Digikameran säädöt

[olli R]

Hmm, jos tuo Dalibor Jelinek:n aineisto on tuollaista, niin kyllä olisin itsekin taipuvainen yhtymään siihen, että Minoltan ISO-korjaus tehdään digitaalisesti. Kyseessä voisi olla myös jonkinlainen digitaalinen kohinanpoisto.

Tuollaiset kertoimet viittaisivat siihen, että kenno on tavallaan herkempi kuin ISO100. Minolta vaan on halunnut tuollaisenkin herkkyyden kameraansa. Sinänsä tuo saattaa estää ylipalamista valkotasapainokorjauksen yhteydessä.

Edelleen kyllä oletan, että siellä A/D-muuntimen edessä on jonkinlainen vahvistin ja sitä on ainakin yleensä voinut säätää (esim. Sonyn kennon kontrolleripiireissä tuollanen säätö on. Voisi tietenkin ajatella, että jos tuon vahvistimen saisi jotenkin erityisen vähäkohinaiseksi vastineena digitaaliselle ISO-säädölle, niin 12-bitillä tuota olisi varaa tehdäkin.

Canonin RAW:lle on ollut purkava ohjelmakoodin pätkä. Täytyy ehkä vahän tutkiskella itsekin.

Toisaalta, mitä sillä on väliä, kunhan näkyvä kuvanlaatu on hyvää. ;-) Olennaistahan tuossa ISO-säädössä on, että vaikka ISO100 olisi kuinka hyvää tahansa ja ISO1600 kuvan siitä saa jälkeenpäin, niin valotusajan sopivaksi saaminen on kyllä helpompaa, kun kamera mittaa järkevästi.

Ja olen yhtä mieltä siitä, että jos kuvaa pitää käsitellä, niin RAW:na se kestää sitä paremmin.

[Coen]

Niinhän se ensikuulemalta tuntuu, mutta mitä säädettävällä vahvistimella voitettaisiin? Signaali/kohinasuhde ei parane vahvistusta lisäämällä ja nykyisissä A/D-muuntimissa on enemmän dynamiikkaa kuin näissä pikkuisissa (2/3" ja siitä alaspäin) CCD-kennoissa. Nykyään 12-bittiset muuntimet ovat ihan tavallisia, mutta kennoista ei taida irrota dynamiikkaa kuin korkeintaan 9 bitin edestä.

Talonpoikaisjärjellä kyllä aina analoginen signaali kannattaa vahvistaa
A/D:n sisääntuloalueelle pienikohinaisella vahvistimella, että A/D:n dynamiikan saa kokonaan käyttöön. Mutta vahvistimethan maksaa.
Ja jos analogisignaali on jo kovin kohinaista niin ei maksa vaivaa.

[M.B.]

Niinhän se ensikuulemalta tuntuu, mutta mitä säädettävällä vahvistimella voitettaisiin?

prosessoriaikaa, joka tapauksessa tuo kennon varaus siirretään dataksi vahvistimen kautta, joten miksi sitä vahvistusta ei suoritettaisi jo siinä vaiheessa?

Kameran prosessorin pitää joka tapauksessa suoriutua tuosta operaatiosta, koska valkotasapainon korjaus (JPEG ja TIFF kuville) tehdään käyttämällä erilaisia kertoimia eri värikanaville. Esim. keinovalossa sinistä värikanavaa joudutaan vahvistamaan paljon enemmän kuin punaista. RAW-kuville tätä operaatiota ei tehdä, vaan kamera tyytyy laittamaan tarvittavat kertoimet mukaan tiedostoon. Siksi minua hämmästyttää, ettei herkkyysasetuksen osalta ole voitu toimia samoin.

Sattumoisin kameran prosessorin kellotuujauus on tiedossa: 70 MHz (90 MHz 7i ja 7Hi malleissa), mutta kameran aivoina onkin integroitu piiri, jossa on samalla piinpalalla paitsi ohjelmoitava (RISC) prosessori, niin myös raudalla toteutettu (ei syö prosessoriaikaa ja on paljon nopeampi kuin ohjelmapohjainen toteutus) interpolointi, JPEG-pakkaus ja EVF:n ohjaus.

Hmm, jos tuo Dalibor Jelinek:n aineisto on tuollaista, niin kyllä olisin itsekin taipuvainen yhtymään siihen, että Minoltan ISO-korjaus tehdään digitaalisesti. Kyseessä voisi olla myös jonkinlainen digitaalinen kohinanpoisto.

Kohinanpoistomenetelmä se ei missään tapauksessa ole. Itseasiassa kohinanpoisto olisi estänyt koko ongelman ratkaisun, koska kameran käyttämä menetelmä paljastui nimenomaan siitä, että yli ISO 100 herkkyydet tuottivat aukkoja histogrammiin. Kaikkihan lähti liikkeelle siitä, että pari kaveria koitti ihan omin nokkinensa kirjoittaa RAW-kuville suotimen ja he törmäsivät kummallisuuksiin, kuten siihen, ettei edes ylivalotetuista kuvista meinannut löytyä arvoja 4095:een (2^12 -1) asti, vaikka AD-muuntimen piti olla 12 bittinen. Kohinan poisto olisi tod. näk. tuottanut interpoloituja pikseleitä ja täyttänyt histogrammin aukot.

Tuollaiset kertoimet viittaisivat siihen, että kenno on tavallaan herkempi kuin ISO100. Minolta vaan on halunnut tuollaisenkin herkkyyden kameraansa.

Tämä onkin aika outo juttu, jolle en ole nähnyt hyvää selitystä. Kertoimet ovat muuten yksilölliset, joten kameroiden herkkyys lienee kalibroitu tehtaalla.

PS. Pitäisiköhän tämä siirtää jonnekin muualle kuin aloittelijat foorumiin?

[laite]

Niinhän se ensikuulemalta tuntuu, mutta mitä säädettävällä vahvistimella voitettaisiin?

prosessoriaikaa, joka tapauksessa tuo kennon varaus siirretään dataksi vahvistimen kautta, joten miksi sitä vahvistusta ei suoritettaisi jo siinä vaiheessa?

Kameran prosessorin pitää joka tapauksessa suoriutua tuosta operaatiosta, koska valkotasapainon korjaus (JPEG ja TIFF kuville) tehdään käyttämällä erilaisia kertoimia eri värikanaville.

Niinhän sen pitää. Eri asia on tietysti se, että onko järkevää suorittaa noita softapohjaisia operaatioita jos samat hommat voidaan suorittaa raudalla ennen a/d muunnosta. Itse olen kuitenkin enemmänkin sillä kannalla, että tehokkuus ja nopeus ratkaisee. Tietysti turhaahan tästä on spekuloida, kyllä noita softapohjaisia ratkaisuja varmasti löytyy ja osassa kameroista tuo hoidetaan rautapohjaisesti.

Olisi kyllä erittäin mielenkiintoista päästä joskus tutkimaan jonkun kameran rakennetta ja eri toteutustekniikoita noissa kameran sisäisissä prosessoinneissa.

p.s. hauska kun täällä on taas vaihteeksi jotain mielenkiintoista keskustelua. vaikka tämä nyt ei välttämättä kuulukaan tänne aloittelijoiden puolelle, niin silti olen seurannut näitä juttuja ihan mielenkiinnolla jne.

[adapteri]

Minä olen joskus rakentanut ad-muuntimen. Minusta mikään ei olisi sen helpompaa, kuin kytkeä ISO-säädin muuntimen analogiapuolelle. ISO-arvon kaksinkertaistaminen voisi puolittaa referenssijännitteen vaikka vastuksella. Kohinan lisääntymisen perusteella ISO-arvon funktiona voi olettaa, että näin onkin tehty.