Kuvasin eräälle firman tietyn verran kuvia. Toimitin kuvat firmalle, hinnasta sovittiin sähköpostitse kuten siitä että maksu hoidetaan sivutoimenverokoritlla, erillistä sopimusta ei kuvista ole tehty. Maksua olen saanut odotella jo useamman kuukauden, mutta mitään rahaa ei ole vieläkään tullut. Kyselyihin vastataan että maksun pitäisi tulla aivan pian ja että he muistuttelevat tilitoimistoaan että maksavat sen. Kaikki sähköpostit ovat tallessa.
Mitä minun kannattaisi tehdä?
Kuvauspalkkion periminen
-
mungiisi
- Viestit: 295
- Liittynyt: Heinä 18, 2008 7 : 31
-
alsalus
- Viestit: 1421
- Liittynyt: Elo 17, 2009 13 : 50
Sähköpostit ovat sitovia sopimuksia, joten sä päätät miten jatkat (koska sulla on juridisesti tarvitsemasi todistusaineisto). Varmaan kannattaa kuitenkin ilmoittaa sinne firmaan, että x ajankohdan ylittyessä siirrät saatavasi perintään.
Ylellä esim. on viivästyneille palkkioille korko, en muista mikä se oli, mutta siis korkoakin voit törkeästi myöhästyneeseen laskuun lisätä ja vielä ollaan kohtuullisuuden rajoissa. Toi tarina kuulostaa kyllä siltä, että firma on menossa nurin ja kaikkia laskuja pitkitetään ennen lopullista rysäystä.
Ylellä esim. on viivästyneille palkkioille korko, en muista mikä se oli, mutta siis korkoakin voit törkeästi myöhästyneeseen laskuun lisätä ja vielä ollaan kohtuullisuuden rajoissa. Toi tarina kuulostaa kyllä siltä, että firma on menossa nurin ja kaikkia laskuja pitkitetään ennen lopullista rysäystä.
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Maksamatonta palkkaahan tuo on. Pari maksumuistutusta pitää kirjoittaa ja sitten hakea oikeudessa saataviaan.
Yleistä oikeusapua et varmaan saa, koska oikeusaputoimisto katsoo sinut yrittäjäksi, joten itse tai asianajajan avustuksella sitten hakemaan.
Tuossa on lomake karhukirjeeksi:
www.tyosuojelu.fi/fi/forward/file/168
Yleistä oikeusapua et varmaan saa, koska oikeusaputoimisto katsoo sinut yrittäjäksi, joten itse tai asianajajan avustuksella sitten hakemaan.
Tuossa on lomake karhukirjeeksi:
www.tyosuojelu.fi/fi/forward/file/168
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
mungiisi
- Viestit: 295
- Liittynyt: Heinä 18, 2008 7 : 31
Kiitos vastaajille. Jälleen kerran on ongelmia maksun perimisen kanssa. Eräs firma osti minulta kaksi kuvaa nettisivuilleen käyttöön, hinnasta sovittiin ja kuvat toimitettiin. Laitoin kopion sivutuloverokortistani sekä tilinumeroni heille, kuten olen aikaisemminkin toiminut useiden asiakkaiden kanssa. Kuten aiemminkin, taas maksaminen viivästyi ja viivästyi ja tiedusteluihin vastattiin tyyliin "maksetaan tänään" tai "maksan sen aivan juuri" - tai ei ollenkaan.
Kyllästyin odotteluun ja laitoin uuden muistutuksen sähköpostilla, jossa lopussa mainitsin että jos maksua ei tule tiettyyn aikaan mennessä vien asian eteenpäin. Vastaus tuli nopeasti, ja nyt syynä olikin se etten ollut toimittanut heille laskua - vaikka asia oli sovittu niin että maksu hoidetaan sivutoimenverokortilla. Nyt asiakas sanoo että maksua ei voida laittaa kirjanpitoon, koska siitä ei ole laskua. Onko todellakin näin, ja pitäisikö minun nyt kirjoittaa lasku (jota en ole koskaan aiemmin tehnyt), vaikka maksankin sivutuloverokortilla?
Kyllästyin odotteluun ja laitoin uuden muistutuksen sähköpostilla, jossa lopussa mainitsin että jos maksua ei tule tiettyyn aikaan mennessä vien asian eteenpäin. Vastaus tuli nopeasti, ja nyt syynä olikin se etten ollut toimittanut heille laskua - vaikka asia oli sovittu niin että maksu hoidetaan sivutoimenverokortilla. Nyt asiakas sanoo että maksua ei voida laittaa kirjanpitoon, koska siitä ei ole laskua. Onko todellakin näin, ja pitäisikö minun nyt kirjoittaa lasku (jota en ole koskaan aiemmin tehnyt), vaikka maksankin sivutuloverokortilla?
-
hsm
- Viestit: 1110
- Liittynyt: Helmi 17, 2003 14 : 40
- Paikkakunta: Helsinki
Taitaa olla uusi keino vetkutteluun. Kirjoita lasku ja laita kopio sivutuloverokortista liitteeksi ja jää odottamaan, mitä keksivät seuraavaksi.mungiisi kirjoitti:Onko todellakin näin, ja pitäisikö minun nyt kirjoittaa lasku (jota en ole koskaan aiemmin tehnyt), vaikka maksankin sivutuloverokortilla?
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Jos olet yksityishenkilö, jolla ei ole y-tunnusta, niin et voi laskuttaa työtäsi, vaan se on aina palkkaa josta maksetaan ennakonpidätys sivuverokortin mukaisesti. Firmoilla ei varmaankaan vaan ole kovin suurta innostusta käsitellä ostettuja kuvia työntekijänä.hsm kirjoitti:Taitaa olla uusi keino vetkutteluun. Kirjoita lasku ja laita kopio sivutuloverokortista liitteeksi ja jää odottamaan, mitä keksivät seuraavaksi.mungiisi kirjoitti:Onko todellakin näin, ja pitäisikö minun nyt kirjoittaa lasku (jota en ole koskaan aiemmin tehnyt), vaikka maksankin sivutuloverokortilla?
Tässä tapauksessa firmallehan ei kuulukaan tulla mitään ostolaskua kirjanpitoon vaan maksettu palkka ilmenee palkkalaskelmasta.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
ttttt
- Viestit: 13
- Liittynyt: Kesä 04, 2012 0 : 37
toi lasku on ihan yleinen käytäntö myös palkkatulojen maksussa, kun moni lafka hoitaa laskutuksen pohjalta öalkkionmaksun, se liittyy usein alv-maksuihin. Tässä mainitussa tapauksessa laskuksi riittää öäivämäärän, summan jalaskuttajan nimen ynnä tilinumeron sisältävä sähköposti liitteenä lähetettävä tekstitiedosto, allekirjoitukseksi siis piisaa pelkkä nimi.Laita samaan syssyyn verokortti, ihan basickuvio vaikkapa otavamediassa, tosin siellä on se ihana excel-pohja...
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Kyllä siis jonkinlaisen maksuvaatimuksen voi lähettää, mutta tuo sana lasku on sikäli tässä tapauksessa harhaanjohtava, koska ykstyishenkilölle maksettava korvaus on aina palkkatuloa ja sen maksavan firman tulee se aina palkkakuluksi kirjata. (poislukien joitakin matka- ja työkalukorvauksia)
Tuohon ei saa mitenkään sotkea alv:a, ei kirjoittaa veroton palvelu tai alv0%. Eikä siinä muutenkaan pidä lukea mitään, että myyty valokuvia, vaan kirjoittaa, että valokuvaustyö. Siitä saattaa tulla myöhemmin vaikeuksia. Otavamediassakin hieman arveluttavasti käsitellään palkkoja laskun muodossa, että ihan ei aina palkansaaja tiedä, että onko hänen veronsa, sosiaalimaksunsa ja eläkkeensä hoidettu.
Tuohon ei saa mitenkään sotkea alv:a, ei kirjoittaa veroton palvelu tai alv0%. Eikä siinä muutenkaan pidä lukea mitään, että myyty valokuvia, vaan kirjoittaa, että valokuvaustyö. Siitä saattaa tulla myöhemmin vaikeuksia. Otavamediassakin hieman arveluttavasti käsitellään palkkoja laskun muodossa, että ihan ei aina palkansaaja tiedä, että onko hänen veronsa, sosiaalimaksunsa ja eläkkeensä hoidettu.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
hsm
- Viestit: 1110
- Liittynyt: Helmi 17, 2003 14 : 40
- Paikkakunta: Helsinki
http://vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohj ... sta(10126)TheHatter kirjoitti:Kyllä siis jonkinlaisen maksuvaatimuksen voi lähettää, mutta tuo sana lasku on sikäli tässä tapauksessa harhaanjohtava, koska ykstyishenkilölle maksettava korvaus on aina palkkatuloa ja sen maksavan firman tulee se aina palkkakuluksi kirjata. (poislukien joitakin matka- ja työkalukorvauksia)
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Toi on hyvä linkki, se vaan käsittelee enemmänkin sitä, oletko yrittäjänä tekemässä palkkatyötä vai yrittämistä. Se ei juurikaan ota kantaa siihen, miten normaalin palkansaajan, jolla ei ole yritystunnusta tulisi työstään korvaus veloittaa.hsm kirjoitti:http://vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohj ... sta(10126)TheHatter kirjoitti:Kyllä siis jonkinlaisen maksuvaatimuksen voi lähettää, mutta tuo sana lasku on sikäli tässä tapauksessa harhaanjohtava, koska ykstyishenkilölle maksettava korvaus on aina palkkatuloa ja sen maksavan firman tulee se aina palkkakuluksi kirjata. (poislukien joitakin matka- ja työkalukorvauksia)
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
hsm
- Viestit: 1110
- Liittynyt: Helmi 17, 2003 14 : 40
- Paikkakunta: Helsinki
"Työstä maksettu korvaus on useimmiten joko palkkaa tai työkorvausta. Suorituksen maksajan kannalta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkasta on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, työ- ja ***käyttökorvauksesta*** ei. Myös vuosi-ilmoitusmerkinnät ovat erilaiset. Suorituksen saajalla työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona."
Käyttökorvauksesta kai on kysymys, kun julkaisuoikeuksia myydään?
Käyttökorvauksesta kai on kysymys, kun julkaisuoikeuksia myydään?
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Mikäli on myyty puhtaasti arkistokuvia, niin kyllä. Kyseessä on käyttökorvaus, josta maksetaan ennakonpidätys. Sitä ei voi laskuttaa yritykseltä kuitenkaan tuotteena vaan työkorvauksena. Mikäli maksunsaajalla ei ole y-tunnusta ja ei ole ennakkoperintärekisterissä, ei hän voi kirjoittaa laskua työstään. Vaan se on yhä sitä palkkaa, josta pienimuotoisena työnantaja tekee ilmoituksen verottajalle ja suuremmassa määrässä tilittää sen ennakonpidätyksen. (Mikäli maksaja on työnantajarekisterissä, tilittää se se ennakonpidätyksen kaikissa tapauksissa. Tämä on mutua, mistä en pistä päätäni kuitenkaan pölkylle)hsm kirjoitti:"Työstä maksettu korvaus on useimmiten joko palkkaa tai työkorvausta. Suorituksen maksajan kannalta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkasta on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, työ- ja ***käyttökorvauksesta*** ei. Myös vuosi-ilmoitusmerkinnät ovat erilaiset. Suorituksen saajalla työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona."
Käyttökorvauksesta kai on kysymys, kun julkaisuoikeuksia myydään?
Jos taas verottaja katsoo, että kuva on tehty tilauksesta, maksetaan siitä myös sosiaaliturvamaksu. Se ei nyt sikäli ole olennaista, eikä myöskään se, että koska tuo määrä ylittyy, että pitää suorittaa lakisääteiset eläkemaksut, mutta laskuttaa ei yksityishenkilö voi, siinä mielessä mitä nyt laskutuksella kansanomaisesti ymmärretään.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
McQueen
- Viestit: 220
- Liittynyt: Kesä 22, 2010 10 : 59
Palkka = on työsuhde (jatkuva/määräaikainen/tilapäinen jne.)
Eläke kertyy, lomarahat kertyy, työn teettäjän on otettava tapaturmavakuutus jne. Työn teettäjä hoitaa ennakonpidätyksen ja työnantajavelvoitteet.
Palkkio = ei työsuhdetta (edes tilapäistä) vaan keikka.
Tekijä vastaa itse kaikista sivukuluista, kuten eläkkeistä, tapaturmavakuutuksista ja laittaa osan sukan varteen lomia varten.
Jos tekijä on ennakkoperintärekisterissä = saa koko palkkion ja maksaa itse veronsa ennakkoveroina.
Jos tekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä = työn teettäjä hoitaa ennakonpidätyksen työkorvaus- tai käyttökorvausverokortin mukaan, loppuosa maksetaan tekijälle.
***Käytännössä palkkion tulee olla noin kaksi kertaa vastaavasta työstä maksettavan palkan suuruinen, että työtä kannattaa tehdä palkkioilla korvattavana keikkana, koska sivukulut, eläkkeet ja lomat maksaa silloin työn tekijä itse.***
Työkorvaus- ja/tai käyttökorvausverokortin saa pyytäessään normaalin palkkatyön tai etuuden verokortin rinnalle.
Jokainen virkailija ei tee noita verokortteja, ilmeisesti koulutus niihin on vain osalla ( ? )
Kysyvät arvioidut tulot ja menot sitä laskiessaan, yleensä prosentti noin 15 (kun kuluja on noin puolet, eli palkkioista jää loppupeleissä bruttotuloa noin puolet).
http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhte ... 2810589%29
" Työ- tai käyttökorvaus
Työstä saatu korvaus on työkorvausta, jos työ on tehty yrittäjänä toimeksiantosuhteessa. Käyttökorvausta taas on esimerkiksi tekijänoikeuden ja muun vastaavan oikeuden käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä saatu korvaus. Käsitteet työ- ja käyttökorvaus ovat pelkästään verotukseen liittyviä.
Mikä on työkorvausta?
Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava korvaus, joka ei ole palkkaa. Jos korvauksen luonne on epäselvä, on ensin selvitettävä, täyttääkö maksettu korvaus palkan tunnusmerkit. Jos ei, kysymyksessä on yleensä työkorvaus. Palkan ja työkorvauksen eroa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkkaa vai työkorvausta (dnro 2118/31/2004, 21.6.2005).
***Suorituksen saajan verotuksessa työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona tai henkilökohtaisena tulona.*** Jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hän huolehtii itse veroistaan maksamalla Verohallinnolle etukäteen ennakkoveroja.
Ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että laskuttaja olisi yrittäjä ja suoritus työkorvausta. ***Toisaalta ennakkoperintärekisterimerkinnän puuttuminen ei myöskään merkitse sitä, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja.***
Jos suorituksen saajaa ei maksuhetkellä ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys. Maksajan on tarkistettava rekisterimerkintä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta www.ytj.fi.
"Mikä on käyttökorvausta?
Käyttökorvaus on esimerkiksi tekijänoikeuden (esim. kirjalliset teokset, taideteokset, valokuvat) ja teollisoikeuden (esim. patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä maksettu korvaus.
Käyttökorvaus voi olla veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Jos tekijänoikeus on siirtynyt perintönä tai testamentilla tai se on hankittu vastiketta vastaan, sen käyttämisestä saatu korvaus on veronalaista pääomatuloa, josta ennakonpidätys on 28 %. ***Muussa tapauksessa käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, ja ennakonpidätys toimitetaan samalla tavalla kuin työkorvauksista. ***Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos suorituksen saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Korvauksen maksajan on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus käyttökorvauksista, joista on toimitettu ennakonpidätys. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava luonnolliselle henkilölle maksetusta käyttökorvauksesta, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu. Käyttökorvauksesta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua."
Tarkemmat ohjeet täällä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... 2810126%29
"1.1 Yleinen yrittäjäasema
Toiminta, joka vaatii suuria investointeja, tulkitaan yleisesti yrittäjätoiminnaksi. Toiminnasta aiheutuu taloudellinen riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle.
***Yrittäjänä voidaan pitää myös omaan ammattitaitoon perustuvia palveluja yleisesti tarjoavaa henkilöä, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta.***Yrittäjätunnusmerkkejä ovat tällöin toiminnan yleisyys, laajuus ja julkisuus, jotka ilmenevät lähinnä useina toimeksiantoina. ***Jos työn suorittaja tarjoaa palvelujaan julkisesti, hänen voidaan katsoa olevan yrittäjän asemassa***..."
...
"Palkkatyö tehdään pääasiassa työnantajan välineillä ja hänen hankkimiaan tarvikkeita käyttäen. ***Yrittäjätoiminnan luonteeseen kuuluu, että yrittäjä käyttää omia työvälineitään ja tarvikkeitaan.*** Vaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton."
...
"3.13 Ennakkoperintärekisteröinnin merkitys
Ennakkoperintärekisteriin merkitään verohallinnon asiakas, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua tuloa ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona (EPL 25.2 §). Säännös on kirjoitettu näin siksi, ettei yritystoiminnan aloittamiselle aiheutettaisi tarpeettomia verotuksellisia esteitä. ***Tästä seuraa kuitenkin, että ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei todista sitä, että laskuttaja olisi yrittäjä ja maksettava suoritus työkorvausta.***
Rekisteriin voidaan merkitä ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Jos toiminta ei käynnistykään, rekisteriin merkitty voi olla edelleen palkansaaja. Samoin rekisteriin merkitty henkilö voi tehdä työsopimuksen. Lisäksi on joukko henkilöitä, esim. lääkärit, jotka usein ovat samanaikaisesti sekä palkansaajia että yrittäjiä.
***Rekisterimerkintä ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä palkka vai työkorvaus, eikä se myöskään vaikuta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta.***
***Toisaalta rekisterimerkinnän puuttuminen ei merkitse, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja. ***Esim. freelancereilla tulot saattavat kertyä epäsäännöllisesti. Tällöin rekisterimerkintä ja ennakkoperinnän toteuttaminen määräpäivinä maksettavalla ennakkoverolipulla ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Henkilö voi tarkoituksella olla hakeutumatta rekisteriin ja pyytää työ- tai käyttökorvauksen maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen maksettavasta suorituksesta. Myöskään rekisteristä poistettu elinkeinonharjoittaja ei tällä toimenpiteellä muutu palkansaajaksi. Tilanne muuttuu vain siten, että työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys."
Eläke kertyy, lomarahat kertyy, työn teettäjän on otettava tapaturmavakuutus jne. Työn teettäjä hoitaa ennakonpidätyksen ja työnantajavelvoitteet.
Palkkio = ei työsuhdetta (edes tilapäistä) vaan keikka.
Tekijä vastaa itse kaikista sivukuluista, kuten eläkkeistä, tapaturmavakuutuksista ja laittaa osan sukan varteen lomia varten.
Jos tekijä on ennakkoperintärekisterissä = saa koko palkkion ja maksaa itse veronsa ennakkoveroina.
Jos tekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä = työn teettäjä hoitaa ennakonpidätyksen työkorvaus- tai käyttökorvausverokortin mukaan, loppuosa maksetaan tekijälle.
***Käytännössä palkkion tulee olla noin kaksi kertaa vastaavasta työstä maksettavan palkan suuruinen, että työtä kannattaa tehdä palkkioilla korvattavana keikkana, koska sivukulut, eläkkeet ja lomat maksaa silloin työn tekijä itse.***
Työkorvaus- ja/tai käyttökorvausverokortin saa pyytäessään normaalin palkkatyön tai etuuden verokortin rinnalle.
Jokainen virkailija ei tee noita verokortteja, ilmeisesti koulutus niihin on vain osalla ( ? )
Kysyvät arvioidut tulot ja menot sitä laskiessaan, yleensä prosentti noin 15 (kun kuluja on noin puolet, eli palkkioista jää loppupeleissä bruttotuloa noin puolet).
http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhte ... 2810589%29
" Työ- tai käyttökorvaus
Työstä saatu korvaus on työkorvausta, jos työ on tehty yrittäjänä toimeksiantosuhteessa. Käyttökorvausta taas on esimerkiksi tekijänoikeuden ja muun vastaavan oikeuden käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä saatu korvaus. Käsitteet työ- ja käyttökorvaus ovat pelkästään verotukseen liittyviä.
Mikä on työkorvausta?
Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava korvaus, joka ei ole palkkaa. Jos korvauksen luonne on epäselvä, on ensin selvitettävä, täyttääkö maksettu korvaus palkan tunnusmerkit. Jos ei, kysymyksessä on yleensä työkorvaus. Palkan ja työkorvauksen eroa on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Palkkaa vai työkorvausta (dnro 2118/31/2004, 21.6.2005).
***Suorituksen saajan verotuksessa työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona tai henkilökohtaisena tulona.*** Jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hän huolehtii itse veroistaan maksamalla Verohallinnolle etukäteen ennakkoveroja.
Ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että laskuttaja olisi yrittäjä ja suoritus työkorvausta. ***Toisaalta ennakkoperintärekisterimerkinnän puuttuminen ei myöskään merkitse sitä, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja.***
Jos suorituksen saajaa ei maksuhetkellä ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys. Maksajan on tarkistettava rekisterimerkintä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta www.ytj.fi.
"Mikä on käyttökorvausta?
Käyttökorvaus on esimerkiksi tekijänoikeuden (esim. kirjalliset teokset, taideteokset, valokuvat) ja teollisoikeuden (esim. patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä maksettu korvaus.
Käyttökorvaus voi olla veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Jos tekijänoikeus on siirtynyt perintönä tai testamentilla tai se on hankittu vastiketta vastaan, sen käyttämisestä saatu korvaus on veronalaista pääomatuloa, josta ennakonpidätys on 28 %. ***Muussa tapauksessa käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, ja ennakonpidätys toimitetaan samalla tavalla kuin työkorvauksista. ***Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos suorituksen saaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Korvauksen maksajan on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus käyttökorvauksista, joista on toimitettu ennakonpidätys. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava luonnolliselle henkilölle maksetusta käyttökorvauksesta, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu. Käyttökorvauksesta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua."
Tarkemmat ohjeet täällä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... 2810126%29
"1.1 Yleinen yrittäjäasema
Toiminta, joka vaatii suuria investointeja, tulkitaan yleisesti yrittäjätoiminnaksi. Toiminnasta aiheutuu taloudellinen riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle.
***Yrittäjänä voidaan pitää myös omaan ammattitaitoon perustuvia palveluja yleisesti tarjoavaa henkilöä, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta.***Yrittäjätunnusmerkkejä ovat tällöin toiminnan yleisyys, laajuus ja julkisuus, jotka ilmenevät lähinnä useina toimeksiantoina. ***Jos työn suorittaja tarjoaa palvelujaan julkisesti, hänen voidaan katsoa olevan yrittäjän asemassa***..."
...
"Palkkatyö tehdään pääasiassa työnantajan välineillä ja hänen hankkimiaan tarvikkeita käyttäen. ***Yrittäjätoiminnan luonteeseen kuuluu, että yrittäjä käyttää omia työvälineitään ja tarvikkeitaan.*** Vaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton."
...
"3.13 Ennakkoperintärekisteröinnin merkitys
Ennakkoperintärekisteriin merkitään verohallinnon asiakas, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua tuloa ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona (EPL 25.2 §). Säännös on kirjoitettu näin siksi, ettei yritystoiminnan aloittamiselle aiheutettaisi tarpeettomia verotuksellisia esteitä. ***Tästä seuraa kuitenkin, että ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei todista sitä, että laskuttaja olisi yrittäjä ja maksettava suoritus työkorvausta.***
Rekisteriin voidaan merkitä ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Jos toiminta ei käynnistykään, rekisteriin merkitty voi olla edelleen palkansaaja. Samoin rekisteriin merkitty henkilö voi tehdä työsopimuksen. Lisäksi on joukko henkilöitä, esim. lääkärit, jotka usein ovat samanaikaisesti sekä palkansaajia että yrittäjiä.
***Rekisterimerkintä ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä palkka vai työkorvaus, eikä se myöskään vaikuta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta.***
***Toisaalta rekisterimerkinnän puuttuminen ei merkitse, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja. ***Esim. freelancereilla tulot saattavat kertyä epäsäännöllisesti. Tällöin rekisterimerkintä ja ennakkoperinnän toteuttaminen määräpäivinä maksettavalla ennakkoverolipulla ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Henkilö voi tarkoituksella olla hakeutumatta rekisteriin ja pyytää työ- tai käyttökorvauksen maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen maksettavasta suorituksesta. Myöskään rekisteristä poistettu elinkeinonharjoittaja ei tällä toimenpiteellä muutu palkansaajaksi. Tilanne muuttuu vain siten, että työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys."
-
McQueen
- Viestit: 220
- Liittynyt: Kesä 22, 2010 10 : 59
Esimerkki freelancer-valokuvaaja:
http://www.freet.fi/sopimukset/osta/
"Näin ostat free-työtä
1. Kuka on lehdistön freelancer?
Freelancer on vapaa journalisti, joka myy työpanostaan yhdelle tai usealle viestintävälineelle. Koska freelancer on työsuhteesta vapaa, hän voi työskennellä samanaikaisesti saman median eri välineille, esimerkiksi aikakaus- ja sanomalehdille.
Toimittaja, valokuvaaja, kustannustoimittaja ja graafikko ovat esimerkkejä ammateista, joissa freelancer voi työskennellä.
2. Miten lehdistön freelancer laskuttaa työstään?
***Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla.*** Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. ***Molemmat huolehtivat itse omasta sosiaaliturvastaan ja muista yritystoiminnan kuluista.***
***Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei siten ole sama asia kuin palkka.*** Journalistiliitto on tutkinut freelancereiden vuosilaskutusta ja verotettavia ansiota. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2010. ***Tutkimuksien mukaan palkkion loppusummasta noin puolet menee työn sivukuluihin, kuten eläkemaksuihin, työvälineisiin, vakuutuksiin, työtiloihin ja työmatkoihin.***"
http://www.freet.fi/sopimukset/osta/
"Näin ostat free-työtä
1. Kuka on lehdistön freelancer?
Freelancer on vapaa journalisti, joka myy työpanostaan yhdelle tai usealle viestintävälineelle. Koska freelancer on työsuhteesta vapaa, hän voi työskennellä samanaikaisesti saman median eri välineille, esimerkiksi aikakaus- ja sanomalehdille.
Toimittaja, valokuvaaja, kustannustoimittaja ja graafikko ovat esimerkkejä ammateista, joissa freelancer voi työskennellä.
2. Miten lehdistön freelancer laskuttaa työstään?
***Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla.*** Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. ***Molemmat huolehtivat itse omasta sosiaaliturvastaan ja muista yritystoiminnan kuluista.***
***Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei siten ole sama asia kuin palkka.*** Journalistiliitto on tutkinut freelancereiden vuosilaskutusta ja verotettavia ansiota. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2010. ***Tutkimuksien mukaan palkkion loppusummasta noin puolet menee työn sivukuluihin, kuten eläkemaksuihin, työvälineisiin, vakuutuksiin, työtiloihin ja työmatkoihin.***"
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Paljon taas hienoa tekstiä, mikä kannattaa lukea, mutta tuokaan ei vieläkään muuta sitä tosiasiaa, että kirjoittaakseen laskun ja itse huolehtiakseen ennakonpidätyksestä tulee olla yrittäjä tai tehdä töitä freelance-verokortilla.McQueen kirjoitti:Esimerkki freelancer-valokuvaaja:
Mikäli on vakituisessa työsuhteessa muualla ja tekee valokuvausta sivutyönään, sivutyöverokortilla on tilanne aivan eri. Tuossa pitää huomioida, että silloin tekijän vastuulle jää sivukulujen hoitaminen.
Palkkiosta ei tosiaan makseta muuta kuin ennakonpidätys. Maksavan yhtiön tulee kuitenkin käsitellä tuota palkanomaisena kuluna.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
McQueen
- Viestit: 220
- Liittynyt: Kesä 22, 2010 10 : 59
Tarkennuksia, sillä veikkaan, että nyt monella lukijalla on "mixed feelings".
Ei ihme, koska käsite palkka ja palkkio ovat monelle epäselviä.
Samoin verottajan käsitteet työkorvaus ja käyttökorvaus.
Sekä niitä varten ei ennakkoperintärekisteröidyille myönnettävät harvinaisemmat verokortit, joita käytetään palkkioiden yhteydessä.
-----------------------------
Tavallisen verokortin kohta sivutulo:
Sitä käytetään _työsuhteessa tehtyyn_ sivutuloon, josta maksetaan palkkaa.
Esim. valokuvauskeikkaan, joka on sovittu tehtäväksi työsuhteessa (voi olla tilapäinen, vaikkapa 1 pv).
Yleensä työsuhteessa oltaessa käytetään työn teettäjän kalustoa.
Jos poikkeuksellisesti käytetään tekijän omaa, niin siitä pitäisi maksaa tavallisen ko. työstä maksettava palkan päälle korvausta.
Työn teettäjä bruttopalkasta pidättää verot ja muut maksut tavallisen verokortin sivutuloprosentin mukaan, hoitaa muut työnantajamaksut ja työnantajavelvoitteet ja ottaa tapaturvavakuutuksen jne. ja maksaa jäljelle jääneen osuuden työn tekijälle (ns. nettopalkka).
Yksityishenkilö teettäjänä voi käyttää edellä mainittuun esim. Palkka.fi sovellusta ja toista eläkeyhtiön sovellusta. Sen voi hoitaa myös ilman tuota, vero.fi on ohjeita ja yhteystiedot sivulla numeroita, joista kysyä lisää.
Yritys teettäjänä hoitaa em. asiat samalla tavalla kuin vakituisten työntekijöidensä suhteen.
Kannattaa _etukäteen ennen keikan ottamista vastaan_ selvittää, onko kyseessä (tilapäinen) työsuhde vai ei.
----------------------------------
Jos tekee keikkatyötä palkkiolla, eli _ei työsuhteessa_, ja on ennakkoperintärekisterissä, hoidetaan verovelvoitteet itse maksamalla ennakkoverot itse suoraan verottajalle.
Jos tekee keikkatyötä palkkioilla, eli _ei työsuhteessa_, työkorvaus/käyttökorvausverokortilla, _ei itse_ hoideta ennakonpidätystä, vaan sen huolehtii työn teettäjä.
Em. verokortin kopio annetaan työn teettäjälle ennen maksua.
Em. verokorteista saa itse ottaa valokopioita jokaiselle työn teettäjälle.
--------------
Ennakkoverorekisteriin kuuluva yrittäjä kirjoittaa aina laskun.
Usein työn teettäjän palkkioita maksava taho (oma "sihteeri" tai ostopalvelu) tarvitsee jonkinlaisen asiakirjan keikasta, laskun tai muun erittelyn (esim. email) myös työkorvaus/käyttökorvausverokortilla toimivalta, ennen kuin pystyy maksamaan palkkion ja lähettämään palkkioerittelyn tai vastaavan tekijälle.
Esim.
http://www.freet.fi/sopimukset/osta/
"Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. Molemmat huolehtivat itse omasta sosiaaliturvastaan ja muista yritystoiminnan kuluista.
Freelancer kirjoittaa työstään laskun."
Jos ei ole ALV-rekisteröity, ei em. asiakirjaan kirjoiteta ALV-rivejä.
Mutta em. asiakirjassa kannattaa silti lukea rivi "Ei sisällä vähennettävää veroa" tai "Tekijä ei ole ALV-velvollinen".
Tämä siksi, että valokuvaus on ALV 23% alaista.
Tuo rivi helpottaa työn teettäjän kirjanpitoa, jos se käyttää sekä ALV-velvollisia että ei ALV-velvollisia tekijöitä vaikkapa valokuvaamiseen
Samoin jos tekijän toiminta myöhemmin kasvaa ALV-velvolliseksi, on käyttää pohjaksi selkeä vanha hinta/hinnasto ilman vähennettävää veroa, johon tuosta hetkestä eteenpäin hintoihinkin lisätääkin ALV 23%. Todellinen ostohinta ei kasva, jos ostava taho on itse ALV-rekisteröity.
------------------
Eli aikaisemmissa viestissä olevien verottajan sivujen linkkien mukaan:
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö, maksetaan normaalille henkilölle periaatteessa kolmella eri tavalla.
A)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa) ja on ennakkoperintärekisterissä
->
työn teettäjä maksaa koko summan tekijälle
tekijä maksaa ennakkoveronsa ja maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen.
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
B)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa), mutta tekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on y-numero (voi olla joskus henkilönumerokin)
-työn teettäjä pidättää verokortin mukaan ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppu summan tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
C)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö
Tekijä on yksityishenkilö
-eli ei ole y-numeroa lainkaan
-tai on y-numero (se säilyy yritysveroneuvonnan mukaan kuulemma henkilöllä loppuiän samana), mutta yritys on lopetettu tai toiminta keskeytetty
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on henkilönumero
työn teettäjä pidättää ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppusumman tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
-kulujen vähentäminen verotuksessa on rajallisempaa kuin yrittäjänä (esim. Tmi:nä y-numerolla), esim. tappiota ei voi siirtää seuraavalle vuodelle, vaan se "kärsitään sellaisenaan"
------------------------
Palkkio yleensä:
Koska tekijä hoitaa palkkioista itse eläkemaksuvelvoitteensa, muut vakuutuksensa, lomarahansa ja vapaapäivänsä (ei siis ole tienaamassa) ja vähänkin isomman toiminnan kyseessä olessa joutuu maksamaan kirjanpitäjälle, täytyy pyytää noin kaksinkertainen keikkapalkkio, kun mitä samasta työstä maksettaisiin bruttopalkkana samaa työtä _työsuhteessa tekevälle_. Jos keikka vaatii huomattavan kallista kalustoa, vaikkapa reilua kuvaus- ja valaisukalustoa (joka kuluu käytössä ja vanhenee, eli pitää aika-ajoin päivittää) niin kerroin on yli kaksi.
Moni työn teettäjä ei halua hoitaa ennakonpidätystä itse (eli ei halua vaikkapa maksaa siitä työvaiheesta omalle henkilökunnalleen tai ostopalvelulle).
Siksi he valitsevat vain ennakonpidätysrekisterissä olevia yrittäjiä tekemään keikkatyötä heille.
Kannattaa siksi _etukäteen ennen keikan ottamista_ vastaan kysyä, voiko tehdä keikkaa työkorvaus/käyttökorvausverokortilla vai pitääkö olla ennakkoperintärekisterissä.
Em. jutut yleisesti, kysy aina _ennen hommien aloittamista_ ohjeita verottajalta!
Jos virkailija puhelimessa ei osaa neuvoa, pyydä kohteliaasti yhdistämään toiselle, joka tietää keikkatyöstä palkkioilla.
Toiminnan kasvaessa joutuu mm. rekisteröitymään ALV-velvolliseksi (vuosiraja liikevaihto).
Tai asiakkaasi ovat sellaisia, että haluavat käyttää vain ennakkoperintärekisröityjä tekijöitä.
Tällöin käytännössä joutuu aloittamaan yrityksen.
Tai käyttämään erilaisten palkkiopalveluiden palveluita.
On sekä
-palkkioiden ennakonpidätystä työkorvaus/käyttökorvausverokortilla tarjoavia palkkiopalveluita että
-tilapäisiä työsuhteita tarjoavia (usein osuuskuntapohjaisia) palkkiopalveluita
ja vielä
molempia tarjoavia (keikan laatu voi vaikuttaa siihen, kumpaa tapaa tarjoavat käytettäväksi)
Lisäksi voi liittyä osuuskuntaan, mutta se on jo eri juttu kuin osuuskuntapohjaisen palkkiopalvelun ostaminen. Monesti toimiva ratkaisu, mutta melkein oman topikin arvoinen (ehkä sellainen onkin).
Lisäksi jos on tehnyt keikkatöitä _ei työsuhteessa_ asialla voi olla vaikutusta etuuksiin, kuten TE-tukeen, jos jääkin työttömäksi.
Vaikka henkilöllä ei olisi yritystä, voidaan katsoa toimivan yrittäjän asemassa. Etuudet saattavat poistua, siirtyä tai leikkaantua verrattuna palkkatyössä olleeseen.
Vero.fi on lisätietoa ja täältä saa lisää:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohal ... teystiedot
---------------------
Esimerkkejä:
Usein päivisin palkkatyössä oleva henkilö on iltaisin tai viikonloppuisin sivutoiminen yrittäjä (vaikkapa valokuvaaja). Palkkatyötä varten on se tavallinen verokortti.
Sivutoimista yrittäjyyttä varten hänellä on myös erillinen käyttökorvausverokortti, koska sivutoimisena hänen mielestään ei ole kannattanut rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin.
Mutta tilanne voi olla toisinkin päin:
Yrittäjä voi tehdä myös palkkatyötä.
Esim. on päivisin työsuorituksia tekevä yrittäjä (ennakkoverorekisteröity tai työkorvaus/käyttökorvausverokortillinen) ja saa pääasiassa palkkioita. Mutta jos ala on kovin kilpailtu (vaikkapa valokuvaus) hän käy tullakseen toimeen iltaisin palkkatyössä (vaikkapa kahvilan kassana). Palkkatyön teettäjälle tämä esimerkin yrittäjä on toimittanut tavallisen yksityishenkilön verokortin.
Ei ihme, koska käsite palkka ja palkkio ovat monelle epäselviä.
Samoin verottajan käsitteet työkorvaus ja käyttökorvaus.
Sekä niitä varten ei ennakkoperintärekisteröidyille myönnettävät harvinaisemmat verokortit, joita käytetään palkkioiden yhteydessä.
-----------------------------
Tavallisen verokortin kohta sivutulo:
Sitä käytetään _työsuhteessa tehtyyn_ sivutuloon, josta maksetaan palkkaa.
Esim. valokuvauskeikkaan, joka on sovittu tehtäväksi työsuhteessa (voi olla tilapäinen, vaikkapa 1 pv).
Yleensä työsuhteessa oltaessa käytetään työn teettäjän kalustoa.
Jos poikkeuksellisesti käytetään tekijän omaa, niin siitä pitäisi maksaa tavallisen ko. työstä maksettava palkan päälle korvausta.
Työn teettäjä bruttopalkasta pidättää verot ja muut maksut tavallisen verokortin sivutuloprosentin mukaan, hoitaa muut työnantajamaksut ja työnantajavelvoitteet ja ottaa tapaturvavakuutuksen jne. ja maksaa jäljelle jääneen osuuden työn tekijälle (ns. nettopalkka).
Yksityishenkilö teettäjänä voi käyttää edellä mainittuun esim. Palkka.fi sovellusta ja toista eläkeyhtiön sovellusta. Sen voi hoitaa myös ilman tuota, vero.fi on ohjeita ja yhteystiedot sivulla numeroita, joista kysyä lisää.
Yritys teettäjänä hoitaa em. asiat samalla tavalla kuin vakituisten työntekijöidensä suhteen.
Kannattaa _etukäteen ennen keikan ottamista vastaan_ selvittää, onko kyseessä (tilapäinen) työsuhde vai ei.
----------------------------------
Jos tekee keikkatyötä palkkiolla, eli _ei työsuhteessa_, ja on ennakkoperintärekisterissä, hoidetaan verovelvoitteet itse maksamalla ennakkoverot itse suoraan verottajalle.
Jos tekee keikkatyötä palkkioilla, eli _ei työsuhteessa_, työkorvaus/käyttökorvausverokortilla, _ei itse_ hoideta ennakonpidätystä, vaan sen huolehtii työn teettäjä.
Em. verokortin kopio annetaan työn teettäjälle ennen maksua.
Em. verokorteista saa itse ottaa valokopioita jokaiselle työn teettäjälle.
--------------
Ennakkoverorekisteriin kuuluva yrittäjä kirjoittaa aina laskun.
Usein työn teettäjän palkkioita maksava taho (oma "sihteeri" tai ostopalvelu) tarvitsee jonkinlaisen asiakirjan keikasta, laskun tai muun erittelyn (esim. email) myös työkorvaus/käyttökorvausverokortilla toimivalta, ennen kuin pystyy maksamaan palkkion ja lähettämään palkkioerittelyn tai vastaavan tekijälle.
Esim.
http://www.freet.fi/sopimukset/osta/
"Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. Molemmat huolehtivat itse omasta sosiaaliturvastaan ja muista yritystoiminnan kuluista.
Freelancer kirjoittaa työstään laskun."
Jos ei ole ALV-rekisteröity, ei em. asiakirjaan kirjoiteta ALV-rivejä.
Mutta em. asiakirjassa kannattaa silti lukea rivi "Ei sisällä vähennettävää veroa" tai "Tekijä ei ole ALV-velvollinen".
Tämä siksi, että valokuvaus on ALV 23% alaista.
Tuo rivi helpottaa työn teettäjän kirjanpitoa, jos se käyttää sekä ALV-velvollisia että ei ALV-velvollisia tekijöitä vaikkapa valokuvaamiseen
Samoin jos tekijän toiminta myöhemmin kasvaa ALV-velvolliseksi, on käyttää pohjaksi selkeä vanha hinta/hinnasto ilman vähennettävää veroa, johon tuosta hetkestä eteenpäin hintoihinkin lisätääkin ALV 23%. Todellinen ostohinta ei kasva, jos ostava taho on itse ALV-rekisteröity.
------------------
Eli aikaisemmissa viestissä olevien verottajan sivujen linkkien mukaan:
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö, maksetaan normaalille henkilölle periaatteessa kolmella eri tavalla.
A)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa) ja on ennakkoperintärekisterissä
->
työn teettäjä maksaa koko summan tekijälle
tekijä maksaa ennakkoveronsa ja maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen.
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
B)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa), mutta tekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on y-numero (voi olla joskus henkilönumerokin)
-työn teettäjä pidättää verokortin mukaan ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppu summan tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
C)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö
Tekijä on yksityishenkilö
-eli ei ole y-numeroa lainkaan
-tai on y-numero (se säilyy yritysveroneuvonnan mukaan kuulemma henkilöllä loppuiän samana), mutta yritys on lopetettu tai toiminta keskeytetty
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on henkilönumero
työn teettäjä pidättää ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppusumman tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
-kulujen vähentäminen verotuksessa on rajallisempaa kuin yrittäjänä (esim. Tmi:nä y-numerolla), esim. tappiota ei voi siirtää seuraavalle vuodelle, vaan se "kärsitään sellaisenaan"
------------------------
Palkkio yleensä:
Koska tekijä hoitaa palkkioista itse eläkemaksuvelvoitteensa, muut vakuutuksensa, lomarahansa ja vapaapäivänsä (ei siis ole tienaamassa) ja vähänkin isomman toiminnan kyseessä olessa joutuu maksamaan kirjanpitäjälle, täytyy pyytää noin kaksinkertainen keikkapalkkio, kun mitä samasta työstä maksettaisiin bruttopalkkana samaa työtä _työsuhteessa tekevälle_. Jos keikka vaatii huomattavan kallista kalustoa, vaikkapa reilua kuvaus- ja valaisukalustoa (joka kuluu käytössä ja vanhenee, eli pitää aika-ajoin päivittää) niin kerroin on yli kaksi.
Moni työn teettäjä ei halua hoitaa ennakonpidätystä itse (eli ei halua vaikkapa maksaa siitä työvaiheesta omalle henkilökunnalleen tai ostopalvelulle).
Siksi he valitsevat vain ennakonpidätysrekisterissä olevia yrittäjiä tekemään keikkatyötä heille.
Kannattaa siksi _etukäteen ennen keikan ottamista_ vastaan kysyä, voiko tehdä keikkaa työkorvaus/käyttökorvausverokortilla vai pitääkö olla ennakkoperintärekisterissä.
Em. jutut yleisesti, kysy aina _ennen hommien aloittamista_ ohjeita verottajalta!
Jos virkailija puhelimessa ei osaa neuvoa, pyydä kohteliaasti yhdistämään toiselle, joka tietää keikkatyöstä palkkioilla.
Toiminnan kasvaessa joutuu mm. rekisteröitymään ALV-velvolliseksi (vuosiraja liikevaihto).
Tai asiakkaasi ovat sellaisia, että haluavat käyttää vain ennakkoperintärekisröityjä tekijöitä.
Tällöin käytännössä joutuu aloittamaan yrityksen.
Tai käyttämään erilaisten palkkiopalveluiden palveluita.
On sekä
-palkkioiden ennakonpidätystä työkorvaus/käyttökorvausverokortilla tarjoavia palkkiopalveluita että
-tilapäisiä työsuhteita tarjoavia (usein osuuskuntapohjaisia) palkkiopalveluita
ja vielä
molempia tarjoavia (keikan laatu voi vaikuttaa siihen, kumpaa tapaa tarjoavat käytettäväksi)
Lisäksi voi liittyä osuuskuntaan, mutta se on jo eri juttu kuin osuuskuntapohjaisen palkkiopalvelun ostaminen. Monesti toimiva ratkaisu, mutta melkein oman topikin arvoinen (ehkä sellainen onkin).
Lisäksi jos on tehnyt keikkatöitä _ei työsuhteessa_ asialla voi olla vaikutusta etuuksiin, kuten TE-tukeen, jos jääkin työttömäksi.
Vaikka henkilöllä ei olisi yritystä, voidaan katsoa toimivan yrittäjän asemassa. Etuudet saattavat poistua, siirtyä tai leikkaantua verrattuna palkkatyössä olleeseen.
Vero.fi on lisätietoa ja täältä saa lisää:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohal ... teystiedot
---------------------
Esimerkkejä:
Usein päivisin palkkatyössä oleva henkilö on iltaisin tai viikonloppuisin sivutoiminen yrittäjä (vaikkapa valokuvaaja). Palkkatyötä varten on se tavallinen verokortti.
Sivutoimista yrittäjyyttä varten hänellä on myös erillinen käyttökorvausverokortti, koska sivutoimisena hänen mielestään ei ole kannattanut rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin.
Mutta tilanne voi olla toisinkin päin:
Yrittäjä voi tehdä myös palkkatyötä.
Esim. on päivisin työsuorituksia tekevä yrittäjä (ennakkoverorekisteröity tai työkorvaus/käyttökorvausverokortillinen) ja saa pääasiassa palkkioita. Mutta jos ala on kovin kilpailtu (vaikkapa valokuvaus) hän käy tullakseen toimeen iltaisin palkkatyössä (vaikkapa kahvilan kassana). Palkkatyön teettäjälle tämä esimerkin yrittäjä on toimittanut tavallisen yksityishenkilön verokortin.
-
McQueen
- Viestit: 220
- Liittynyt: Kesä 22, 2010 10 : 59
-
TheHatter
- Viestit: 2069
- Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21
Ongelma on pitkälti siinä, että koska se on työsuhde. Ongelma myös on siinä, että miten toimii yksityishenkilö, jos hän myy tavaraa yritykselle.McQueen kirjoitti:Tuli mieleen lisätä lyhyesti kiteytys edellä kirjoitettuun.
Karkeasti kannattaa ajatella näin:
Kun on työsuhde ja keikasta maksetaan palkkaa, on työntekijän asemassa.
Kun ei ole työsuhdetta ja keikasta maksetaan palkkiota, on yrittäjän asemassa, oli tekijällä yritys tai ei.
Vaikkapa niin, että minä olen tehnyt joskus koiralleni kivan kopin ja koiran kuoltua myyn sen naapuriyrittäjälle autotalliksi. Mikä on minun myyntivoiton osuus ja miten maksan siitä veron ja onko tuossa kopissa jotain työn osuutta, mistä tulisi suorittaa ennakonpidätys ja pitääkö sen yrittäjän suorittaa tuosta jotain maksuja verottajalle tai mitä hän voi tuosta vähentää verotuksessaan.
Yksityinen palkansaaja ei voi olla yrittäjän asemassa, ellei hän ole ilmoittanut verottajalle olevansa sellainen. Asiahan olisi hyvin yksinkertainen jos tuollainen ilmoitus olisi tehty ja hakeuduttu ennakkoperintärekisteriin.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
-
McQueen
- Viestit: 220
- Liittynyt: Kesä 22, 2010 10 : 59
Kuten verottaja sanoo, jos kyseessä ei ole työsuhde, maksetaan palkkiota (työkorvausta/käyttökorvausta) eikä palkkaa.
Vielä kerran:
"Työstä maksettu korvaus on useimmiten joko palkkaa tai työkorvausta. Suorituksen maksajan kannalta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkasta on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, työ- ja käyttökorvauksesta ei. Myös vuosi-ilmoitusmerkinnät ovat erilaiset. Suorituksen saajalla työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona.
Työstä maksettu korvaus voi olla myös käyttökorvausta. Käyttökorvauksella (tekijänoikeuskorvaus) tarkoitetaan tekijänoikeudesta tai sen käyttämisestä maksettua korvausta...
...Sekä työkorvaus että käyttökorvaus ovat vain ennakkoperintälaissa käytettyjä käsitteitä.
Useimmiten suorituksen laatu on ongelmaton, on tehty työsopimus tai kysymyksessä on selvästi liike- tai ammattituloon kuuluva työkorvaus. Joissakin tapauksissa rajanveto voi olla hankala."
Loput: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... 2810126%29
-----------------------------------------------------------------------------
Lainaus omasta tekstistä yllä:
"Tuli mieleen lisätä lyhyesti kiteytys edellä kirjoitettuun.
Karkeasti kannattaa ajatella näin:
Kun on työsuhde ja keikasta maksetaan palkkaa, on työntekijän asemassa.
Kun ei ole työsuhdetta ja keikasta maksetaan palkkiota, on yrittäjän asemassa, oli tekijällä yritys tai ei."
En edellä kirjoittanut yrittäjä vaan yrittäjän asemassa.
Yrittäjän asemassa tarkoittaa edellä:
-ei eläkekertymää (ellei itse ota ja maksa YEL:iä)
-oma kalusto
-omat vakuutukset kalustolle
-oma vastuuvakuutus
-oma tapaturmavakuutus (YEL sisältää, jos sen ottaa)
-ei lomakertymää eikä lomarahaa
-ei irtisanomisaikaa (ellei muuta sovita kirjallisesti käytännössä keikkakohtaisesti)
-korvausvelvollisuus jos keikka epäonnistuu = ei maksua tai tehdään uudelleen ilmaiseksi
-keikka saattaa vaikuttaa TE-tukeen
-keikka saattaa vaikuttaa muihin etuuksiin
-ammattiliitto ei auta kiistatilanteessa (etujärjestö saattaa neuvoa, mutta se on eri asia)
Tämä on tärkeää sisäistää, jotta ymmärtää keikkaa vastaanottaessaan mitä eroa palkkiolla tekemisellä on tavallisen työsuhteen palkkaan nähden.
Ja jotta älyää pyytää palkkiona karkesti tuplahinnan vastaavan työn palkkaan nähden.
Tai kääntäen ymmärtää palkkiosta kuluvan noin puolet mm. edellä mainittuhin kuluihin.
----------------------------------------------------------------
Aina pitää myös _ennen kuin alkaa tekemään_ lukea verottajan ohjeita ja kysyä verottajalta siitä, mikä jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Foorumeilta luettu ei aina ole juuri sinun tapauksessasi täysin kohdalle osuvaa tietoa, tai lukija ei ymmärrä mitä kirjoittaja tarkoittaa tai kirjoittaja ei osaa pukea sanoiksi mitä tarkoittaa, jne.
www.vero.fi
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohal ... teystiedot
Vielä kerran:
"Työstä maksettu korvaus on useimmiten joko palkkaa tai työkorvausta. Suorituksen maksajan kannalta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkasta on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, työ- ja käyttökorvauksesta ei. Myös vuosi-ilmoitusmerkinnät ovat erilaiset. Suorituksen saajalla työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona.
Työstä maksettu korvaus voi olla myös käyttökorvausta. Käyttökorvauksella (tekijänoikeuskorvaus) tarkoitetaan tekijänoikeudesta tai sen käyttämisestä maksettua korvausta...
...Sekä työkorvaus että käyttökorvaus ovat vain ennakkoperintälaissa käytettyjä käsitteitä.
Useimmiten suorituksen laatu on ongelmaton, on tehty työsopimus tai kysymyksessä on selvästi liike- tai ammattituloon kuuluva työkorvaus. Joissakin tapauksissa rajanveto voi olla hankala."
Loput: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_ver ... 2810126%29
-----------------------------------------------------------------------------
Lainaus omasta tekstistä yllä:
"Tuli mieleen lisätä lyhyesti kiteytys edellä kirjoitettuun.
Karkeasti kannattaa ajatella näin:
Kun on työsuhde ja keikasta maksetaan palkkaa, on työntekijän asemassa.
Kun ei ole työsuhdetta ja keikasta maksetaan palkkiota, on yrittäjän asemassa, oli tekijällä yritys tai ei."
En edellä kirjoittanut yrittäjä vaan yrittäjän asemassa.
Yrittäjän asemassa tarkoittaa edellä:
-ei eläkekertymää (ellei itse ota ja maksa YEL:iä)
-oma kalusto
-omat vakuutukset kalustolle
-oma vastuuvakuutus
-oma tapaturmavakuutus (YEL sisältää, jos sen ottaa)
-ei lomakertymää eikä lomarahaa
-ei irtisanomisaikaa (ellei muuta sovita kirjallisesti käytännössä keikkakohtaisesti)
-korvausvelvollisuus jos keikka epäonnistuu = ei maksua tai tehdään uudelleen ilmaiseksi
-keikka saattaa vaikuttaa TE-tukeen
-keikka saattaa vaikuttaa muihin etuuksiin
-ammattiliitto ei auta kiistatilanteessa (etujärjestö saattaa neuvoa, mutta se on eri asia)
Tämä on tärkeää sisäistää, jotta ymmärtää keikkaa vastaanottaessaan mitä eroa palkkiolla tekemisellä on tavallisen työsuhteen palkkaan nähden.
Ja jotta älyää pyytää palkkiona karkesti tuplahinnan vastaavan työn palkkaan nähden.
Tai kääntäen ymmärtää palkkiosta kuluvan noin puolet mm. edellä mainittuhin kuluihin.
----------------------------------------------------------------
Aina pitää myös _ennen kuin alkaa tekemään_ lukea verottajan ohjeita ja kysyä verottajalta siitä, mikä jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Foorumeilta luettu ei aina ole juuri sinun tapauksessasi täysin kohdalle osuvaa tietoa, tai lukija ei ymmärrä mitä kirjoittaja tarkoittaa tai kirjoittaja ei osaa pukea sanoiksi mitä tarkoittaa, jne.
www.vero.fi
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohal ... teystiedot