OM-D E-M1

[Turmio]

Tänään muistui hyvin mieleen miksi valitsin juurikin E-M1:sen.
Käytiin vanhemman pojan (3v) kanssa kävelemässä meren rannalla kun oli aika tuulinen päivä ja "isoja" aaltoja.
Kaikki hilppeet mahtui Olympus CBG-6 reppuun.

kamera, 4 objektiivia, jalusta, termospullo, eväät...

[Pasteur]

Tuo fiilis todellakin on tärkeää! Itselle se lähtee ihan laitteen ulkoasusta ja materiaalista lähtien.

En itseasiassa ollut uhrannut peilittömille ajatustakaan ennen kuin Hulluilla Päivillä hipelöin E-M1:stä. Vasta sen jälkeen perehdyin spekseihin ja 7D mark II julkistuksen/speksit odotettuani totesin, että peilittömät olivat mulle ainoa ratkaisu. Näitä sitten vertailtuani fiilis ratkaisi.

Sellainen amatöörikysymys vielä OM-D veteraaneille, että millaisella suljinajan nyrkkisäännöllä OM-D:n cropilla ja sisäisellä vakaimella voi huoletta kuvata käsivaralta?

[Ville^K]

Sellainen amatöörikysymys vielä OM-D veteraaneille, että millaisella suljinajan nyrkkisäännöllä OM-D:n cropilla ja sisäisellä vakaimella voi huoletta kuvata käsivaralta?

Tätä ei voi kukaan sulle kertoa koska se riippuu täysin omasta kuvaustekniikasta. Itselläni tuo vakaaja auttaa noin 3-4 aukkoa verrattuna ilman vakaajaa kuvaamiseen jos oikein keskityn.

[Pasteur]

^Lähinnä muiden mutua kaipasinkin, koska hämmästytti, kun oma fiilis oli jopa tota 4 stopin luokkaa myös ja tuntui aika hurjalta... ps. Ei ole ennen ollut näitäkään luksuksia.

[ppotka]

Mutta joo, valotus vaikuttaa aika paljon lopputulokseen. EVF:stä on melkoinen etu, sillä sillä saa tosiaan poikkeuksetta täydellisen valotuksen, josta voi muokata halutun kuvan.

ppotka osannee selittää tarkemmin. :)

Lähinnä haluaisin kotostaa, että ETTR-valotuksessa ei ole kyse ylivalotuksesta vaan kennon potentiaalin täydestä käyttämisestä.

Kennon yhtä elementtiä voisi ajatella kuppina, jota valotus täyttää.

Kameroiden valotusmittarit on asetettu valottamaan täysin irrallaan siitä mitä kupissa tapahtuu. Jos kohde on harmaakortti, se valotetaan keskiharmaaksi. Jos kohde on valkoinen tai musta paperiarkki, se pyritään valottamaan keskiharmaaksi. Histogrammissa tämä näkyy piikkinä keskellä histogrammia. "Tavallisissa" kohteissa tulee suurin piirtein kukkula keskelle histogrammia. Histogrammin keskikohta jakaa kukkulan massan tasapuoliskoiksi. (Matriisimittaukset toimivat valmistajasta riippuen hiukan tai paljon eri tavoilla, mutta tasaisen pinnan nekin valottavat keskiharmaaksi. Matriisimittaus ei korvaa ETTR-valotusta, mutta se on pidempi tarina).

Ongelma kennon elementin kannalta tulee esiin, kun ajatellaan tätä kuppivertausta. Paras valotus on silloin, kun kuppi on juuri ja juuri tulossa täyteen. Yhden aukon himmentäminen pienentää kuppiin tulevan valotuksen puoliksi. Valotusta on silloin vain puoli kuppia. Yhden aukon lisähimmennys vie jälleen puolet valotuksesta eli kupissa on vain yksi neljäsosa siitä mitä sinne mahtuisi. Seuraava aukon himmennys jättäisi kupin jo 7/8 vajaaksi! Ja minkä verran siellä on valotusta, kun kameran valotusmittari on asialla ja kohde on harmaakortti? Hiukan alle yksi neljäsosa!

Täyteen valottamisen merkitys korostuu edelleen, kun ajatellaan mitä digikennossa tapahtuu seuraavaksi. Kupin sisältö digitoidaan sävyportaiksi. Koko kuppi jaetaan tasakorkuisiin siivuihin. Yksinkertaisuuden vuoksi ajatellaan 100 siivua. Täydessä kupissa meillä on käytössä 100 sävyä, yhden aukon niukemmin valotetussa 50 sävyä, jälleen aukon niukemmin valotetussa 25 sävyä.... Koko ajan mennään kohinaisempaan kuvaan, jossa sävyliu'ut ovat karkeampia! Kuvan mahdollisista sävyeroista PUOLET on vaaleimman "aukon" alueella!

Tavallisessa kohteessa on erilaisia kirkkauksia. Digikennossa sävyjen muodostuminen loppuu siihen, kun kuppi tulee täyteen, tuloksena on pelkkää valkoista. Parhaan mahdollisen kuvalaadun saavuttamiseksi kuvaajan olisi nyt osattava valottaa niin, että ne kupit joihin vaalein SÄVYKOHTA osuu, ovat juuri ja juuri tulossa täyteen. Miten sen voi tietää? Minkään peilikameran valotusmittari ei kerro sitä. Histogrammi ei kerro sitä, koska se ei tiedä mitään kuva-alan kohdista. Still-kameroissa vain Olympuksen kaikkien mallien oranssi varoitusväri ja Sonyn joidenkin mallien zebra voi osoittaa sen kuvaajalle ENNEN valotusta.

Tämä mahdollisuus on aivan huikea etu. Saan jatkuvasti kysymyksiä siitä miten kuvani ovat niin kohinattomia ja sävykkäitä. Tuoppi täyteen, valkoinen vaahto saa mennä yli!

[elmar]

Lähinnä haluaisin kotostaa, että ETTR-valotuksessa ei ole kyse ylivalotuksesta vaan kennon potentiaalin täydestä käyttämisestä... Tuoppi täyteen, valkoinen vaahto saa mennä yli!

Parasta DC.nettiä, lisää tällaista.

[Maffer]

Eihän suoranaisesti tähän kuulu, mutta Sonylla ETTR (A7 sun muut) ei oikein tunnu toimivan. Tulokset on ihan mitä sattuu johtuen RAW-pakkauksesta.

Sonyn tuopissa vaahto valuu pohjasta läpi :/

[bluewille]

ppotkan vastaus ..

" Lähinnä haluaisin kotostaa, että ETTR-valotuksessa ei ole kyse ylivalotuksesta vaan kennon potentiaalin täydestä käyttämisestä.

Kennon yhtä elementtiä voisi ajatella kuppina, jota valotus täyttää..... jne ... "

Juuri tällaista kaipaa todellakin useamminkin tänne foorumeille .. melkoisen hyvin kuvattu asia, että tällainen amatöörikin ymmärtää :) !

Kiitos Pekalle !

[moonshine]

Eihän suoranaisesti tähän kuulu, mutta Sonylla ETTR (A7 sun muut) ei oikein tunnu toimivan. Tulokset on ihan mitä sattuu johtuen RAW-pakkauksesta.

Sonyn tuopissa vaahto valuu pohjasta läpi :/

Tästä kuulisi mielelllään lisää, niin että itsekin ymmärtäisi.

ppotkalta tosiaan nappipostaus. Itsekin ymmärtää paremmin tuota metodia, mitä kovin usein käyttää. :)

Kovin monesti puhutaan dynamiikkaeroista isompien kennojen hyväksi; ne pienet erot kurotaan aika nopeesti kiinni paremman valotuksen takia mft-kalustolla. Tietty kovixet käyttää erillistä valotusmittaria!

[Maffer]

Niin Sonyn pakkaus näyttää aiheuttavan sen (omia käytännön huomioita) että kenno tallettaa suurimman osan sävyistä varjojen sävyihin. Sit jos valotuksen kiskaisee tappiin ni kirkas pää räjähtää yritettäessä palauttaa valotusta taaksepäin, näyttää ihan karsealta.

[Ville^K]

Helkkarin hyvää tekstiä ppotkalta.

Etäisesti tähän liittyen: lukaisin sen sun ETTR artsun mutta jotenkin en tajunnut sitä miksi säädät varoituksen alkamaan ennen lukemaa 255? Miksei kannata laittaa varoitusta oikeaan maksimiin ja välttää vilkkumista kuin ruttoa?

[Maffer]

Ei tuo vilkkuminen oikein kerro mitään jos kamera laskee vilkkumisen siitä preview-JPG:stä mikä talletetaan RAWin yhteyteen. Pitää itse selvittää kameransa rajat paljonko voi kiskoa valotusta "plussalle" kuvan kirkkaimmasta kohdasta. Spottimittari ja/tai oikea valotusmittari on tässä hyödyllisin ominaisuus.

Ainoa RAW-histo taitaa olla vieläkin Magic Lanternissa Canonille.

[Ville^K]

Ei tuo vilkkuminen oikein kerro mitään jos kamera laskee vilkkumisen siitä preview-JPG:stä mikä talletetaan RAWin yhteyteen. Pitää itse selvittää kameransa rajat paljonko voi kiskoa valotusta "plussalle" kuvan kirkkaimmasta kohdasta. Spottimittari ja/tai oikea valotusmittari on tässä hyödyllisin ominaisuus.

Mutta ei kai tuo voi mennä niin päin että jpg-histo näyttäisi ylivalottumisen tapahtuvan liian myöhään? Silloinhan rajaa pitäisi laittaa alemmas kuten ppotkan artikkelissa.

Sen ymmärrän että jpg voi mennä "aiemmin yli" kuin oikea raw-data. Tällöin varoitusten toleranssia pitäisi löysätä.

Muoks. Nyt hetken asiaa funtsittuani tulin tulokseen että onhan se periaatteessa mahdollista että kun yksiväristä valkoista aluetta muunnetaan jpg:ksi niin sinne tulee pakkauksesta johtuvia "yksityiskohtia". Mutta siis tästäkö on kyse?

[ppotka]

Helkkarin hyvää tekstiä ppotkalta.

Etäisesti tähän liittyen: lukaisin sen sun ETTR artsun mutta jotenkin en tajunnut sitä miksi säädät varoituksen alkamaan ennen lukemaa 255? Miksei kannata laittaa varoitusta oikeaan maksimiin ja välttää vilkkumista kuin ruttoa?

Siksi, että olen kiinnostunut kaikkein vaaleimmasta sävykkäästä kohdasta. Siis siitä kohdasta, jossa on vielä juuri ja juuri sävyjä. Omalla menetelmälläni valotus on optimi, kun oranssi syttyy tässä kohdassa. Kohteessa voi olla tätä vaaleampiakin kohtia, esimerkiksi kromin kiiltoja, valoja, pilven reuna sivuvastaisessa valossa... En kai niihin sävyjä kaivata? Ne saavat saturoitua, mennä kuvassa puhkivalkoisiksi.

Jos välttäisin kokonaan oranssia väriä, valottaisin liian usein liian niukasti.

Otetaan ääriesimerkkinä vielä tuo harmaakortti. Miten valottaisin sen? Niin, että oranssi syttyy, jos se on täysin kompakti pinta ilman mitään struktuuria tai valoisuuseroja. Niin, että oranssi syttyy jossakin kohtaa, jos kortissa on struktuuria tai se on epätasaisesti valaistu. Kummassakin tapauksessa tuloksena olisi "liian vaaleaa" erittäin laadukasta dataa, joka olisi tosi kaukana kohinasta mutta helppo tipuutta Lightroomissa harmaaksi. En siis pyri valottamaan kuvia valmiiksi, vaan katson missä kohdassa kohteessa on optimi saturaation raja lopullisen kuvan kannalta.

Käytännössä normaalit, kontrastikkaat kohteet asettuvat nätisti Lightroomissa.

Ja Mafferille: täyttä tuubaa. Olin muuten itsekin aluksi sitä mieltä, että pitäisi saada RAW-infoa. En ole enää. Paljon parempi on, jos kameran saa säädettyä niin, että se on lähellä konvertteria. Olympuksessa saa. Mehän emme katsele koskaan missään RAW-dataa vaan gammakorjattua pikselidataa. Olen käyttänyt tätä systeemiä vuosikausia ja kaikki puheet sen ei-toimivuudesta ovat tietämättämien teoretisointia. Tämä on täsmällisin valonmittaussysteemi, jota olen koskaan käyttänyt. Kaiken maailman erilliset pistemittarit mukaan lukien. Samaan pääsi aikoinaan vain studiokuvauksessa suoraan tietokoneeseen kuvatessa. Ja siinäkin vasta iteroimalla.

[ppotka]

Sonysta. En kyllä ymmärrä mikä ongelma sen kanssa olisi. Olen kuvannut monenlaisia kohteita A7r:llä valottaen oikein säädetyn zebran avulla. Ei minkäänlaisia ongelmia. Tarkkaa ja tasaista pukkasi. Zebra ei toimi samalla periaatteella kuin Olympuksen oranssi väri. Niiden toiminta vain pitää ymmärtää ja ajella kameraa sen mukaan.

[Maffer]

Jaa että tuubaa? No jos niin haluat ajatella niin siitä vaan. Ehkä Olympus-maailmassa asiat on jotenkin eri tavalla, mutta näin käytännössä lähimmäksi on tullut päästyä sellaisella kuvaprofiililla jossa kontrastit on ihan minimissä eli kuva on takatöllössä / EVF:ssä lättänä. Siltikään ei ole voinut luottaa Nikonin vilkkuvaloihin tai Sonyn seeproihin.

Ja mikä on oikein säädetty sebra? Mä laitoin sen niin ylös kun sai ja silti tulee alivalottunutta ruutua että rytisee vaan. Onks nää mun sonyt (A7 ja A7r) ollu rikkinäisiä kaikki?

--

Esimerkki Nikonilla päinvastaisesta tilanteesta, kameran mukaan mikään ei kärähtänyt, mutta...



Niin lätty profiili kuin kamerasta saa ja histogrammin mukaan mikään kanava ei ollut kärähtänyt. Tosiasiassa piti valottaa -5EV noista arvoista että punainen ei palanut. RAW-histolla olisi saanut suoraan tietää miten tilanne oikeasti oli ja näin se toimii Magic Lanternilla.

Edelleen olen sitä mieltä että ainoa järkevä tapa ääritilanteissa on tietää mihin oma kamera pystyy siinä valossa mitä nenän edessä on. Ja valotus otetaan tällöin pistemittarilla.

[ppotka]

Jaa että tuubaa? No jos niin haluat ajatella niin siitä vaan.

Ja mikä on oikein säädetty sebra? Mä laitoin sen niin ylös kun sai ja silti tulee alivalottunutta ruutua että rytisee vaan. Onks nää mun sonyt (A7 ja A7r) ollu rikkinäisiä kaikki?

Tämä ketjussa esittämäsi asenne on juuri sitä miksi tänne ei viitsisi kirjoittaa ollenkaan. Eri mieltä saa tietenkin olla, mutta jotain perusteita voisi olla sen tueksi. Muuta kuin mututeoretisointia. Negatiivisuus on syöpä. Testaa, säädä...

En tiedä mikä suunta missäkin sinulla on ylös tai alas. Käyttäessäsi zebraa still-kuvissa sinun on AJATELTAVA sävykuvan gammakäyrän olkaa. Laitat sen zebran niin, että se osoittaa gammakäyrän olan loppumisen valitsemassasi konvertterissa. Testaa ja säädä. Toimii.

[ppotka]

Edelleen olen sitä mieltä että ainoa järkevä tapa ääritilanteissa on tietää mihin oma kamera pystyy siinä valossa mitä nenän edessä on. Ja valotus otetaan tällöin pistemittarilla.

No joo, menit muuttamaan tekstiäsi... Mutta hyvä, että tuli jotain konkreettista. Olumpuksen oranssilla ei ole mitään ongelmaa tässä tilanteessa, auringonlaskuja on tullut kuvattua. Zebran kanssa ei myöskään, se vain osoittaa rgb-osavärit eri tavoin.

Käytän mielelläni termiä "ajaa kameraa". Erityisesti ääritilanteissa pitää tietää miten kameraa ajetaan. Pistemittaria käyttäessäsi joudut miettimään mistä mittaat ja miten valotuksen asetat. Ei se onnistu pelkästään mittaria jonnekin sohottamalla. Etkä sittenkään tiedä mitä kennolla tapahtuu muuten kuin pitkän kokemuksen ansiosta.

Sekä zebra että oranssi vaativat samalla tavalla kuvan ymmärtämistä. On tiedettävä minne se asetetaan kuvassa. Kummatkin ovat kuitenkin tarkempia kuin pistemittari koska niissä on suora yhteys kennodataan.

[ppotka]

Muoks. Nyt hetken asiaa funtsittuani tulin tulokseen että onhan se periaatteessa mahdollista että kun yksiväristä valkoista aluetta muunnetaan jpg:ksi niin sinne tulee pakkauksesta johtuvia "yksityiskohtia". Mutta siis tästäkö on kyse?

Mitä on JPEG? Se on tallennusformaatti. Se on häviöllinen tallennusformaatti. Milloin kuvaan tulee pakkauksesta johtuvia "yksityiskohtia"? Kortille kirjoitettaessa. Kameran sisällä ei ole mitään JPEGiä. Kaikki kuvallinen juttu, joka kameran etsimessä tai takatelkkarissa näkyy on vain kameran sisäisen RAW-konvertterin tekemää pikselikuvaa. Sillä ei ole mitään tekemistä JPEGin kanssa.

Vain jo kortilla olevien JPEG-kuvien katselussa voi raju pakkkaus tai kuvan iso suurennus tuoda esiin pakkausvirheet.

[Maffer]

Joo ja Sonylla se kameran sisäinen RAW-konvertteri on valitettavasti pakkausautomaatti! x-bit RAW.