Aukko muotokuvauksessa

[HanskiS]

Minkälaista aukko kannattaa käyttää muotokuvauksessa? Onko parempi pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman pienellä aukolla ja ehkä pitemmällä valotuksella, kun taas lyhyemmällä valotuksella ja isolla aukolla? Tietysti syväterävyyteen vaikutus on huomattava, mutta jos mainataan panostaa kuvauskohteen yksityiskohtiin enemmän kuin taas taustan sumentamiseen. Vai tarkentuuko isolla aukolla yksityiskohdat yhtä tarkkoina kun pienellä aukolla.

Toivottavasti joku ymmärsi sekavan kyssärin.

[spege]

Canon 300D
+ EF S 18 55 mm F 3.5 5.6

Canon Powershot A70

Ainakaan tällä kalustolla et saa kunnollisia muotokuvia. Yleensä muotokuvauksessa käytetään (kinokoossa) lyhyitä 85-135 mm teleobjektiiveja ja suuria aukkoja, jopa f/1,2. Suurilla aukoilla saa kohteen erottumaan hienosti taustasta, itse kohteen ollessa terävä.

Kaikkein halvin mahdollinen ratkaisu sinulla on hankkia tuohon 300D:hen Canon 50/1,8 II-objektiivi, joka rungon croppikertoimen jälkeen vastaa n. 80 mm kino-objektiivia. Täydellä aukolla sillä saa ihan kohtuullisen hyviä muotokuvia.

Huomattavasti parempi on kuitenkin 50/1,4 USM tai 85/1,8 USM. Myös valovoimainen telezoomi, kuten 70-200/2,8 sopii hyvin muotokuvaukseen.

[makumaku]

Eikös tuo riipu vähän objektiivistakin, mutta terävintä jälkeä taitaa tulla silloin kun aukko ei ole ihan maksimissaan. Voisi kuvitella että esim 2-3 pykälää maksimiaukkoa suuremmilla aukoilla jälki on hyvää eikä aukon pienentäminen enää auta hirveästi koska taas syväteräyydessä hävitään. Joku aukko väliltä 4-8 voisi olla hyvä. Laadukkaat lasit piirtää varmaan hyvin tuota isommillakin aukoilla. Ja riippuu tietenkin paljon kuvausolosuhteista. Ollaanko ulkona jossa tausta on hyvin kaukana vaiko sisällä metrin päässä taustasta?

EDIT: Sorry, enpä edeshuomannut että käytössä oleva linssihän olikin mainittu.

[HanskiS]

Kaikkein halvin mahdollinen ratkaisu sinulla on hankkia tuohon 300D:hen Canon 50/1,8 II-objektiivi, joka rungon croppikertoimen jälkeen vastaa n. 80 mm kino-objektiivia. Täydellä aukolla sillä saa ihan kohtuullisen hyviä muotokuvia.

Huomattavasti parempi on kuitenkin 50/1,4 USM tai 85/1,8 USM. Myös valovoimainen telezoomi, kuten 70-200/2,8 sopii hyvin muotokuvaukseen.

Joo sen kyllä tiedän että tuolla putkella ei oikein voi kun harjoitella kameran käyttöä. Itseasiassa olen hankkimassa 70-200/2,8 lissiä ja lisäksi vielä jokin kiinteä polttovälinen valovoimainen linssi.
Tarkoitus selvittää mieleeni, kompi aukon ja ajan kompinaatio on parempi ko. tilanteessa. Lähinnä vähentämään koko kirjon eri kompinaatioden läpi käymistä.

[spege]

Osta EF 85/1,2 L muotokuvaukseen (vastaa n. 135 mm kinolasia 300D:ssä). Tekee julmetun hienoa jälkeä jo täydellä aukolla. Tosin silloin yleensä vain kuvattavan toinen silmä ja ripset ovat terävät, mutta sellaiset kuvat ovat usein vaikuttavia. Ja ainahan sitä voi himmentää.

Tosin mikään halpa lasi tuo ei ole, mutta käytettyjä näkee silloin tällöin n. 1000 e hintaluokassa. Automaattitarkennus siinä on hidas, mutta se ei haittaa muotokuvauksessa.

[SamiN]

Minkälaista aukko kannattaa käyttää muotokuvauksessa? Onko parempi pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman pienellä aukolla ja ehkä pitemmällä valotuksella, kun taas lyhyemmällä valotuksella ja isolla aukolla? Tietysti syväterävyyteen vaikutus on huomattava, mutta jos mainataan panostaa kuvauskohteen yksityiskohtiin enemmän kuin taas taustan sumentamiseen. Vai tarkentuuko isolla aukolla yksityiskohdat yhtä tarkkoina kun pienellä aukolla.

Toivottavasti joku ymmärsi sekavan kyssärin.

Muotokuvauksessa yleensä pyritään taustan häivyttämiseen (ihmisen erottamiseen taustasta)toisaalta tausta tai lavasteet voivat olla osa muotokuvaa jolloin myös niiden pitää piirtyä terävänä joten vaikea tuohon on vastata. Kittilinssilläkin voi ihan hyvin harjoitella muotokuvausta. Cropilla 55 on ihan hyvä harjoitteluun..

Täälläkin moneen kertaan mainittu Jussi Aallon muotokuvauksen opas "Kohteena ihminen" on lukemisen arvoinen.

Yksityiskohdat tarkentuvat syväterävyysalueella samanlailla isolla ja pienella aukolla.

[jujosaar]

Nyt siis kysytään aukkoa mutta muotokuvauksesta ei muutenkaan ole oikein hajua jos olen oikein ymmärtänyt?

Terävyyttä pitää löytyä sen verran että pään osat ovat terävät?
Taustan pitäisi olla sopivan sumea ja vääristymää vähän?

Linsseiksi sopivat toki nuo ehdotetut ja aukkoa kannattaa kokeilla enemmänkin kohteen mukaan ja taustan kanssa yhteen eri valaistuksilla koska esim. rajut kontrastit kohteessa saattavat vähän sotkea..

Anyway pointtia halusin tuoda että kannattaa sitä taustaa ja valoja katsella eikä vain linssiä ja aukkoja. On melkoisen helppoa tuoda kohdetta esiin tietynlaisesta taustasta!

[HanskiS]

Ilmeiseti turhaan sotkin muotokuvauksen tähän. Muotokuvauksesta löytyy opuksia ja muita tiedonlähteeksi.
Kysymys oli lähinnä aukon koon vaikutus tarkennetun kohteen yksityiskohtien tarkkuteen? Vai onko tarkkuus sama terävyysalueella aukon koosta riippumatta?

[kohan]

Kysymys oli lähinnä aukon koon vaikutus tarkennetun kohteen yksityiskohtien tarkkuteen? Vai onko tarkkuus sama terävyysalueella aukon koosta riippumatta?

Kaikki optiikat toimivat parhaiten aukon 8 paikkeilla ja suurin aukko tuottaa yleensä pehmeimmän kuvan. Mutta aukko-arvon määrää yleensä kuvausolosuhteet tai aukon käyttäminen tehokeinona, kohteen erottaminen taustasta tai esim maisemakuvassa pieni aukko tuottaa laajan syväterävyyden... valon vähyys erityisesti tähän aikaan vuodesta ajaa käyttämään suurta aukkoa jos kuvataan ilman jalustaa tai salamaa.

Kuvaa 8 aukolla milloin muut syyt ei toisin pakota niin silloin optiikasta on otettu kaikki irti.

[Rockford]

Tosin silloin yleensä vain kuvattavan toinen silmä ja ripset ovat terävät, mutta sellaiset kuvat ovat usein vaikuttavia. Ja ainahan sitä voi himmentää.

Voi ja kannattaakin varmaan useimmiten kuitenkin himmentää. Itse kuvasin taannoin jalustalta reilun kymmenen ihmisen pärstäkuvat D70 + 85mm yhdistelmällä. Himmensin lonkalta aukkoon f/4, jotta ei olisi ihan älyttömän kapea syväterävyys, ja silti oli vaikea saada pysymään tarkennusta tuolilla heiluvissa henkilöissä ja jos silmät oli terävänä korvat ja nenä ei enää olleet.

[HanskiS]

Kysymys oli lähinnä aukon koon vaikutus tarkennetun kohteen yksityiskohtien tarkkuteen? Vai onko tarkkuus sama terävyysalueella aukon koosta riippumatta?

Kaikki optiikat toimivat parhaiten aukon 8 paikkeilla ja suurin aukko tuottaa yleensä pehmeimmän kuvan. Mutta aukko-arvon määrää yleensä kuvausolosuhteet tai aukon käyttäminen tehokeinona, kohteen erottaminen taustasta tai esim maisemakuvassa pieni aukko tuottaa laajan syväterävyyden... valon vähyys erityisesti tähän aikaan vuodesta ajaa käyttämään suurta aukkoa jos kuvataan ilman jalustaa tai salamaa.

Kuvaa 8 aukolla milloin muut syyt ei toisin pakota niin silloin optiikasta on otettu kaikki irti.

Tosin silloin yleensä vain kuvattavan toinen silmä ja ripset ovat terävät, mutta sellaiset kuvat ovat usein vaikuttavia. Ja ainahan sitä voi himmentää.

Voi ja kannattaakin varmaan useimmiten kuitenkin himmentää. Itse kuvasin taannoin jalustalta reilun kymmenen ihmisen pärstäkuvat D70 + 85mm yhdistelmällä. Himmensin lonkalta aukkoon f/4, jotta ei olisi ihan älyttömän kapea syväterävyys, ja silti oli vaikea saada pysymään tarkennusta tuolilla heiluvissa henkilöissä ja jos silmät oli terävänä korvat ja nenä ei enää olleet.

Kiitokset vastauksista. Tätä juuri hain. Eli kannattaa vähän pienentää aukkoa ajan kustannuksella kun taas päin vastoin. Ja kenties kaivaa jalusta ja valot kaapista.

[karipulkka]

Voisi kuvitella että esim 2-3 pykälää maksimiaukkoa suuremmilla aukoilla jälki on hyvää eikä aukon pienentäminen enää auta hirveästi koska taas syväteräyydessä hävitään.

Taisit tarkoittaa, että 'Voisi kuvitella että esim 2-3 pykälää maksimiaukkoa pienemmillä aukoilla jälki on hyvää eikä aukon pienentäminen enää auta hirveästi koska taas syväteräyydessä hävitään.'?
Toisaalta voisi olla näinkin 'Voisi kuvitella että esim 2-3 pykälää maksimiaukkoa pienemmillä aukoilla jälki on hyvää eikä aukon suurentaminen enää auta hirveästi koska taas syväteräyydessä hävitään.'?
Riippuu tietysti, millaista syväterävyyttä haluaa.

[Setä]

Suuri aukko(eritoten 1-2.8) softaa(tällöin myös värivääristymä lisii pikkudigillä) aina kuvan(varsinkin digillä parempi keino rukata syväterävyyttä on polttoväli, kun maksimoidaan kuvan tekninen laatu), on syynsä miksi alikoon kennoilla olisi hyvä pitäytyä aukkojen 5.6-8 välissä.. hehe, sama aukkoavaruus usein löytyy pokkareistakin... mielenkiintoista, ovatko insinöörit erehtyneet...

... ellei syväterävyydellä pelaamalla saa ponkattua kohdetta taustasta, voi taustan valita neutraaliksi, niin että kohde ponkkaa siitä, tahi valaista kohde taustaa vahvemmin...

Typerä on katsoa kuvaa(varsinkin elollisesta), missä kohde ei erotu taustasta tahi kohde on osin epäterävä... joskus toki sekin passaa, vaan harvakseltaan.