Ylivalottuneet muotokuvat salamalla

[olli R]

Tuo Av-moodin normaalimittaus on aika oivallinen täytesalamakäytössä.

Aivan, mutta pienen lapsen touhuun se ei sovellu, muuten tulee juovat pitkän valotuksen takia.

Niinpä. Täytesalamalla tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa vallitseva valokin riittäisi, mutta salamalla valaistaa vain varjoon jääviä kohtia. Tällöin Av-tilan ajat ovatkin ihan sopivan lyhyitä (1/30-1/200)

Jos Av:n sitoo kiinteästi 1/200:n, niin taustat jäävät tummiksi. Tuollaisessa studiokuvauksessa homma tietysti toimii, mutta kuten sanottu, M-tila on siinä ihan kiekon liikautuksen päässä.

Itse kokeilisin M-tilalla ja FEL:llä. Etuna on myös se, että normaalisti salama mittaa oman valon määränsä vasta kun laukaisin painetaan pohjaan. Jos sommittelun takia tarkennuspiste on tällöin tummassa kohdassa, niin muu palaa yli.

Eikös tuossa Sigmassa ole myös käsisäätömahdollisuus? Sitäkin kannattaisi ehkä kokeilla. Säätää ensin salamantehon ja kameran aukon sopivaksi kuvausetäisyydelle. Sitten voi kuvata lasta ilman mitään FEL:jä ja esisalamaa.

[martti65]

TV:llä voi saada aikaan mieleisen täsmäyksen, EX salama periaatteessa pitäisi laskea puuttuvan valon.

Eli vaikka valoitus vilkkuu, eli valo ei riitä valottamaan vallitsevaa valoa, se laittaa suurimman aukon aukoksi, toimii todella hyvin, jos vain valo riittä, kokeilinkin tuossa äsken, kamerana oli kylläkin 10D, mutta en käyttänyt FEC:iä, enkä salaman EX 550 korjailuja. Paras puoli, että tässä voi samoin kun manuaalissakin säätää mieleisen salamatäsmäysajan.

Kokeilin kuvan ottoa ISO 400 ja 100, ensimmäisellä nopeutena 200 ja toisella 100, tulos oli täysin puhkipalamaton kuva, ja 1/1 oikein valoittunut kuva, ainakin ISO 400 herkkyydellä. Salaman etäisyys lattiasta n. 180 cm ja huonekorkeus 2.53. Kuvausetäisyys 2.3 m, n.115 mm ja aukko 2.8. Bounceria tarvitsen kyllä itsekin, on juuri hakusessa, mutta olen yleensä kohtuudella pärjännyt katonkautta. Mutta kuten kaikilla Bouncerin käyttäjillä, katto on monasti turhan kaukana.

[Autiokari]

Alla esimerkkikuva joka ylivalottui pahasti ja Photoshopilla korjaaminen tekee kuvasta epäluonnollisen väriseksi.

Ei se ole ollenkaan ylivalottunut:


Nyin sen ehkä vähän turhankin tummaksi jotta tuo ei-ylivalottunut seinä taustalla tulee näkyviin. Ihan hyvän kuvan tuosta saa mutta tässä pikkuversiossa on liikaa JPEG tuhoa.

Eli taisit kuvata JPEG moodissa? Minusta kaikki Canonit arpoo JPEG moodissa salamakuviin aivan vääränlaisen toistokäyrän.

Timo Autiokari

[Autiokari]

Ahhh, olikin kokeilujen jäljiltä väärät säädöt monitorissa, tässä vähemmnä punertava kuva:


Piti siis sanoa että minusta kaikki Canonit arpoo JPEG moodissa salamakuviin aivan vääränlaisen toistokäyrän kun kuvataan lähietäisyydeltä sojotti se salama minnepäin tahansa.

Timo Autiokari

[martti65]

Ahhh, olikin kokeilujen jäljiltä väärät säädöt monitorissa, tässä vähemmnä punertava kuva:

Piti siis sanoa että minusta kaikki Canonit arpoo JPEG moodissa salamakuviin aivan vääränlaisen toistokäyrän kun kuvataan lähietäisyydeltä sojotti se salama minnepäin tahansa.

Timo Autiokari

No ehkä sitten vähän vihreä eli saisi mennä hieman takaisin, mutta nähdäänhän siinä, miten sen kanssa pitäisi menetellä.

[tareone]

Ahhh, olikin kokeilujen jäljiltä väärät säädöt monitorissa, tässä vähemmnä punertava kuva:

Nyt se on jo keltainen.

[artur]

Onhan nuo editit parempia kuin alkuperäinen kuva, mutta silti ei sama kuin oikein valotettu kuva. Kokeilkaas muuten huviksenne samaa kuvaa mustavalkoisena ja lisätkää siihen S-curve, hyvä tietää että pilalle valottuneet kuvat saadaan näinkin hyvin pelastettua MV-kuvina :)

[marjeta]

Periaatteena kaikille: ETTL on toimiva systeemi ja kannattaa käyttää sitä, pääsee helpoimmalla. Järjestelmällä on rajoituksensa, mutta kun tietää ne, tietää myös minkälainen kuvasta tulee kun sen ottaa eikä tule yllätyksiä.
Artur: Älä laskeskele etäisyyksiä ja jalkoja, ETTL tekee asian puolestasi.

tareone & Artur: 300D:ssä ei ole custom-funktiota, eikä välttämättä tuon ominaisuuden takia kannata alkaa hakkeroimaankaan. Av-moodin pitkältä kuulostavat valotusajat johtuvat siitä että moodi mittaa valotusajan vallitsevan valon ja valitun aukon mukaan eikä ota salaman toimintaa mitenkään huomioon. Salama toimii täytteenä, esim poistaen varjoja.

300D:n ohjekirjan (suomalainen)sivulla 84 on kerrottu kameran mittaustavat. Esimerkkikuvasi exif:stä selvisi että mittaus on ollut arvioiva. Musta sohva siis...

[artur]

Nopeampi tapa tietysti on siirtyä M-moodiin ja asettaa ajaksi 1/200, aukoksi haluttu. Jonkun muunkin ajan voi asettaa, jolloin taustan valottumista vallitsevalla valolla voi säätää.

Kun laitan moodin ämmälle ja ajaksi 1/200, tulee kuvista silti 1/125. Ei siinä mitään, 1/125 ja aukko 11 niin hyvät kuvat tulee, mutta kummastuttaa tuo aika jonka kamera pakolla antaa.

[artur]

Periaatteena kaikille: ETTL on toimiva systeemi ja kannattaa käyttää sitä, pääsee helpoimmalla. Järjestelmällä on rajoituksensa, mutta kun tietää ne, tietää myös minkälainen kuvasta tulee kun sen ottaa eikä tule yllätyksiä.
Artur: Älä laskeskele etäisyyksiä ja jalkoja, ETTL tekee asian puolestasi.

tareone & Artur: 300D:ssä ei ole custom-funktiota, eikä välttämättä tuon ominaisuuden takia kannata alkaa hakkeroimaankaan. Av-moodin pitkältä kuulostavat valotusajat johtuvat siitä että moodi mittaa valotusajan vallitsevan valon ja valitun aukon mukaan eikä ota salaman toimintaa mitenkään huomioon. Salama toimii täytteenä, esim poistaen varjoja.

300D:n ohjekirjan (suomalainen)sivulla 84 on kerrottu kameran mittaustavat. Esimerkkikuvasi exif:stä selvisi että mittaus on ollut arvioiva. Musta sohva siis...

Kiitän, käytänkin tästä lähtien M-moodia ja ajaksi 1/125 ja aukoksi 9 - 11. On tullut tähän asti hienoja kuvia ja valotus nupilleen.

[olli R]

Av-moodin pitkältä kuulostavat valotusajat johtuvat siitä että moodi mittaa valotusajan vallitsevan valon ja valitun aukon mukaan eikä ota salaman toimintaa mitenkään huomioon.

Ei tuo 300D:kään ihan noin tyhmä ole. Ylihän se valottuisi, jos salamaa ei huomioitaisi mitenkään. Kokeilemalla näkee, että valotusta vähennetään puoli tai jopa koko aukko, kun salama on käytössä - edellyttäen että vallitsevaa valoa ei ole tarpeeksi 1/60-1/200 ajoille. Eli siis slow sync -kuvauksessa. Kirkkaassa valossa fill flash -kuvauksessa salama ei juuri vaikuta valotukseen.

Esimerkkikuvasi exif:stä selvisi että mittaus on ollut arvioiva. Musta sohva siis...

Valotus kyllä on ollut arvioiva, mutta salama tuntuu käyttävän jotain omiaan. Omat kokeiluni viittaisivat siihen, että salama huomioisi huomattavan paljon vain tarkennuspisteen mittausta. Tuossahan yllättävän merkitseväksi tekijäksi tulee mm. mittauspisteen etäisyys. Ja mittaushan tehdään vasta laukaistaessa tai FEL-toimintoa käytettäessä.

Tästä myös varoittelee tämä erittäin hyvä EOS-salaman käyttöä opastava sivusto:
http://photonotes.org/articles/eos-flash/

Uuden E-TTL II käyttäytymistä on kuvattu paljon enemmän koko kuva-alaa huomioivaksi. Täytyykin muistaa verrata seuraavan kerran, kun on 20D kädessä.

[olli R]

Kun laitan moodin ämmälle ja ajaksi 1/200, tulee kuvista silti 1/125. Ei siinä mitään, 1/125 ja aukko 11 niin hyvät kuvat tulee, mutta kummastuttaa tuo aika jonka kamera pakolla antaa.

1/200 pitäisi kyllä olla 300D:n lyhin salaman sync-aika. Tunnistaisikohan tuo jotenkin tuo Sigmaksi ja varmuuden vuoksi pidentää sync-aikaa.

Syynähän on siis se, että kameran verhosuljin ei enää aukea kokonaan lyhyemmillä ajoilla kuin 1/200 sekuntia, vaan kuva-alan ylittää rako verhojen välissä. Tällöin salama ei pääse valaisemaan koko kuva-alaa. Kamera huolehtii ettei tätä pääse vahingossa tapahtumaan.

Rajoituksen voi ohittaa, jos salamasta löytyy ns. High Speed -ominaisuus (usein myös nimellä FP, fast pulse). Tällöin salama ei välähdäkään kerran vaan useana lyhyenä pulssina (strobona) ja valaisee koko sen ajan kun suljinverho kulkee.

[artur]

Tuossahan yllättävän merkitseväksi tekijäksi tulee mm. mittauspisteen etäisyys. Ja mittaushan tehdään vasta laukaistaessa tai FEL-toimintoa käytettäessä.

Mites on M-moodissa jos aukko ja aika on asetettu, niin pitääkö sitä FEL-nappia enää painaa? Lähettääkö FEL jotain itse salamaan vai vaikuttaako se aukkoon/aikaan muilla kuin M-moodeilla?

[olli R]

Mites on M-moodissa jos aukko ja aika on asetettu, niin pitääkö sitä FEL-nappia enää painaa? Lähettääkö FEL jotain itse salamaan vai vaikuttaako se aukkoon/aikaan muilla kuin M-moodeilla?

Salamankin tehoa voi säätää. Salaman välähdyksen pituutta säätämällä voidaan valon määrää muuttaa. E-TTL:ssä tämän säädön tekee kamera.

FEL ei periaatteessa vaikuta aukkoon eikä aikaan. Eikä periaatteessa koko salamamittaus. Käytännössä kameran automaattimoodeilla salaman päälläolo vaikuttaa valotuksen asetuksiin, mutta salamamittauksella ei pitäisi olla enää vaikutusta asiaan.

M-moodissa perusvalotus on käyttäjän vastuulla. Salamaa yritetään säätää valottamaan kohde oikein valituilla arvoilla.

M-moodissa valotusmittari näyttää vallitsevan valon kuvauksen onnistumista. Kun käytetään FEL:iä tai laukaistaessa, väläytetään esisalamaa pienellä teholla ja mitataan sen vaikutusta valotukseen. Sen jälkeen kamera päättää millä teholla salama laukaistaan, jotta kohde valaistuisi oikein.

FEL:iä kannattaa käyttää myös M-moodissa, jos salaman vaikutus mitataan muusta pisteestä kuin lopullisen kuvan tarkennuspisteen kohdalta.

300D:ssä yksi mielenkiintoinen piirre on myös se, että FEL ja AEL (valotuksen lukitus) ovat samassa napissa ja vain toinen on käytettävissä. Eli jos lukitset salaman valotuksen, niin perusvalotusta ei voi lukita muuten kuin laukaisimen puolen välin asennon avulla. Automaattitarkennusta ja -valotusta ei saa eri pisteistä. Manuaalitarkennuksella tietysti.

Joskus olen tuollaista kaivannut, kun olen halunnut sisätiloissa kuvata, ikkunoista on tullut kirkasta valoa, mutta sisällä tarvitsee apusalamaa. Tällöin olisi mukava lukita erikseen sekä vallitseva valo, salama ja tarkennus. Mutta käsisäädöillä sitten.

[artur]

Kiitos vastauksesta, auttoi tosi paljon.

Salamakuvaus on todella vaikeaa jos ei heti tajua niin kuin meikäläinen, mutta samalla kiehtovaa.

[olli R]

Periaatteena kaikille: ETTL on toimiva systeemi ja kannattaa käyttää sitä, pääsee helpoimmalla. Järjestelmällä on rajoituksensa, mutta kun tietää ne, tietää myös minkälainen kuvasta tulee kun sen ottaa eikä tule yllätyksiä.
Artur: Älä laskeskele etäisyyksiä ja jalkoja, ETTL tekee asian puolestasi.

Tämäkin keskustelu on oikeastaan hyvä esimerkki siitä, että E-TTL ja vastaavat ovat todellakin erinomaisia renkejä, mutta sitten kun alkaa tulla vaikeampia tilanteita, niin on pakko tutustua salaman käytön perusteisiin.

Ohjeluvun, etäisyyden vaikutuksen salamanvaloon, salaman käsimittauksen ja säädön sekä ttl:n toiminnan tunteminen on hyvä apu, vaikka niitä ei suoraan käyttäisikään.

Hyviä harjoituksia ovat ainakin:

- Kuvata samaa kohdetta samalla aukolla, mutta aikaa vaihdellen. Kannattaa kokeilla vaikka hiukan varjoisassa huoneessa.
- Salaman käyttö kuvattaessa huoneen sitä seinää, missä on valoisia ikkunoita. Taas ajan ja aukon suhteen muutoksilla saa aikaan asioita.
- ISO-arvokin vaikuttaa salaman käytössä.
- Täytesalamaa kannattaa harjoitella kirkkaassa auringonpaisteessa . 300D:llä venäläinen modaus ja automaattisalaman tehonsäätö ovat mukavia 420EX:n kanssa. 550:lla ja Sigmoilla voi säätää salamastakin.
- Jos jostakin saa salaman johdon päähän ja salaman valotusmittarin, niin niillä kannattaa leikkiä.
- Mentaaliharjoituksena kannattaa miettiä, miksi valotusaika ei vaikuta salaman valaisuun kohteessa. Mitä tästä seuraa liikkuvissa kohteissa?

Ja lisää kokeiluja:

- Makrokohteiden valaiseminen kengässä olevalla salamalla on haastavaa puuhaa.
- Luovat salamanheijastustavat. Usein mainittua katon käyttöä parempi on usein takaseinä tai katonraja. Sivuseinällä saa mielenkiintoisia valaistuksia. Mutta kamera ylösalaisin ja lattian kautta valaisu toimii joskus hämmästyttävän hyvin.
- Kivaa touhua pimeässä on laittaa kamera jalustalle ja salama käteen. Kameraan pieni aukko ja pitkä valotus ja kohdetta räpsitään salaman käsilaukaisulla useasta eri suunnasta. Kuvassa voi liikkua, mutta kuvaan ei jää, jollei salamalla valaise itseään.

[Autiokari]

Onhan nuo editit parempia kuin alkuperäinen kuva,

no jukravit,

mutta silti ei sama kuin oikein valotettu kuva.

Siis tämä sinun kuva on varsin oikein valotettu, eli valkoinen (harmaa, väritön) ei pala puhki, tässä kuvassa valkoinen seinä on keskiarvoltaan R=G=B=243. Eli kameran ja salaman säädöt olivat oiken asetettu.

Onkelmaa on tuottanut 1) gamut, eli punainen kanava on leikkautunut laajalti siellä missä on ihoa sekä jonkin verran myös paidan aluella ja etenkin pääsyy: 2) kuvassa on rankasti virheellinen toistokäyrä.

Alivalottamalla reippaasti olisi ehkä saanut myös punaisen kanavan leikkautumatta mutta sekään ei auta suuresti eli kuvasta tulee varsin tumma ja epänormaalin näkoinen eli vaatii sekin editointia. LineaariRAW työnkulku auttaa tähän gamut pulmaan suuresti, kameran natiivi gamut on erittäin suuri ja kuvan voi editoida suuressa väriavaruudessa ja vasta lopuksi runtata se pieneen CRT gamuttiin (siihen jossa kameran JPG moodi kuvat tyrkkää).

Tuo toistokäyrän virhe on kummallinen, se on kaikissa Canonin d-järkkäreissä JPG moodissa. Kameran ja salaman säätöjen kanssa pulaaminen on varsin turhauttavaa kun kameran firmware muuntelee ko toistokäyrää näiden säätöjen funktiona. Ikäänkuin olisi filmikamerassa sellainen rulla filmiä joka on liimattu erityyppisistä filmilaaduista ruutu ruudulta. LineaariRAW työnkulku poistaa tämän ongelman kokonaan.

Timo Autiokari