie, toki käytän muistin varaisesti aikaisempaa komemusta hyväkseni mahdollisuuksien rajaamiseen.

Luovudella nimen omaan makrokuvauksen kohdalla (mitä ei pidetä mitenkään luovana kuvaamisena), toisaalta itse kamera on yhtä luova kuin makrokuvaus. Siis tarkoitin että siinä saa pienillä muutoksilla käytettyä luuvuuttaa, esimerkiksi haluttu tausta voidaan saada vaikkapa tupakkaaskilla tai purkin kannella, sijoitamalla se oikelle etäisyydelle tarkenuspisteen ja etäisyyden suhteen, ei tarvita isoja taustakankaita.
Pointinani oli juuri se että ei louvana pidetyssä makroilussa, luovuudelle on paljon tilaa, ja kokeiluita voi tehdä helposti vähällä vaivalla.

Tekstuurien käyttäytyminen johtuu valoista ja niiden suunnista ei makrosta.
Lähelle meneminen ei karkeutta saa aikaan vaan se miten kohde valaistaan.

Ei kai taaskaan kukiaan ole väittänyt että kyse on mistään ainoastaan makron ominaisuudesta, muun kuin mittakaavan suhteen?
Edelleen pieniä esineitä ja niiden asentoa valonsuuntaan/ kuvaajan liikuminen valonsuunan suhteen, päästään taas mahdolisuuksiin nopeasti ja helposti luoviin muutoksiin, jolloin jää enemmän aikaa luovaan ajatteluun, roudaamisen siasta.

Kirjoitukseni pointti oli se että makroilukin voi olla luovaa ja on paljonkin luovaa jos hissi nousee ylös saakka.

On nää sivut hurjia .....jengi väittää threadista riippumatta ihan skeidaa ja jotkut vielä uskoo.
Oikein yleisinformaation kultamaa ja valokuvauskeskustelun hautajaiset.

Terveisin läski Jore Puusa wannabee (joku minua on siten kutsunut) :D

[jari siren]

Mitä tulee kamerateknikoiden himmenninlevyihin ja muuhun "asiatietoon", niin en tiennyt monta himmennin levyä objektiivissani on, eikä edes kiinnostanut.
Ainoa mikä kiinnosti onko kyseessä hyvä objektiivi, tuleeko minulle jotain invaliditeeteja sen kanssa verattuna johonkin toisee saatavissa olevaan. Otin kokeiltavaksi ja totesin että tällä pystyn kuvaamaan.
Piti oikein käydä nikonin sivuilta katsomassa, monta niitä on, pakkaus ohjekirjoineen on varastossa:D

•Maailman ensimmäinen makrolinssi jossa käytetään VR tekniikkaa.
•Innovatiivinen VR II (Vibration Reduction) -tärinänvaimennusjärjestelmä vähentää kameran tärinän aiheuttamaa kuvan epätarkkuutta. VR II vastaa neljä aukkoa tavallista nopeamman suljinnopeuden käyttöä, joten käsivarakuvaus on mahdollista hämärässä, illalla ja jopa huonosti valaistuissa sisätiloissa.
•SWM (Silent Wave Motor) varmistaa nopean ja hiljaisen automaattitarkennuksen sekä mahdollisuuden siirtyä nopeasti automaattitarkennuksesta käsitarkennukseen ja päinvastoin.
•ED-lasinen optiikkaa takaa kuvien tarkkuuden ja kontrastin minimoimalla värivääristymän.
•Nanokiteinen pinnoite, joka vähentää linssiheijastusta ratkaisevasti
•IF-järjestelmän (sisäinen tarkennus) ansiosta objektiivin etuosa ei kierry, ja siksi voidaan käyttää pyöröpolarisaatiosuodattimia
•Tarkennusvaihtoehdot - automaattinen jossa myös käsiohjaus ja puhtaasti manuaalinen ohjaus.
•Kehittyneen yhdeksänlehtisen pyöreänä sulkeutuvan himmentimen ansiosta aukko on entistä pyöreämpi (ilman reunoja), ja näin terävyysalueen ulkopuoliset osat näyttävät luonnollisemmilta.
•62mm suotimien kiinnitys (ei pyörivä).

Homma menee näissäkin asioissa siten että on niitä jotka kuvaavat ja niitä jotka puhuvat kameroista.