Ala maalaamaan tai tee maisemajääveistoksia. Sen jälkeen esteenä on vain omat kyvyt (ja pensselin vääränlaiset karvat), eikä tarvitse valitkaa kuinka maailma ei tuota itselle sopivia välineitä. Tai tee fotarilla - saat vaikka joka pikselin sellaiseksi kuin haluat. Toki täytyy muutenkin ihmetellä jos joku aidosti pitää tekniikkaa omaa luovuuttaan/tekemistään rajoittavana tekijänä. Siin ollaan aika aika syvissä vesissä. Jos tekniikan ehdoilla menee niin sille ei ole loppua, koska aina voi asettaa rajat siten, et vallitseva välineistö ei riitä joten ei kandee kuin käpertyä nurkkaan ja manata pahaa maailmaa - sekä odottaa huomista, koska huomenna olet onnellinen. Ja se on lähtökohtaisesti ulkoa ohjattua. joka lienee ihan määritelmän mukaan jotakin mikä ei ole luovaa.
Toinen vaihtoehto on käyttää sitä mikä on saatavilla tai tehdä tarvittavat välineet itse - jotkut on jopa sitä mieltä, et luovuus syntyy niukkuudesta (sille on ihan aito näyttöäkin, mut on se myös vähän romantisoitu kuva). Välineet suottavat olla enempi tekosyynä sille, et oma luovuuden lähde on pahasti ehtynyt tai sitä ei ole koskaan ollutkaan - ja tekosyiden keksijänä ihminen on kyl taitava - myös allekirjoittanut. Ja siis luontoa voi toki hyvinkin kokea kuvaamattakin - nuo vain ovat kaksi eri asiaa - siis itse kokeminen ja tarve sen välittämiselle muille. Kyl minäkin katon leffoja, luen kirjoja, etc. vaikka en ole ikinä tuottanut kumpaakaan, mut ei syy ole siinä, et maailma ei ole tehnyt sopivia välineitä.
Ja kuten elmari totes - onneksi kuvagenrejä on lukemattomia ja kuvaamisessa voi aina oppia lisää - telellä tai telettä.
Ite odotan kuitenkin kolmiulotteisia maku, haju ja tuntotelkkareita, jotka pystyy välittämään aistimukset, sykkeen, hormonitasot ja synapsien virittymisen suoraan "katsojalle". Niitä odottaessa kippaan vinkkua ja kirjoitan dcnettiin.
