Erimielisyyksiä kuvakohtaisista hinnoista, miten menetellä?

[varonen]

Kuvasin syksyllä 2011 ENO-verkkokoulun järjestämässä ActNow!-konferensissa Joensuussa vapaaehtoisena verkkokoululle. Sain tietää pari viikkoa sitten että yksi ammattiliitto on käyttänyt kuviani jutussaan konfferenssista, kysymättä minulta lupaa kuvien käyttöön. He kuitenkin halusivat maksaa minulle korvausta kuvista näin jälkikäteen. Otin heihin yhteyttä asiasta sähköpostilla, ilmoitin paljon pyydän kuvista. He eivät kuitenkaan suostuneet maksamaan pyytämiäni summia, koska heillä on omien sanojensa mukaan oma hinnoittelu kuville, oli kuvaaja kuinka kuuluisa tahansa.
Opiskelen audiovisuaalista viestintää ja kysyin neuvoa tähän tilanteeseen opettajaltamme, joka neuvoi laskuttamaan haluamani summan. Laitoin ammattiliitolta tulleen palkkiolomakkeen täytettynä postissa sivutuloverokortin kera menemään. Palkkiolomakkeessa ilmoitin haluamani summan.

ENO-verkkokoulu sai tietää tilanteestani ja yksi heidän päähenkilöistään rupesi sovittelijaksi tähän asiaan. Lopputulos ei minua tyydytä: Ammattiliitto ei suostu maksamaan pyytämääni summaa ja maksaisi edelleen haluamansa summan kuvista. ENO-verkkokoulu maksaisi minulle summan, mikä on lähes yhtä suuri kuin mitä pyydän ammattiliitolta.

Ja yllä oleva vielä lyhyesti tiivistettynä:
Kuviani käytetty luvatta, pyytämääni summaa eivät suostu maksamaan. Miten tästä kannattaisi lähteä etenemään?

[TheHatter]

Ja yllä oleva vielä lyhyesti tiivistettynä:
Kuviani käytetty luvatta, pyytämääni summaa eivät suostu maksamaan. Miten tästä kannattaisi lähteä etenemään?

Tämä nyt herättää sen yhden kysymyksen.

Millaisen sopimuksen teit ENO-verkkokoulun kanssa kuviesi käytöstä?

Jos olet sitä mieltä, että pyytämäsi korvaus on se, minkä kuvistasi haluat ja toinen ei sitä halua maksaa, niin ei siinä taida muuta vaihtoehtoa olla, kuin riitauttaa asia ja raastuvassa ratkaista.

Mikäli siis nuo kuvat ovat sinun.

[varonen]

Tämä nyt herättää sen yhden kysymyksen.

Millaisen sopimuksen teit ENO-verkkokoulun kanssa kuviesi käytöstä

Mitään kirjallista sopimusta kuvien käytöstä ei ole tehty, mutta omaan markkinointikäyttöönhän he saavat kuviani käyttää.

[TheHatter]

Tämä nyt herättää sen yhden kysymyksen.

Millaisen sopimuksen teit ENO-verkkokoulun kanssa kuviesi käytöstä

Mitään kirjallista sopimusta kuvien käytöstä ei ole tehty, mutta omaan markkinointikäyttöönhän he saavat kuviani käyttää.

Tietääkö tuo koulu sen, eli onko se jotenkin todistajien läsnäollessa sovittu, että olisi lupa markkinointikäyttöön ja onko sovittu, ettei mihinkään muuhun käytetä ja ethän vain ole itse missään oppilassuhteessa ko. kouluun.

Miten se on niin vaikea, ettei niitä sopimuksia voida tehdä, kun kuvataan tuollaiseen liiketoimintakäyttöön.

Edesmennyt asianajaja Wuori sanoi aina, että tehkää aina ne sopimukset.

[mtala]

Mitään kirjallista sopimusta kuvien käytöstä ei ole tehty, mutta omaan markkinointikäyttöönhän he saavat kuviani käyttää.

En ota tiukkaa kantaa, kun en tiedä tarkkoja faktoja, mutta esitän yhden näkemyksen. Lähtökohtana on se, että ENO-toiminta ei vaikuta liiketoiminnalta, rahoitus tullee julkiselta vallalta.

Markkinointikäyttö on epätäsmällinen ilmaisu, jonka laajuus voidaan ymmärtää eri tavoin:
- Käyttö yhteisön omissa esitteissä, julkaisuissa ja verkkosivuila.
- Käyttö edellä mainitun lisäksi myös yhteisön lehdistötiedotteissa ja vastaavissa, jolloin kuvia julkaistaan muuallakin.

Kun olen kuvannut (tai kirjoittanut) vapaaehtoistoimintana erilaisille yhteisöille, olen käyttänyt näitä vaihtoehtoja, siis joko vain omassa tiedotustoiminnassa tai myös ulkopuolelle jaettavassa tiedotusmateriaalissa vastaavasti siirtyvin julkaisuoikeuksin. Viimeksi mainitussa tapauksessa kuvia on sitten julkaistu siellä ja täällä, ja hyvä niin, koska siihen olen vapaaehtoisena asian edistäjänä pyrkinytkin. Kuva, jonka käyttöä koskevat tiukat rajoitukset, on yhteisön käytössä hankala ja sikäli vaarallinen, että viestinnän parissa touhuavat eivät ole alan ammattilaisia.

Koska kirjallista sopimusta ei ole ja koska suulliset ehdot ovat mahdollisesti tulkinnanvaraiset, suosittelen sopimista. Ehdotan, että annat yhteisölle oikeuden käyttää kuvia tiedotustoiminnassa joko maksutta tai hyvin kohtuullista maksua vastaan. Rahaa tulee vähemmän, mutta se korvautuu sillä, että seuraavalla kerralla osaat määritellä lahjoittamiesi käyttöoikeuksien rajat täsmällisesti. Eli pane tappio ammattitaidon kehittämisen piikkiin. Menettelysi tässä asiassa on myös osa tulevan ammattilaisen markkinointia.

Kuten sanottu, varsinainen kannanmuodostus ei käytettävissä olevien tietojen nojalla onnistu.

Mtala

[Harald II]

Toivottavasti sinulla on se kirjallisena mitä he olisivat halukkaat maksamaan. Tarjoamalla maksua he tunnustavat että ovat maksuvelvollisia ja ainoaksi ongelmaksi jää korvauksen suuruus. Vaikka heillä olisi mitä omia hintojaan, ne eivät päde tapauksessa jossa hinnasta ei ole etukäteen sovittu vaan kyseessä on luvaton käyttö. Luvattoman käytön he tunnustavat tarjoamalla maksua, mutta sinulla on tällaisessa tapauksessa oikeus omaan vaatimukseesi. Yleensä luvattoman käytön yhteydessä pyydetään ja maksetaan tuplahinta normaaliin verrattuna. Riiteleminen tulee luvattomalle käyttäjälle oleellisesti kalliimmaksi. Tosin jos sinulla on aikomus tehdä kuvaushommia tuolle taholle jatkossa, niin homma on hankalampi. Jos et kuvittele saavasi heiltä mitään missään tapauksessa jatkossa, pysy vaatimuksessasi, jos taas oletat että saat heiltä jatkossa keikkaa jonka arvo on suurempi kuin riidanalainen hinnanero, niin sopiahan se kannattaa.

[varonen]

Toivottavasti sinulla on se kirjallisena mitä he olisivat halukkaat maksamaan. Tarjoamalla maksua he tunnustavat että ovat maksuvelvollisia ja ainoaksi ongelmaksi jää korvauksen suuruus. Vaikka heillä olisi mitä omia hintojaan, ne eivät päde tapauksessa jossa hinnasta ei ole etukäteen sovittu vaan kyseessä on luvaton käyttö. Luvattoman käytön he tunnustavat tarjoamalla maksua, mutta sinulla on tällaisessa tapauksessa oikeus omaan vaatimukseesi. Yleensä luvattoman käytön yhteydessä pyydetään ja maksetaan tuplahinta normaaliin verrattuna. Riiteleminen tulee luvattomalle käyttäjälle oleellisesti kalliimmaksi. Tosin jos sinulla on aikomus tehdä kuvaushommia tuolle taholle jatkossa, niin homma on hankalampi. Jos et kuvittele saavasi heiltä mitään missään tapauksessa jatkossa, pysy vaatimuksessasi, jos taas oletat että saat heiltä jatkossa keikkaa jonka arvo on suurempi kuin riidanalainen hinnanero, niin sopiahan se kannattaa.

Heidän tarjoama summa löytyy kyllä kirjallisena. Tälle kyseiselle ammattiliitolle en kyllä ole aikomassa tekemään hommia niillä hinnoilla mitä he tarjoavat, ovat sen verran naurettavat. Eli tässä tapauksessa pysyn vaatimuksessani. Nyt vain pitäisi keksiä järkevin keino lähestyä heitä asiassa ja periä omat pois.

[TheHatter]

Tuossa nyt vaan on se ongelma, että kun ei oo niitä soppareita. Oikeuteen kun asian kanssa mennään, niin sulla pitäisi olla tuo koulu takana todistamassa, ettei ne myöskään hyväksy noiden kuvien käyttämistä tuolla ay:n lehdessä.

Pahoin pelkään, että kun koulun pitää valita ystävänsä, niin se yhdistys on kuitenkin vähän kivempi kaveri ja silloin vedetään esiin kortti, että sä olet antanut kuvasi markkinointikäyttöön ja ay:n lehden juttu on juurikin sitä. Joku sovitteluratkaisu varmaan voisi olla mahdollinen, mutta uskoisin vastapuolen lakimiesten tietävän, että käräjien kautta ei ne kuvat paljoa sen kalliimmaksi tule.

Tässä luin juuri Jack Reznickin artikkelin Model Relasesta ja siinä kummasteltiin, että kun kuvaaja tulee kysymään - Tarvitseeko minun tehdä Model Relase ja vastaus siihen on "tottakai", niin aina valokuvaaja alkaa pohtimaan tuohon kuulemiaan kuulopuheita ja etsimään porsaanreikiä. "Se on kuitenkin otettu yleisellä paikalla", "Eihän lehdetkään aina niitä pyydä" tai "Ei sitä ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön", mutta kun valokuvaaja on siellä lain toisessa päässä ja häneltä on varastettu kuva, niin tulkinta muuttuu välittömästi mustavalkoiseksi. Kuvaajan mielestä lain teksti on silloin aivan yksioikoinen ja hänelle kuuluu suuremmat korvaukset, mitä hän on koskaan yhdestäkään kuvastaan saaanut.

Tämäkin juttu olisi aivan selvää pässinlihaa, kun olisit tehnyt yksinkertaisen paperin, mihin olisit kirjoittanut oman nimesi ja tekstin, että ENO-verkkokoulu saa käyttää ACTNOW-konferenssista ottamiani kuvia web-sivuillaan ja omissa julkaisuissaan. Muusta käytöstä on neuvoteltava erikseen ja puumerkki alle. Tämän olisit antanut kuvien mukana. Hienostelija olisi voinut lisätä erilaisia juttuja, kuten tarkemman ajanjakson käytölle ja vaikka rajoittanut eri julkaisuja tai paikkoja.

Finnfotolta olisi tähän löytynyt oikein lomakekin.
http://finnfoto.fi/tyokalut/

[mtala]

Lisäyksenä kannattaa ehkä mainita eräs lehtialalla yleinen käytäntö:

Kun lehti pyytää joltain organisaatiolta kuvia ("Onks teilä jotain kuvaa siitä teidän kurssikeskuksesta"), niin oletusarvo on, että jos kuva tulee, se on ns. lehdistökuva ja sen saa julkaista ilman sen kummempia selvittelyjä. Oletusarvo toimituksissa on, että organisaatioiden viestinnässä toimitaan ammattimaisesti eikä anneta lehdille sellaista kuvaa, jota ei saa käyttää.

Jos sitten julkaistaan kuva, jonka käyttöoikeudet eivät ole kunnossa, niin epäammattimaisin toiminta on tapahtunut siellä ketjun alkupäässä:

a) kuvaaja ei ole tehnyt selvää sopimusta
b) kuvan tilaaja ei ole hankkinut tarvitsemiaan käyttöoikeuksia, mutta jakaa kuvaa tiedotusvälineille.

Katson asiaa tässä toimituksen näkökulmasta, mutta olen myös toimittanut freelancerina monenlaista aineistoa, kuviakin, paitsi lehtiin myös erilaisille organisaatioille, sekä ilmaiseksi että rahasta. Toisenkin puolen tunnen: minunkin teoksiani on käytetty luvatta, ja olen siitä korvauksenkin saanut. Yhden kerran oikein tekijänoikeusjuristin kanssa asiaa tutkittiin ja lopputulos oli se, että lehdet ovat julkaisseet teoksen "vilpittömässä mielessä" ja että korvaus tulisi pyytää ketjun alkupäästä.

Mtala

[Harald II]

Ei Suomen laissa ole mitään lupaa käyttää varastettua tavaraa "vilpittömässä mielessä", päinvastoin. Varastettuun tavaraan ryhtyminen on aina varastettuun tavaraan ryhtymistä. Viron laissa on tällainen pykälä, ei Suomen.

[TheHatter]

Ei Suomen laissa ole mitään lupaa käyttää varastettua tavaraa "vilpittömässä mielessä", päinvastoin. Varastettuun tavaraan ryhtyminen on aina varastettuun tavaraan ryhtymistä. Viron laissa on tällainen pykälä, ei Suomen.

Kyllä mä ainakin olen törmännyt tapaukseen missä oikeus jätti tuomitsematta varastettuun tavaraan ryhtymisestä, kun tavara oli ostettu normaalin kaupankäyntikaaren mukaisesti ja siitä oli tehty laillisenoloiset kuitit. Tavara menetettiin valtiolle, mutta rangaistusta ei annettu.

Tässäkin ruodittavassa tapauksessa, jos kuvaaja on antanut yritykselle valokuvia saatesanoin tässä kuvat, saatte käyttää. Lehti on tehnyt jutun ja pyytänyt yritykseltä kuvia sitä käsittelevään juttuun, niin hankala tuossa on selkeää varasta määrittää. Oletettavasti koulullakin on oma lehmä ojassa, kun on lupaillut kanssa niistä kuvista jotain maksaa.

[mtala]

Vielä yksi yleisluonteinen huomio.

Mainitsin aikaisemmin ammattilaisen markkinointinäkökulman, tai oikeastaan kai pitäisi puhua muodikkaasti henkilöbrändistä.

Kun mahdollisia tulevia asiakassuhteita arvioidaan, niin kannattaa ottaa huomioon, että asiakas on loppujen lopuksi se ihminen, ei lehti tai organisaatio. Tämä henkilö saattaa olla kymmenen vuoden kuluttua jossain toisessa asemassa, esimerkiksi tilaamassa kuvia ison yrityksen vuosikertomukseen tai vastaavaan julkaisuun. Edessä on kolmen kuvaajan nimet, kaksi on outoja, mutta tuo yksi, olenkos minä tavannut hänet joskus jossain, missäs se nyt olikaan, ai niin, käräjäoikeudessa.

Tosi kovan ammattilaisen ei tietenkään tarvitse mokomasta välittää, toista se on meikäläisen...

Mtala

[TheHatter]

Tosi kovan ammattilaisen ei tietenkään tarvitse mokomasta välittää, toista se on meikäläisen...

Niin se usein on. Parempi laiha sopu, kuin lihava riita.

[Munt]

...Tämä henkilö saattaa olla kymmenen vuoden kuluttua jossain toisessa asemassa,..... missäs se nyt olikaan, ai niin, käräjäoikeudessa.

Tämä on hieno periaate. Monasti kadulla baarista tullessa mietin samaa, kun näen, miten joku narkkari potkii teiniä päähän. Väliinhän ei kannata mennä saati todistaa, koska sitä saattaa itse 10 vuoden kuluttua olla vaikka huumediileri ja kuka sitä nyt omaa tulevaa asiakastaan rosikseen haastaisi...

..

[Harald II]

Kyllä mä ainakin olen törmännyt tapaukseen missä oikeus jätti tuomitsematta varastettuun tavaraan ryhtymisestä, kun tavara oli ostettu normaalin kaupankäyntikaaren mukaisesti ja siitä oli tehty laillisenoloiset kuitit. Tavara menetettiin valtiolle, mutta rangaistusta ei annettu.

Rangaistuksen saattaa välttää, mutta tavara menee aina valtiolle. Eli rikoksella saatua etua et saa pitää, mutta vältyt ehkä sakoilta ja muulta. Analogia tähän tapaukseen on että kuva pitää pitää maksaa mutta vältyt sakkolapulta.

[Harald II]

Vielä yksi yleisluonteinen huomio.

Mainitsin aikaisemmin ammattilaisen markkinointinäkökulman, tai oikeastaan kai pitäisi puhua muodikkaasti henkilöbrändistä.

Kun mahdollisia tulevia asiakassuhteita arvioidaan, niin kannattaa ottaa huomioon, että asiakas on loppujen lopuksi se ihminen, ei lehti tai organisaatio. Tämä henkilö saattaa olla kymmenen vuoden kuluttua jossain toisessa asemassa, esimerkiksi tilaamassa kuvia ison yrityksen vuosikertomukseen tai vastaavaan julkaisuun. Edessä on kolmen kuvaajan nimet, kaksi on outoja, mutta tuo yksi, olenkos minä tavannut hänet joskus jossain, missäs se nyt olikaan, ai niin, käräjäoikeudessa.

Tosi kovan ammattilaisen ei tietenkään tarvitse mokomasta välittää, toista se on meikäläisen...

Mtala

Ai että ei kannata rikosta ilmiantaa, jos saatan pystyä joskus hyötymään hänestä taloudellisesti? on sulla moraali......

[TheHatter]

Rangaistuksen saattaa välttää, mutta tavara menee aina valtiolle. Eli rikoksella saatua etua et saa pitää, mutta vältyt ehkä sakoilta ja muulta. Analogia tähän tapaukseen on että kuva pitää pitää maksaa mutta vältyt sakkolapulta.

Periaatteessa kuva pitää poistaa, ei maksaa. Toki julkaistusta lehdestä poistaminen on hankalaa, mutta pitääkö siitä sitten maksaa valtiolle ja onko valtiolla joku hinnasto noista kuvista.

[TheHatter]

Tämä tapaus ei vaan puutteellisten tietojensa vuoksi oikein selviä.

On niin paljon epämääräistä, minkä joutuu täältä sivusta seuraavana päättelemään. Mistä se ammattiliitto sai ne kuvat, miten ne kuvat annettiin tuolle Enolle, mitä tuolle Enolle annettiin ymmärtää kuvien käyttämisestä ja miten se Eno oli niitä kuvia laittanut esille ja oliko kuvaaja itsekin laittanut niitä kuviaan esille jonnelkin.

[Harald II]

Tämä tapaus ei vaan puutteellisten tietojensa vuoksi oikein selviä.

On niin paljon epämääräistä, minkä joutuu täältä sivusta seuraavana päättelemään. Mistä se ammattiliitto sai ne kuvat, miten ne kuvat annettiin tuolle Enolle, mitä tuolle Enolle annettiin ymmärtää kuvien käyttämisestä ja miten se Eno oli niitä kuvia laittanut esille ja oliko kuvaaja itsekin laittanut niitä kuviaan esille jonnelkin.

Jos liitto on jo tarjonnut kuvista jotain, he ovat defakto tunnustaneet ne maksunalaiseksi tavaraksi,

[TheHatter]

Tämä tapaus ei vaan puutteellisten tietojensa vuoksi oikein selviä.

On niin paljon epämääräistä, minkä joutuu täältä sivusta seuraavana päättelemään. Mistä se ammattiliitto sai ne kuvat, miten ne kuvat annettiin tuolle Enolle, mitä tuolle Enolle annettiin ymmärtää kuvien käyttämisestä ja miten se Eno oli niitä kuvia laittanut esille ja oliko kuvaaja itsekin laittanut niitä kuviaan esille jonnelkin.

Jos liitto on jo tarjonnut kuvista jotain, he ovat defakto tunnustaneet ne maksunalaiseksi tavaraksi,

Ei välttämättä. Kyllä tuo voidaan katsoa vaan vahingonrajoittamiseksi. Aivan hyvin voi olla, että enojen koulu on antanut nuo kuvat liitolle ja jonkun lähestyessä laskulla koitetaan vaan selvitä vähin mahdollisin vahingoin. Sen enempää selvittämättä, kuka teki väärin. Muuten en voisi tässä farssissa ymmärtää, että miksi se koulu olisi tunkemassa mukaan maksutalkoisiin. Enitenpä nyt kiinnostaisi tietää, että mistä ihmeestä se liitto on ne kuvat saanut. Kyseisen koulun nettisivutkin on päivitetty viimeksi vuonna 2009. Eikä googlellakaan hakien kuvia kyseisestä tapahtumasta hurjasti löydy.