OM-D E-M1

[ppotka]

Jos et ymmärrä kuvakulman käsitettä, en voi auttaa.

:D Voisit tietysti argumentoida näkemykseni vääräksi. Havainnollistin tuossa ylhäällä näkemykseni. En lähde ad hominem -kisaan, mikäli asiakeskustelu ei kiinnosta.

Huoh. Katso Nikonin ja Olympuksen ja vielä vaikkapa Leica S:n objektiivien kuvakulmat. Löytyvät netistä. Etsi yhtäläiset kolmikot. Niillä vierekkäin kuvaten sama kohde piirtyy saman kokoisena suhteessa kennon kokoon. Rajaamalla saa sitten ihan mitä haluaa, voi ottaa vaikka yhden pikselin vasemmasta yläkulmasta...

[paaton]

Tuossa olen ppotkan kanssa samaa mieltä, ettei se FF laajis vaan voi toimia kunnolla nikon1:n normaalina.Eli jotain ideaa tuossa ff vastaan polttovälin ilmoittamisessa on.

[ppotka]

Tuossa olen ppotkan kanssa samaa mieltä, ettei se FF laajis vaan voi toimia kunnolla nikon1:n normaalina.Eli jotain ideaa tuossa ff vastaan polttovälin ilmoittamisessa on.

Tästä taisi olla erillinen ketjukin. Pitäisikö objektiiveissa olla "pituuden" mittana jokin muu kuin polttoväli, että voisi suoraan lukea verrannolliset kuvaustilanteet?

[paaton]

Mutta Anha on myöskin oikeassa kroppaamisesta ja olyn koosta. Seuraava järkevä askel olisi kennokoon kasvattaminen :)

[AnHa]

Emme me ole kuvakulmista eri mieltä. Pointtini on se, jos Olympus voi tehdä tietyllä pikselitiheydellä kennonsa, kinokenno voidaan tehdä samalla tiheydellä, ja päästä samaan kuvakulmaan. Optinen formula on tällöin molemmissa formaateissa tn. samanlainen ja tällöin esim. flaretuksia voi paremmin verrata keskenään tai vaikkapa AF:n nopeutta.

OT: Nikonin 70-200/2.8 VRII flarettaa ihan helvetistä kultaisena.

[ppotka]

Emme me ole kuvakulmista eri mieltä. Pointtini on se, jos Olympus voi tehdä tietyllä pikselitiheydellä kennonsa, kinokenno voidaan tehdä samalla tiheydellä, ja päästä samaan kuvakulmaan. Optinen formula on tällöin molemmissa formaateissa tn. samanlainen ja tällöin esim. flaretuksia voi paremmin verrata keskenään tai vaikkapa AF:n nopeutta.

OT: Nikonin 70-200/2.8 VRII flarettaa ihan helvetistä kultaisena.

Kennon tiheydellä ei ole mitään tekemistä kuvakulman kanssa. Sama objektiivi D4:ssä ja D810:ssä antaa tasan samanlaisen kuvan. Niillä on vain resoluutioero. D810:n kuva voidaan tulostaa suuremmaksi ilman, että siihen pitäisi laskea lisää "pikseleitä". D4:n kuvasta loppuu resoluutio aiemmin objektiivista riippumatta.

Olympuksen E-M1 200-millisellä ja Nikonin D4 400-millisellä antavat tasan samanlaisen kuvan (jos unohdetaan kennojen erilainen sivusuhde). Näissä kuvissa on myös sama määrä informaatiota, koska kennoissa on sama pikselimäärä, JOS objektiivit ovat samantasoiset "per pikseli". (Oletuksena perusherkkyys ja aukkojen määrittäminen saman syväterävyyden antamiseksi). Objektiivi ratkaisee tässä tapauksessa.

[ppotka]

Mutta Anha on myöskin oikeassa kroppaamisesta ja olyn koosta. Seuraava järkevä askel olisi kennokoon kasvattaminen :)

Logiikallasi Nikonin pitäisi tehdä sama.

[Rockford]

Onhan noissa nyt sentään jonkinlainen ero ulkomitoissa ja painossa: http://camerasize.com/compare/#482,495

Silti näin tyhmempänä kuvittelis, että Olyn runkoon mahtuis APS-C-kokoinen kennokin melko mukavasti.

[ppotka]

Onhan noissa nyt sentään jonkinlainen ero ulkomitoissa ja painossa: http://camerasize.com/compare/#482,495

Silti näin tyhmempänä kuvittelis, että Olyn runkoon mahtuis APS-C-kokoinen kennokin melko mukavasti.

Olen ammattini vuoksi kanniskellut noita täyskinoja pitkine putkineen. Kaksi pitkää päivää lentonäytöksessä käsivaralta E-M1:llä plus tuolla uudellä zoomilla kontra vastaavan kinokokoisen mötikän kantaminen... siinä on tosiaan eroa 28 asteen lämpötilassa. Kaikki keskustelu on niin hiton kennokokokeskeistä, loppupeleissä rungon käytettävyys ja objektiivin laatu ratkaisee. Voisin vallan hyvin kuvata edelleen isommalla kalustolla. En vain ymmärrä mitä hyötyä siitä saisin. Olen kokeillut sitä vielä kinareista luovuttuanikin uudelleen niin Nikon D800E:llä kuin Sony A7r:llä. Se rako, jossa resoluutioetu on hyödynnettävissä on erittäin kapea. Ymmärrän todella hämärät olosuhteet, siellä on hyötyä konservatiivisesta määrästä isoja pikseleitä.

Olympuksen runkoon mahtuisi APS-C kokoinen kenno mutta sitten pitäisi jättää vakaaja pois. Saman tehoisen vakaajan kanssa ei mahtuisi vaan koko ja painokin nousisi. Toinen ongelma tulisi bajonetista, se on ahdas isommalle kennolle, jolloin objektiivisuunnittelu vaikeutuisi ratkaisevasti, käytännössä olisi mahdotonta tuolla nykyisellä laatutasolla, jolla PRO-sarjaa tehdään.

EDIT: objektiivien osalta on lisättävä Panasonicin parhaat lasit, joista 42,5-millinen Nocticron on aivan häikäisevän hieno.

[AnHa]

Kennon tiheydellä ei ole mitään tekemistä kuvakulman kanssa. Sama objektiivi D4:ssä ja D810:ssä antaa tasan samanlaisen kuvan. Niillä on vain resoluutioero. D810:n kuva voidaan tulostaa suuremmaksi ilman, että siihen pitäisi laskea lisää "pikseleitä". D4:n kuvasta loppuu resoluutio aiemmin objektiivista riippumatta.

Jos kuvaa kino-36Mpix kennosta 20Mpix-kropin 400mm objektiivilla, eikö kuvakulma vastaa silloin n. 600mm kuvakulmaa?

Jos laitat mtf:ään 200mm opiskan (kuvakulman kinovastaavuus 400mm), pääseekö 600mm kinokuvakulmaan samalla natiiviresoluutiolla 16Mpix?

Jos oletetaan, että mtf:n ja kinon optiikka tehdään samalla pieteetillä, what's up?

EDIT: Foto editoitu pois ja muutettu kysymys tekstiin.

[Rockford]

Kennokokokeskeisyydestä olen samaa mieltä. Se nyt on vähän sama kuin autokeskusteluiden bensa/diesel-vääntö. Jostain on pakko vääntää ettei olisi ihan tylsää.

Jos raha ei rajoittaisi mulla ois varmasti joku pienempikin järjestelmä. Mukavahan näitä olisi olla joka tarpeeseen, enkä ole kinoa kenellekään tyrkyttymässä ainoana oikeana. Hyötynäkökohtia en jaksa harrastajana niinkään pohtia. Kun nyt D800:n mainitsit niin sen runkohan on jo niin halko kooltaan, että siihen saisi varmasti mahtumaan kinokokoa isommankin kennon. Hämärässä olen tuolla pärjäillyt, vaikka pikseleitä olisikin (vielä hetken aikaa) hiukan epäkonservatiivinen määrä. Seuraavassa rungossa tuskin pikselit vähenee, eikä kennokokokaan varmaankaan kasva.

Olympuksen runkoon mahtuisi APS-C kokoinen kenno mutta sitten pitäisi jättää vakaaja pois.

Ah, unohdin tietysti tuon vakaajan, sen tarvitsemasta tilasta ei ole mulla mitään käsitystä. Enkä toki tarkoittanutkaan että bajonetti riittäisi APS-C:lle vaan ihan vain rungon mittoja spekuloin.

[moonshine]

Jep, järkäleen raahaaminen ja siitä loputtomasti kroppaaminen ja "uudelleen sommittelu" onkin tämän ketjun pointti.

Taas aika vahvaa läsnäoloa jäseneltä anha

Nykysellään ero mft:n ja asp-c:n välillä on niin pieni että aika sama vaikka isompi kenno oikeesti mahtuskin.

[AnHa]

Taas aika vahvaa läsnäoloa jäseneltä anha

Ad hominem -läppä on ääretön. Sitä saa mistä vaan netissä. Toisaalta olet kyllä oikeassa, tää on ajanhukkaa.

[ppotka]

Jos...
Jos...
Jos...

kysymys tekstiin.

En näe mitään kysymystä tekstissä. Lapset oppivat varmaan tajuamaan viimeistään päiväkodin askarteluissa, että paperia voi saksia pienemmäksi. Miksi hoet sitä, että kuvia voi rajata? Kirjoitin jo edellä, että saat puolestani käyttää vaikka yhtä pikseliä vasemmasta yläkulmasta, sillä saat aivan mahtavasti noita mukamillejäsi ja vielä mukashiftin kaupan päälle.

Jokainen kenno-objektiiviyhdistelmä tuottaa tietyn maksimimäärän linjoja (erotuskykyä, jota nyt ajat takaa kuin käärmettä pyssyyn) per kuvan korkeus. Saksileikeissäsi niitä on vähemmän, vähemmän, vähemmän, vähemmän, vähemmän... yhä vähemmän per jäljelle jäävä kuvan korkeus KAHDESTA syystä. Nimittäin, tämä kennokeskeinen diipadaapa unohtaa jälleen kerran objektiivin roolin. Kun olet saksinut 36MP kuvasi 16MP:hen siinä taitaakin olla vähemmän todellista informaatiota kuin hyvällä objektiivilla kuvatussa 16MP kuvassa. Tämä on helppo testata vaikka Nikonin D4:llä ja D810:lla. Ei Nikonin mikään objektiivi nyt vain piirrä D810:n kennon millekään 16MP osalle yhtä paljon linjoja kuin sama aihe kuvattuna D4:n koko 16MP kennolle hyvällä Nikkorilla. Ei pitäisi olla noin vaikea ymmärtää...

MFT:lle ei vielä ole olemassa yhtä kapean kuvakulman objektiiveja kuin esim. Nikonilla ja Canonilla on. Jos tämä ominaisuus on tärkeä, se on hyvä syy käyttää esimerkiksi näitä DSLRiä.

[AnHa]

Ei Nikonin mikään objektiivi nyt vain piirrä D810:n kennon millekään 16MP osalle yhtä paljon linjoja kuin sama aihe kuvattuna D4:n koko 16MP kennolle hyvällä Nikkorilla.

Sinä puhut siitä, että saman kennon fyysinen koko pysyy samana, mutta pikselimäärää sen sisällä muutetaan. Yllä kysymykseni on eksplisiittisesti esitetty niin, että kennon fyysistä kokoa muutetaan, mutta pikselitiheys pysyy suunnilleen samana.

Tältä osin olkoon tämä tässä. Tänään jotain kehittävämpää :)

[kianha]

Minkä takia miltei jokainen Olympus tai muu m43 ketju tällä foorumilla menee tuohon kennokeskusteluun ja pikselipiippaamiseen ja hirveään inttämiseen puolin ja toisin? Eikö näille oli omatkin säikeensä? Jos pitäisi jonkun ketjun edes asiallisena kameraketjuna. Jos joku ei tykkää Olympuksesta voi pysyä muualla ja antaa vaikka ko. kameraa käyttävien keskustella omasta kamerastaan. Nyt hyvä keskustelu hukkuu tämän muun inttämisen sekaan.

[kribe]

Ei Nikonin mikään objektiivi nyt vain piirrä D810:n kennon millekään 16MP osalle yhtä paljon linjoja kuin sama aihe kuvattuna D4:n koko 16MP kennolle hyvällä Nikkorilla.

Sinä puhut siitä, että saman kennon fyysinen koko pysyy samana, mutta pikselimäärää sen sisällä muutetaan. Yllä kysymykseni on eksplisiittisesti esitetty niin, että kennon fyysistä kokoa muutetaan, mutta pikselitiheys pysyy suunnilleen samana.

Tältä osin olkoon tämä tässä. Tänään jotain kehittävämpää :)

Mutta vertaileppa vaikka dxo:ssa tai vastaavassa paikassa, onko mikään FF-lasi niin hyvä, että pääsisi lähellekään samaan lopputulokseen croppailemalla kun mitä m43:lla croppailematta. Vertailukelpoisia supertelejähän ei ole, mutta muita polttovälejä kylläkin.

Mutta kuten jo edellä on todettu, miksi näistä kennokoko asioista pitää edelleen vänkätä? Tätä samaa vänkäämistä on käyty jo niin monta vuotta, että luulisi jo että kaikki tarvittava asiaan liittyen on käyty kymmeniä tai satoja kertoja läpi. Fysiikan lait on samat nyt, kuin kymmenen vuotta sitten, ainakin optiikkaan liittyen.

[moonshine]

Ei Nikonin mikään objektiivi nyt vain piirrä D810:n kennon millekään 16MP osalle yhtä paljon linjoja kuin sama aihe kuvattuna D4:n koko 16MP kennolle hyvällä Nikkorilla.

Sinä puhut siitä, että saman kennon fyysinen koko pysyy samana, mutta pikselimäärää sen sisällä muutetaan. Yllä kysymykseni on eksplisiittisesti esitetty niin, että kennon fyysistä kokoa muutetaan, mutta pikselitiheys pysyy suunnilleen samana.

Tältä osin olkoon tämä tässä. Tänään jotain kehittävämpää :)

Mutta vertaileppa vaikka dxo:ssa tai vastaavassa paikassa, onko mikään FF-lasi niin hyvä, että pääsisi lähellekään samaan lopputulokseen croppailemalla kun mitä m43:lla croppailematta. Vertailukelpoisia supertelejähän ei ole, mutta muita polttovälejä kylläkin.

Mutta kuten jo edellä on todettu, miksi näistä kennokoko asioista pitää edelleen vänkätä? Tätä samaa vänkäämistä on käyty jo niin monta vuotta, että luulisi jo että kaikki tarvittava asiaan liittyen on käyty kymmeniä tai satoja kertoja läpi. Fysiikan lait on samat nyt, kuin kymmenen vuotta sitten, ainakin optiikkaan liittyen.

Eikö siinä ole kyse lopulta samasta asiasta kuin kaikessa muussakin syrjinnässä, puhuttiin sitten *sensuroitu* tai lillerikennoisista: Koska jos kameraa käyttää moneen tarkoitukseen, on kaluston valinta aina kompromissi. Kinokennojaan yksioikoisesti ylistävillä alitajunnassa on kuitenkin ainakin pienen pieni mft-salarakas, ajatus pienemmästä järjestelmästä, jota yritetään pitää kurissa dissaamalla ja trollaamalla täällä.

Seuraavan kerran kun sama kaava toistuu, kannattaisi edes myöntää, että palanen itsestä halajaa pienemmän järjestelmän perään, se helpottaa. Kyllä ihminen on yksinkertainen otus.

[paaton]

Jos olette huomanneet, niin sama toimii oikein hyvin toisinkin päin. Kovasti pitää vakuutella sitä lillerisetin järkevyyttä oston jälkeen itselleen, kunnes viimein ymmärtää itsepetoksen ja lopettaa psknpuhumisen.

[moonshine]

Toki toimii. Mutta uskoisin, että ne jotka panostavat enemmän valokuvaamiseen ja kuvaavat esim. mft-kalustolla, tiedostavat enimmäkseen varsin hyvin kalustonsa rajat, jolloin trollaamisen voi jättää vähemmälle. Kinopuolella on helpompaa massahysteriassa näivettyä kaikkivoipaisuuden ajatukseen.