Canon 5Dmk3

määvaan · Viesti Kirjoittaja **määvaan** » Huhti 21, 2012 8 : 47

habannaama kirjoitti:Kylmä tosiasiahan on se, että Canon 5D Mark III ja Nikon D800, ovat kumpikin huippurunkoja ja kummallakin pullonkaulaksi (erityisesti Nikonilla) muodostunee obtiikan laatu ja kuvaajan ymmärrys kuvaamiseen.

Miksi juuri Nikonilla optiikan laatu on pullonkaula? Alle 100mm:llä Canonilla ei oikein juhlita laadullisesti kuin jonkun yksittäisen lasin osalta.

habannaama · Viesti Kirjoittaja **habannaama** » Huhti 21, 2012 9 : 05

Jos ajatellaan D800 pikkelsihirmua, niin optiikan laatu korostuu....

määvaan · Viesti Kirjoittaja **määvaan** » Huhti 21, 2012 9 : 14

habannaama kirjoitti:Jos ajatellaan D800 pikkelsihirmua, niin optiikan laatu korostuu....

Kumpaankin runkoon saa Zeissia, jos ei kuvanlaatu riitä, niin silmissä on vikaa ainakin sen jälkeen kun katsoo lasien hintalappua. :-)

ossipena · Viesti Kirjoittaja **ossipena** » Huhti 21, 2012 9 : 19

Holden kirjoitti:Onhan näihin DXO:n lopputuloksiin päätynyt ainakin Bill Claff joka on mitannut mm. 5D3:sen Imaging Resourcen raweista:
http://home.comcast.net/~NikonD70/Charts/PDR.htm

ongelmanahan ei todellakaan ole siinä etteikö dxo:n lukemat olisi täysin paikkaansa pitäviä. ongelma on siinä että tulee kyllä hienoa käppyrää joo ja nätisti lukuja ja kaikkea mutta sitten jos (lue:kun) vastaanottajan ymmärrys loppuu kesken, eikä osata yhtään hahmottaa että mitä ne hienot käppyrät kertoo todellisuudesta, ollaan siinä tilanteessa että pystytään vain vertaamaan lukemia ja toteamaan että kamerassa x on paremmat lukemat joten kaikkien muiden merkkien omistajien kannattaisi ampua itsensä. (perussuomalainen ajattelumaailma on tarkoituksellinen viittaus)

sit kun vielä kertoisitte että miten tuosta kaksinumeroisesta paremmuusluvusta voidaan päätellä esimerkiksi kameran tuottaman kuvan oikeasti merkityksellisiä asioita (katsokaa vaikka adelen viesti oikean elämän jutuista) niin voin ilomielin kääntää takkini, pistää kaikki canonit myyntiin ja lopettaa valokuvaamisen kokonaan kun minä hölmö menin aikanaan ostamaan sellaisen firman filmirungon joka ei vuonna 2012 saa yhden laskukaavan lopputuloksesta yhtä hyvää kuin nikon!

elmar · Viesti Kirjoittaja **elmar** » Huhti 21, 2012 9 : 59

raineri kirjoitti:Dxomarkit mittauksilla voi pyyhkiä anaalia. Lyttäsivät EF 70-200/2.8 L II IS:n...

Heh. Enpäs ole ennen lukenut noita DXO:n "testejä".

Canonilta löytyy n. 500 mittaustulosta eri laseilla ja rungoilla. Täyden aukon terävyydeltään huonoimpien joukossa on mm. nämä rupu-optiikat :

- EF 300mm f/2.8 L IS II USM
- EF 70-200mm f/2.8 L IS II USM
- EF 100mm f/2.8 L Macro IS USM
- EF 300mm f/4 L IS USM

Terävyydeltään parhaiden kärjessä on mm. tällaisia helmiä :

- EF 20-35mm f/3.5-4.5 USM
- EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM
- EF 28-135mm f/3.5-5.6 IS USM
- EF-S 55-200mm f/4.5-5.6 II USM
- EF 50mm f/1.8 II

Esimerkiksi kaikkien eittämättömänä huippulasina pitämä 70-300/4-5.6 IS on saanut 1Ds3:lla täyden aukon terävyydestä 56 pistettä ja rankkauksen 10 parhaan EF-lasin joukkoon. Kun taas joka paikassa suttuzoomiksi tuomittu kälynen 70-200/2.8 L IS II saa 1D2:lla jämäkät 33 pojoa ja rankingiksi 491. Onko uskottava tulos?

Holden · Viesti Kirjoittaja **Holden** » Huhti 21, 2012 10 : 13

ossipena kirjoitti:
Holden kirjoitti:Onhan näihin DXO:n lopputuloksiin päätynyt ainakin Bill Claff joka on mitannut mm. 5D3:sen Imaging Resourcen raweista:
http://home.comcast.net/~NikonD70/Charts/PDR.htm
ongelmanahan ei todellakaan ole siinä etteikö dxo:n lukemat olisi täysin paikkaansa pitäviä. ongelma on siinä että tulee kyllä hienoa käppyrää joo ja nätisti lukuja ja kaikkea mutta sitten jos (lue:kun) vastaanottajan ymmärrys loppuu kesken, eikä osata yhtään hahmottaa että mitä ne hienot käppyrät kertoo todellisuudesta, ollaan siinä tilanteessa että pystytään vain vertaamaan lukemia ja toteamaan että kamerassa x on paremmat lukemat joten kaikkien muiden merkkien omistajien kannattaisi ampua itsensä. (perussuomalainen ajattelumaailma on tarkoituksellinen viittaus)

sit kun vielä kertoisitte että miten tuosta kaksinumeroisesta paremmuusluvusta voidaan päätellä esimerkiksi kameran tuottaman kuvan oikeasti merkityksellisiä asioita (katsokaa vaikka adelen viesti oikean elämän jutuista) niin voin ilomielin kääntää takkini, pistää kaikki canonit myyntiin ja lopettaa valokuvaamisen kokonaan kun minä hölmö menin aikanaan ostamaan sellaisen firman filmirungon joka ei vuonna 2012 saa yhden laskukaavan lopputuloksesta yhtä hyvää kuin nikon!

DxO:n kokonaislopputulos lienee vähemmän merkittävä kuin se, että miten niitä käppyröitä katselee. D3s ja Pentax K5 ovat kummatkin 82 pisteen kameroita, mutta silti D3s:n kenno on moneen käyttötarkoitukseen K5:sta parempi, ja sen näkee nimenomaan katsomalla niitä käppyröitä eikä pelkkää lopullista arvosanaa.

Tätähän voimasuhteiden muutostahan on tapahtunut maailman syrjä. Canon 20D oli aikanaan kova luu ja tuolloin Nikonin pro-vehkeetkin olivat kuvanlaadultaan selvästi Canonia takana ja monet vaihtoivat Nikoninsa Canoniin. Kilpailu on hyvästä ja ehkä tämä johtaa Canonin ryhtiliikkeeseen myös kennotekniikan puolella.

E: mutta mitäpä minä täällä jauhan. Ihan sama se mulle on millä kukakin kuvaa. Kova kieltämisvaihe on nyt päällä.

Konditiona · Viesti Kirjoittaja **Konditiona** » Huhti 21, 2012 10 : 21

habannaama kirjoitti:
Kylmä tosiasiahan on se, että Canon 5D Mark III ja Nikon D800, ovat kumpikin huippurunkoja ja kummallakin pullonkaulaksi (erityisesti Nikonilla) muodostunee obtiikan laatu ja kuvaajan ymmärrys kuvaamiseen.

En viitsi puhua kenenkään muun kuin itseni puolesta joten kerron että itselläni pullonkaulana aika harvoin on laitteen ominaisuudet ja vähän useammin kuvaajan ymmärrys kuvaamisen suhteen. Sen sijaan laitteiston ja kuvaajan välinen rajapinta - se miten laitteen käyttölogiikka ja oma toimintalogiikkani ja/tai omat huomionsuuntaamisen kannalta keskeiset ominaisuuteni ja laiterajapinnan vaikutukset huomionsuuntaamiseen - on useimmiten se ongelmallinen alue.

Kuvaan paljon mieluummin ominaisuuksiltaan heikommalla mutta itselleni tutummalla laitteella kuin paremmalla pelillä johon joudun keskittymään sen vuoksi että en tunne sitä.

Sama pätee sitten myös laitteisiin luottamisen suhteen. Tunne lienee tässä suhteessa todellisuutta tärkeämpi asia. Jos minusta tuntuu että voin luottaa laitteeseen, on helpompi keskittyä kuvaamiseen kun ei tarvitse jakaa huomiota varmistelutarpeen vuoksi mihinkään muuhun kuin juuri siihen kuvaan jonka ottamiseen parhaillaan keskityn.

Annan hyvin paljon arvoa erilaisille MTF-, dynamiikka-, kohina- sun muille testeille. Ne kertovat jostain mitatusta asiasta hyvin ja kohtalaisen luotettavasti. Pitää kuitenkin muistaa että ne kertovat vain siitä mitä on mitattu eikä tuloksien merkitystä voi laajentaa kovin yleispäteviksi kaikkea koskeviksi. Testit tuovat esille laitteiden teknisiä raja-arvoja. Oikean elämän kuvaamisessa näitä aika harvoin saavutetaan, mutta toisinaan (joillain jopa usein) voi olla tarpeen ylittää tietty tekninen raja ja se ei oikein onnistu jos laite ei sitä ylitä.

Paras runko ei ole se, joka on testissä paras vaan se joka sopii parhaiten juuri sille kuvaajalle juuri siinä kuvausuran vaiheessa juuri niissä olosuhteissa joissa on tarkoitus kuvata.

(Omassa elämässäni kerran paras mahdollinen kuvausväline oli kertakäyttöinen pahvista ja muovista tehty Fuji San Fun -kamera. Kuvasin olosuhteissa, joissa järkkärin tai edes pokkarin näkyviin nostaminen johti välittömästi siihen että iso läjä arabiaa posmottavia khakipukuisia miehiä ympäröi kuvaajan ja sen jälkeen kuvaaja ja sotilaat lähtivät hyvässä yhteisymmärryksen puutteessa jonnekin mistä kuvaaja luultavasti palasi kotimaahansa punainen leima passissa ja ilman kuvausvälineitä. Minä sain kuvata rauhassa kun näytin tarpeeksi tyhmältä, kamera tarpeeksi huonolta ja aina kun kuvasin näkyvästi - kyynärpäät korkealle ilmaan nostettuina - oli kameran edessä vaalea skandinaavineitonen poseeraamassa. Enimmäkseen jätin noissa poseerauksissa laukaisinta painamatta. Varsinaiset kuvat otin kamera aitauksen reunaan tuettuna etsimen läpi katsomatta näppituntumalla niin ettei kukaan edes huomannut että kuvasin.)

Keskittyminen ja huomion suuntaaminen on se juttu. Parhaat ominaisuudet ovat sellaisia jotka mahdollistavat noiden kahden häiriöttömyyttä. Hyvä havainnointi, ennakointi, aiheenkäsittely, visuaalinen tulkinta yms. ovat sitten seurausta noiden onnistumisesta.

Konditiona · Viesti Kirjoittaja **Konditiona** » Huhti 21, 2012 10 : 35

elmar kirjoitti:
- EF 20-35mm f/3.5-4.5 USM

Tuosta putkesta on pakko sanoa, että olen omistanut sen moneen kertaan elämäni aikana (ensimmäisen omistamani möin aina sellaisella diilillä että jos ostaja haluaa luopua siitä niin tarjoaa ensin minulle ja minulla on osto-oikeus samalla hinnalla kuin möin) ja molemmista omistamistani kappaleista olen pitänyt.

Halpislasi, jolla on optiset ja etenkin mekaaniset puutteensa mutta jotain kuvanlaadullisesti ja muutenkin miellyttävää siinä oli. Sen sijaan en koskaan ole nauttinun esim. 17-40/4 L -lasista.

Voi olla että vain symppasin sitä 20-35:n sisäistä vastavalosuojaa. Sekin on mahdollista että tuo sisäinen suoja tuo kuviin omat etunsa kun linssin sisällä kimpoileva ylimääräinen valo vähenee kunnolla. En tiedä. Sympaattinen lasi. Ja halpa.

arn · Viesti Kirjoittaja **arn** » Huhti 21, 2012 10 : 42

elmar kirjoitti:
raineri kirjoitti:Dxomarkit mittauksilla voi pyyhkiä anaalia. Lyttäsivät EF 70-200/2.8 L II IS:n...
Heh. Enpäs ole ennen lukenut noita DXO:n "testejä".

Canonilta löytyy n. 500 mittaustulosta eri laseilla ja rungoilla. Täyden aukon terävyydeltään huonoimpien joukossa on mm. nämä rupu-optiikat :

- EF 300mm f/2.8 L IS II USM
- EF 70-200mm f/2.8 L IS II USM
- EF 100mm f/2.8 L Macro IS USM
- EF 300mm f/4 L IS USM

Terävyydeltään parhaiden kärjessä on mm. tällaisia helmiä :

- EF 20-35mm f/3.5-4.5 USM
- EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM
- EF 28-135mm f/3.5-5.6 IS USM
- EF-S 55-200mm f/4.5-5.6 II USM
- EF 50mm f/1.8 II

Esimerkiksi kaikkien eittämättömänä huippulasina pitämä 70-300/4-5.6 IS on saanut 1Ds3:lla täyden aukon terävyydestä 56 pistettä ja rankkauksen 10 parhaan EF-lasin joukkoon. Kun taas joka paikassa suttuzoomiksi tuomittu kälynen 70-200/2.8 L IS II saa 1D2:lla jämäkät 33 pojoa ja rankingiksi 491. Onko uskottava tulos?

Olen itsekin koittanut kyseenalaistaa DxO:n ns. testien luotettavuuden, mutta kritiikki ainakin Nikon-fanaatikkojen kohdalla kimpoaa ilmaan poikkeuksetta. Oma runko kun pärjää testeissä hyvin, niin pakkohan sen on olla ultimaattinen totuus...

Matti_JH · Viesti Kirjoittaja **Matti_JH** » Huhti 21, 2012 10 : 57

raineri kirjoitti:
adele kirjoitti:
digikuva81 kirjoitti:http://www.youtube.com/watch?v=4W9EeDCaVFM

Arvoitus Nikon vai Canon?

Ootko heittänyt tuohon kaupunkimaisemaan jonkin jipon. Veikkaan että ei Canon. Voi olla joko uusi Nikon ,mutta voi olla myös 4/3 erinomaisella laajakulmalla, vaikka Olyn 12 mm.Nää on tosi vaikeita,mutta loppupäätelmä on hieno laatulasi ja erinomainen kuvan säätö.Runko on jo vaikeempi päätellä. Tunnin seison nurkassa jos meni aivan pieleen :)

Kuva taitaa ainakin olla made in Hong-Kong.

Holden · Viesti Kirjoittaja **Holden** » Huhti 21, 2012 10 : 59

Tässä D800 ja 5D3 ISO6400 dpreviewin studiosamplen raweista käännettynä:
http://dl.dropbox.com/u/4096871/D800-5d3-ISO6400.JPG

DxO:n mukaan kameroiden kohinataso ja dynamiikka ovat tuolla herkkyydellä melko identtisiä. Kumpi on kumpi?

hattumies · Viesti Kirjoittaja **hattumies** » Huhti 21, 2012 11 : 08

Mä en mitään mistään tiedä mutta VEIKKAAN että vasemmalla on Canon.

Holden · Viesti Kirjoittaja **Holden** » Huhti 21, 2012 11 : 09

hattumies kirjoitti:Mä en mitään mistään tiedä mutta VEIKKAAN että vasemmalla on Canon.

Oikein veikattu :) Mistä päättelit?

hattumies · Viesti Kirjoittaja **hattumies** » Huhti 21, 2012 11 : 32

Kohinan laadusta. Se musta lätkä paljastaa parhaiten, en ole D800:lla otettuja kuvia montaa nähnyt, mutta sen sijaan Canonilla otettuja korkean herkkyden kuvia on tullut katseltua, jotenkin tuosta tunnisti melko nopeasti samaksi kameraksi.

adele · Viesti Kirjoittaja **adele** » Huhti 21, 2012 12 : 03

Alan ylpeänä sovitella itselleni valokuvaajan titteliä kamerarunkkarin sijaan, niin kaukana nämä speksimillivillet käppyröineen ovat.

adele aiemmin tässä ketjussa kirjoitti:...kuvaamisen vapaus on kasvanut, tekniikka ja ®unkkaaminen on siirtynyt sivummalle ja näkemys tai sen puute (omassa tapauksessa) on saanut pääosan.
Tämä on "se" juttu minulle 5dM3:n kanssa. Se toi virtaa kino-järkkärillä kuvaamiseen.

adele aiemmin tässä ketjussa kirjoitti:...se juttu tämän kanssa. Tekniikka on poissa välistä. Gone. Se muuttaa kaiken.

Huttunen, siis elmar (joka on muuten valokuvaaja) tiivisti 5DM3 arvostelunsa viimeisessä lauseessa saman asian eri sanoin:

Tekniikan kanssa väsäilyn voi unohtaa, 5D MKIII on tehty valokuvaamista varten.
http://birds.kuvat.fi/blog/50/canon+5d+mkiii/

Ja paskat. Tekniikkaa ei ilmeisesti voi eikä tule unohtaa. Sen tämä "Keskustelu" on osoittanut. Onneksi vain minä en ollut väärässä, vaan niin oli myös Elmar. Jotenkin lohduttavaa. Koko kantava idea vaikuttaa olevan, että 6-vuotiaan tavoin kurkistellaan minkä auton nopeusmittarissa on suurin luku ja tehdään siitä villejä päätelmiä ties mistä.

Kaupunkikuvasta:

raineri kirjoitti:...mutta voi olla myös 4/3 erinomaisella laajakulmalla,

Juu, kolme neljä vuotta vanhalla GF-1:llä otettu kuva, optiikkana Panan 7-14

habannaama kirjoitti:Tuon kaupunkikuvan painoarvo tässä keskustelussa on täysi 0.

Olisi, jos runkojen marginaaliset speksierot olisivat esimerkiksi ruudulta nähtävissä.

Mutta sillä on painoa, koska nettikuvasta tai normaalikokoisesta printistä, on mahdotonta kertoa millä kalustolla se on otettu. (pl. jotkut kännykkäkamerat, ja alasarjan pokkarit tai jos kyseessä on lakanan kokoiset suurennokset)

Vaikka mentäisiin ei käytännön tilanteeseen, jossa vertaillaan eri rungolla otettuja säädettyjä RAW-kuvia, siinä koossa kun mitä käytettävissä oleva ruutu niitä pystyy toisintamaan, on saman sukupolven huippurunkojen jäljen erottaminen mahdotonta.

Jos eroja on, niitä pystyy käytännössä havaitsemaan vain katsomalla säätämättömiä RAW-kuvia 100%:ssa koossa (jotka mieluusti on otettu jollain ääri-asetuksilla, joissa runkojen eroja havaitaan). Jos oman valokuvaamisen idea on katsoa säätämättömiä RAW-kuvia 100%:n koossa ruudulta, niin vain silloin voin ymmärtää speksihinkkauksen.

Kokonaisuus muodostaa lopputuloksen. Jonkin yksittäisen parametrin tuijottaminen kertoo vain oman ajattelun konkurssitilasta.

elmar kirjoitti:Mitatuista ominaisuuksista sen verran että jos jokainen lopputulokseen vaikuttava asia ei ole testipenkin kanssa samalla tasolla, tällainen mitattu huippuominaisuus usein katoaa käytännön olosuhteiden, optiikan, softien, kuvankäsittelyn, tietokoneiden ja mikä oleellisinta, kuvaustaidon vaihtelevuuteen. Pelkästään se että joku bonjaa eri valojen luonteen ja osaa käyttää niitä taitavasti, ottaa takuuvarmasti teknisesti(kin) "parempia" kuvia kuin joku joka uskoo ohittavansa todellisen osaamisen MTF-, DXO- yms. käppyröiden huippulukemilla.

FotAri · Viesti Kirjoittaja **FotAri** » Huhti 21, 2012 12 : 20

Onko tämä ollut jo esillä? Katsoin threadia läpi mutten huomannut...
http://www.fredmiranda.com/5DIII-D800/

habannaama · Viesti Kirjoittaja **habannaama** » Huhti 21, 2012 12 : 28

adele kirjoitti:Kokonaisuus muodostaa lopputuloksen. Jonkin yksittäisen parametrin tuijottaminen kertoo vain oman ajattelun konkurssitilasta.

Juurikin näin.

adele · Viesti Kirjoittaja **adele** » Huhti 21, 2012 12 : 33

elmar kirjoitti:
raineri kirjoitti:Dxomarkit mittauksilla voi pyyhkiä anaalia
Heh. Enpäs ole ennen lukenut noita DXO:n "testejä".

...Onko uskottava tulos?

Henkisyyden periaate on, että mihinkään ja kehenkään kertomaan ei pidä uskoa ja luottaa, jos se on ristiriidassa oman kokemuksen kanssa. Oma kokemus on se tärkein, jonka varaan tulee rakentaa.

Nuista Elmarin mainitsemista Canonin Dxomark-"sutuista" omistan tai olen omistanut tai kokeillut
- EF 300mm f/2.8 L IS II USM (myös 1-versio)
- EF 70-200mm f/2.8 L IS II USM

... ja olen pitänyt kaikkia omistamiani yksilöitä aivan erinomaisina, jopa niin hyvänä, että luovuin ehkä terävimmästä prime lasistani (EF 85mm f/1.2 L II:sta) tuon 70-200:n takia, koska se on kokonaisuutena niin hyvä. 300mm:n supertelejen piirto (uusi tai vanha malli) taasen pitäisi jokaisen valokuvaajan kokea. Aidosti ihmettelin kun uusi malli julkaisiin, että paljonko lasin terävyyttä voisi tuosta edellisestä mallista vielä parantaa.

Canonin Dxomark-"laatukakkuloista" olen omistanut tai kokeillut seuraavia.

- EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM
- EF 28-135mm f/3.5-5.6 IS USM
- EF 50mm f/1.8 II

Sanottakoon, että tuo 50mm oli ainoa, joka tekee jotain ja pysyi hetken laukussani. Asiallinen piirto, tosin rakenne on mekaanisesti hyvin heikko, etulinssi voi pullahtaa ulos koska tahansa. 70-300:n kuvat olivat kontrastittomia, kuin kevytmaitoharson läpi kuvattuja, aivan kammottava tekele. Zoomattuna lisäksi todella pehmeä. Sama koskee 28-135:sta, joka on kaikilla parametreillä valovuoden päässä Canonin Turistizoomia (28-300mm L) Kaikkien nuiden listattujen optiikoiden tarkennus on ollut hidas, mutta epävakaa (Turistizoomia lukuunottamatta)

DXO:n "testitulokset" ovat niin kaukana omasta kokemuksesta, että en voi ottaa moisen saitin tuloksia tosissani.

Epäselväksi jää miten DXO mittaa ja arvottaa optiikan eri tarkennusmoodien toimivuuden milläkin rungolla? Optiikan ja rungon yhteistuntuman..tasapainon.. jne.. jotka ovat merkittäviä asioita valokuvaajalle. Ymmärtääkseni optiikan terävyydellä tai piirtokyvyllä ei tee mitään, jos esimerkiksi optiikan tarkennus ei toimi rungon kanssa?

camcam · Viesti Kirjoittaja **camcam** » Huhti 21, 2012 13 : 18

Aivan kauheeta scheissen jauhantaa, mutta siihen ei syyllisty Adele. Kunkakohan moni sortuisi moiseen omalla nimellään ? Noloa.

-korjattu kirjoitusvirhe

Raksu · Viesti Kirjoittaja **Raksu** » Huhti 21, 2012 14 : 21

camcam kirjoitti:Aivan kauheeta scheissen jauhantaa, mutta siihen syyllisty Adele. Kunkakohan moni sortuisi moiseen omalla nimellään ? Noloa.

Olen eri mieltä. Selkeästi näkee, että Adelen pointit viime postauksissa on syntyneet oman kokemuksen pohjalta, ja niihin on helppoa monelta osin yhtyä.

Itseä tiettyyn rajaan asti kiinnostaa kameratekniikka, mutta ilmoittaudun kuitenkin siihen porukkaan, jota kiinnostaa enemmän valokuvaaminen ja valon kuvaaminen. Samaisesta syystä on suunnitelmissa vaihtaa jossain vaiheessa 5D3, koska lyhyt rungon hypistely ja yleiset kokemukset tuntuvat osoittavat siihen suuntaan, että vähentyneet kohinat ja hyvin toimiva tarkennus vapauttavat kuvaamaan yhä enemmän "selkäytimestä" ja ammentamaan luovuutta sisältään, tekniikan pysyessä taustalla omassa lestissään.

Samasta motiivista olen joskus toisten mielestä tarpeettoman paljon keskittynyt harjoittelemaan käyttämään kameraa sujuvasti ja valokuvan opetteluun (itse)ilmaisumuotona. Itse kuitenkin koen, että kun opittu on omaksuttu ja saatu kehomuistiiin tai selkäytimeen, niin voi vapaammin voi olla läsnä hetkeä kokemassa, luopua ajattelun fakkiutumisesta tai rajoittuneisuudesta, saada luovuus esiin ja parhaimmassa tapauksessa loihtia kuvaan muutakin ulottuvuutta kuin reunapiirto tai "oikeaoppinen" sommittelu. Itse kuvailen pääasiassa reppueinarina luonnossa, joka tekee luovasta valokuvaamisesta omasta mielestäni haasteellista, kun luonnonvalolla mennään ja tilanteet esim. nisäkkäiden kanssa ovat usein sellaisia, että nokalla on kiinteä lasi ja liikkua ei voi kengänmittaakaan kohteen säikkymättä. Suuri osa kuvista onkin "tämmöistä näkyi tänään", mutta toisinaan onnistuu saamaan kuviin vaikkapa jotain itsestään tai siitä tavasta kuinka tilanteen koki. Sen onnistumisessa välineiden toimivuus ja omat valmiudet ovat merkittävässä roolissa. Subjektiivista kaikki tyynni; oma kokemus on se, että studiossa on itseni helpompi olla luova, mutta luonnossa siinä onnistuminen tuntuu kokemuksena palkitsevammalta. No mutta menee sen verran ohi aiheen, että tämä riittää tästä.

Tämä 5D3 vs. D800 -debaatti on mielestäni isoin osin melko turhaa. Molemmat ovat riittävän hyviä kameroita, hieman eri asioihin painottuen. Voisin ottaa kumman tahansa, jollen nyt olisi ihastunut 70-200 IS II:een siinä määrin, että merkinvalinta jatkon osalta on selvä ainakin joksikin aikaa. (VRII oli omissa näpeissä hyvän tuntuinen peli kaikin puolin, muttei tuntunut omissa käsissä yhtä "omalta".)

ISO-arvojen kehitys on mieleen paljon hämärässä luonnonvalolla kuvaavana, mutta esim. tuo D800 pikselimäärän ja detailien toisto nousee kyllä omasta mielestäni hieman turhan suureen rooliin. Muitakin keinoja on päästä pikselimäärältään suureen ja yksityiskohtaiseen kuvaan. Esimerkiksi omalla antiikkisella 16mp -täyskennolla hyvällä lasilla nappaa tarvittaessa pari ruutua päällekkäin ja pari vierekkäin ja "ompelee" yhteen; näin ollaan kuvassa, jonka pitkä sivu lähentelee kymmentä tuhatta pikseliä ja riittää kyllä moneen tarkoitukseen ja isoonkin printtiin. Tämä ei luonnollisesti onnistu nopeissa toimintakuvissa, mutta on muuten varsin käyttökelpoinen tapa, mikäli ei tahdo pistää muutamaa tonnialisää siihen, että saa kuvia, joissa on yksityiskohtia.