Kamera-lehti: viimeinen niitti

[artur]

Itse ainakin nautin Kamera-lehdestä sen takia, koska siinä on kauniita ihmisten ottamia kuvia, eikä ne edes ole pieniä josta ei saa mitään yksityiskohtia esille.

Mun mielipide on, että jos haluaa lehden pelkistä kameroista, niin voi ostaa Kamera-lehden osto-oppaan 2004 tai ulkomaalaisia lehtiä jossa muuta ei ole kuin juttua kameroista.

[Tinttara]

Yksi syy näihin napinoihin voi olla, että luullakseni aika moni aloittelija on tilannut Kamera-lehden ensimmäiseksi valokuvauslehdekseen. Koska oma kokemus puuttuu, kaivataan tsaarillisia määräyksiä siitä mikä on markkinoiden paras tuote alalla, ja monenneksiko paras on oma kamera ;)

Tämä on varmasti ihan totta. Ilman hymiötä.

Loppujen lopuksi on ihan yhdentekevää, annetaanko niissä testeissä pisteytyksiä vai ei, painotukset ovat kuitenkin ihan erilaiset, kuin mitä seikkoja itse painottaa valinnoissaan. Kyllähän ne arvosanat EHKÄ antavat jotakin osviittaa, mutta jokatapauksessa niihin pitäisi suhtautua kriittisesti.

[arn]

Tässä on kuules menossa aika mones kamera ja lehtiä on tullut lueskeltua enemmän kuin jaksan laskea. Ovatko nuo muka syitä lukea huonoja kamera-arvosteluita? Perustelunne ovat vailla pohjaa. Ei kokenutkaan kuvaaja ei voi käyttää kameranvalintaperusteena ympäripyöreää arvostelua, joka ei ota tarkasti kantaa. Jos arvostelun tekee, sen voi tehdä kunnolla.

Yksi syy näihin napinoihin voi olla, että luullakseni aika moni aloittelija on tilannut Kamera-lehden ensimmäiseksi valokuvauslehdekseen. Koska oma kokemus puuttuu, kaivataan tsaarillisia määräyksiä siitä mikä on markkinoiden paras tuote alalla, ja monenneksiko paras on oma kamera ;)

Tämä on varmasti ihan totta. Ilman hymiötä.

Loppujen lopuksi on ihan yhdentekevää, annetaanko niissä testeissä pisteytyksiä vai ei, painotukset ovat kuitenkin ihan erilaiset, kuin mitä seikkoja itse painottaa valinnoissaan. Kyllähän ne arvosanat EHKÄ antavat jotakin osviittaa, mutta jokatapauksessa niihin pitäisi suhtautua kriittisesti.

[laite]

Tässä on kuules menossa aika mones kamera ja lehtiä on tullut lueskeltua enemmän kuin jaksan laskea. Ovatko nuo muka syitä lukea huonoja kamera-arvosteluita? Perustelunne ovat vailla pohjaa. Ei kokenutkaan kuvaaja ei voi käyttää kameranvalintaperusteena ympäripyöreää arvostelua, joka ei ota tarkasti kantaa. Jos arvostelun tekee, sen voi tehdä kunnolla.

Herää taas kysymys miksi et tarjoa omia taitojasi kyseisen lehden käyttöön? Kamera-lehteenkin varmaan rekrytoidaan kyvykkäitä arvostelun kirjoittajia.

Vai eikö rahkeet riitä?

[4x5]

Puuttumatta enempää tuohon testausasiaan, voisin minäkin jotain arvostella lehdessä.
Ulkoasu on mielestäni pitkään ollut hieman sekava ja rauhaton. Selkeämmällä ja määrätietoisesti linjakkaammalla ulkoasulla voisi saada lisäpisteitä lukijoilta. Esimerkkinä vaikkapa kanadalainen PhotoLife.

[arn]

Kirjoitatko siis itse kyseiseen lehteen, kun et siedä sen arvostelua? Tässä oli siis kysymys siitä, että haluan lukea juttuja, en kirjoittaa niitä.

Herää taas kysymys miksi et tarjoa omia taitojasi kyseisen lehden käyttöön? Kamera-lehteenkin varmaan rekrytoidaan kyvykkäitä arvostelun kirjoittajia.
Vai eikö rahkeet riitä?

[Geppetto]

Viimeinen lehti oli kyllä aivan täynnään eri tuotteiden puffeja vai miksi niitä sanotaan. Näyttivät toimitukselliselta aineistolta, mutta teksti tuntui jonkun mainostoimiston kirjoittamalta. Kun tämä lisätään siihen EISA litaniaan, niin jäi kyllä mielikuva, ettei lehdessä muuta ollutkaan.

Ne kuvaamisesta ja kuvaajista kuvien kera olevat artikkelit ovat olleet lehden parasta antia. Niiden osuus vain tuntuu pienenevän koko ajan.

Kamera "arvosteluista" voisi kyllä sanoa, että pahiten kummastutti taannoinen digijärkkäreiden "arvostelu", esittely vai mikä se lienee ollut. Kun toisen, arvostelijan ei tykkäämän merkin rungon osalta tuotiin tietty ominaisuuden toteutus negatiivisena esille ja unohdettiin sanoa, että siinä toisessa, arvostelijan selvässä suosikissa ei tätä edes ole, niin kyllä hänen ammattitaitoaan ja puolueettomuutta voi pitää vähintäänkin arveluttavana. Tämä vielä toistui kautta koko arvostelun, kohde vain vaihteli rungosta toiseen. Järjestelmällisyys, ja päättämättömyys siitä, mikä on positiivinen ominaisuus ja mikä ei, jäi päällimmäiseksi. Toisen kohdalla sama asia oli hyvä ja toisen kohdalla huono, heh heh. Joko pitäisi suhtautua hommaan vakavasti tai jättää arvostelut sikseen. Pakinat on erikseen.

[^Nanook^]

Tässä se taas nähdään. Heti kun ottaa kantaa testauksessa, syytetään jonkin laitteen erityisestä suosimisesta. Jos ei oteta kantaa, haukutaan huonoksi arvosteluksi. Enkä siis tarkoita tällä mitään erityistä testiä jne.

Parasta onkin kertoa vain, että tämmöinen ominaisuus ja se joko toimii tai ei toimi ja perustelut päälle. Mut näinhän se on; kaikkia ei voi miellyttää.

[Geppetto]

Niinkö? jos arvostelussa ei ole logiikkaa, niin se kyllä näkyy. Ja jos se logiikan puute tulee siitä, että tietyssä merkissä joku ominaisuus on positiivinen, mutta naapurimerkissä se on negatiivinen tai että jos tietyn ominaisuuden puuttuminen kokonaan tietyssä merkissä ei ole maininnan arvoinen, mutta toisessa merkissä se on toteuttettu väärin?

Asiallisia arvosteluja on lehdissä vaikka kuinka paljon, mutta ko. lehden "arvostelut" eivät paljoakaan häviä Mikropiltin vastaaville. Jos kyseessä on esittely tai arvostelu, sen on oltava tasapuolinen ja alusta asti on oltava selvillä mitä tullaan pitämään hyvänä ja mitä huonona. Se ei ole asia, joka päätetään näpelöinnin jälkeen tuumailemalla tai vaikkapa lehden myyntijohtajan toimistossa.

Sekava, tilanteen mukaan valikoiva tajunnanvirta, jossa kirjoitetaan joko vahingossa se, mitä ko. kamerasta mieleen jäi näpelöinnin jälkeen tai sitten tahallaan "unohtaen" asioita, ei ole hyvä tämän tyyppinen artikkeli. Näitä kahta ei muuten millään voi erottaa toisistaan tekstiä lukemalla. Se, kumpi on pahempi, eli onko arvostelija hölmö vai puolueellinen, en oikeastaan tiedä :-)

edit: Esimerkkejä hyvistä testeistä on vaikkapa laskettelusuksien puolella parissakin lehdykässä. Etukäteen määritetään millaisen käyttäjän kannalta asiaa katsotaan, eli määritetään näkökulma, ja sitten määritetään ne ominaisuudet mitä tuotteesta tulisi löytyä ja millä perusteella niitäa arvioidaan, näille siten keskinäiset painoarvot juuri sen käyttäjäkunnan näkökulmasta jne. Ja kun tämä vielä selitetään, niin vot, jo alkaa monikin uskoa, että väki on ihan oikeasti asiaa pohtinut. Ja sitten kun ei sanallisista osuuksissa kirjoitetan ristiin, niin luottamus säilyy.

edit: Niin, unohtui vielä se, että hyvässä testissä ei verrata ferraria ja polkupyörää keskenään. :-)

Jos kasataan sekalainen seurakunta testikohteitä, joilla ei ole sama käyttötarkoitus ja ostajakunta, niin mitä vertailua siitä sitten syntyy? Tällöin ei kannatakaan ottaa kovin tiukasti kantaa tuotteiden keskinäisiin suhteisiin. Tätä syntiä tehdään kuitenkin paljon kameratestien ja vertailujen kohdalla.

Syntyisi melkoinen haloo, jos TM vertailisi kahta suurta farmaria, kolmea alemman keskiluokan sedania ja yhtä GTI:tä samassa testissä sen kummemmin selittämättä, minkä ostajaryhmän osalta nämä kyseiset laitteet olisivat hankintatilanteessa samalla viivalla ja miksi. Tätä kuitenkin näkee kameroiden osalta melkoisen usein kotimaisissa lehdissä.

[mikko]

Lehtien pikseli ja kameralehti onhgelmana on kun ei uskalleta antaa pisteytystä kameroille.

Testeissä raadin mielipiteet esiin ja pisteet näkyville.

[Half1]

en lukenut vastauksia mutta omalla kohdalla homma toimisi paljo paremmin jos tulevat EISA:t tulisivat liiteenä eivätkä osana lehteä...

[haili]

Lehtien pikseli ja kameralehti onhgelmana on kun ei uskalleta antaa pisteytystä kameroille.

Testeissä raadin mielipiteet esiin ja pisteet näkyville.

Itse olen kirjoitellut joskus kameralehteen ja se pisteyttäminen ei ole uskalluksesta kiinni. Esimerkiksi aikoinaan kun tein tulostuspaperitestin niin ongelmana ei ole se miten pisteyttää vaan se mitä se pisteytys tarkoittaa. Siinä artikkelissa kerroin kyllä suosikit ja papereiden hyviä ja huonoja puolia mutta en antanut pisteitä koska se ei kerro muuta kuin sen mihin järjestykseen ne omassa käytössä soveltuisi. Jotta pisteytys olisi siinäkin artikkelissa käyttökelpoinen olisi se pitänyt selittää siten, että pisteiden antoperusteet olisi selvinnyt lukijalle. Se olisi vienyt lisää tilaa ja kun sekin artikkeli oli useiden sivujen mittainen ja piti vielä lyhentää sitä artikkelia rajusti jotta edes jutusta tulisi järkevä. Ongelmat eivät ole siellä missä lukijat yleensä olettaa eli siinä miksi jotain toiselle kiinnostavaa ei jutuissa löydy. Ongelma on se ettei sivumäärät riitä kaiken kertomiseen. Lukijat kun eivät maksa viittäkymppiä lehdestä jolloin siihen saataisiin kaikista jutuista pitkät ja kattavat jutut. Mitä enemmän sivuja lehdissä on sitä kalliimmaksi se tulee valmistaa ja kun tiedetään se tosiseikka, että erikoislehdillä ei ole automaattisesti niin paljon lukijoita, että sen lehden tekeminen automaattisesti olisi kannattavaa. Tuosta mainitsemastani artikkelista jouduin tietoisesti jättämään kuutisen sivua pois juuri sivutilan vuoksi. Jos teillä on itsellä joskus artikkeli jota lehdille tarjoatte, tulette huomaamaan ettei se artikkeli automaattisesti päädy lyhentämättömänä ja sisällöllisesti muutettuna siihen julkaisuun johon sen olette toimittanut. Ideaali juttuhan olisi se, että jutut olisi sopvan mittaisia ja tiedettäisiin ennakolta mitä lukija sataprosenttisesti haluaa. Tällainen tilanne on sula mahdottomuus. Jotain lukijoiden toiveista voidaan gallupeilla saada selville, muttei kaikkea. Itse olen vähentänyt artikkelien kirjoittamista juuri sen takia, että palaute on usein ollut pelkästään ylimielistä kettuilua eikä sellaista jolla voisi seuraavia ertikkeleita sisällöllisesti parantaa. Edellämainitusta syystä olen myös käytännössä keskittynyt pelkästään kuvaamaan artikkeleihin kuvat ja vältän jos suinkin mahdollista niihin tekstien kirjoittamista. Viimeisen artikkelin kameralehteen kirjoitin pari vuotta sitten ja se julkaistiin joulua ennen. En ole vielä lopullisesti päättänyt kirjoitanko enään artikkeleita mutta kuten palautteista saa käsityksen on todennäköistäkin ettei kannata kirjoittaa artikkeleita sillä aina joku antaa syyn miksi olisi parempi ettei tee sitä.

[Geppetto]

Eipä se lukijaa paljoa kiinnosta, johtuuko artikkelin köykäisyys kirjoittajasta, vai toimituksen suorittamasta silvonnasta.

Se on täysin toimituksen valinta, että heillä on sellainen tuote, josta tulee sanomista. En anna sympatiapisteitä rahalla ostetun tuotteen tekijöille. Jos olen heidän kanssaan täysin eri linjoilla, peruutan tilauksen. Olempa inhottava :-)

Eipä sillä ole väliä, jos syy huonoon artikkeliin on se, että he ovat sen huonon sellaisenaan kirjoittajalta lehteen ottaneet vai ovatko he sen korkeimman omakätisesti sellaiseksi silponeet. Vastuu on heillä yhtäkaikki. He sen tuotteen tekevät, eivät yksittäiset kirjoittajat.

Tänäpäivänä tyyli suosii typistettyjä ja pinnallisia juttuja. Valitettavasti erikoislehdet ovat tuon muualta viimevuosien aikana itselleen omineet. Maksajana en katso sitä hyvällä. Lehtien tilaukseni ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana paljolti juuri tästä syystä. Artikkelit ovat lyhentyneet ja pinnallistuneet, niin ettei niistä enää saa juuri mitään irti. Samaa pinnallista höpöä ovat netin lehdistötiedotteet pullollaan. Takavuosien viidenkin erikoislehden sijaan minulle taitaa tulla nyt tasan yksi: URSA:n Tähdet ja Avaruus.

[haili]

Kun äänestää jaloilla niin äänestät myös sen kannalta että turha kirjoittaa sillä kun levikit pienenee tulee automaattisesti huononnuksia juttuihin, sillä suomessa on minimaallisesti erikoislehtiä jotka kykenevät tekemään mitään ilman että maksavia lukijoita olisi. Toinen seikka lehtien talouden kannalta on jälleenmyynti. 8 euroa maksavasta erikoislehdestä puolet menee jakelusta vastaavaan taskuun joka järkkää sen myyntiin ympäri suomea. Loppu raha menee sitten kustantajalle ja siitä summasta sitten maksetaan kirjoituspalkkiot, painokustannukset, verot ja muut lakisääteiset maksut yms. Käytännössä erikoislehden täytyy myydä vähintään 4000 lehteä jotta se kattaisi edes normaaleja painokustannuksia. Ilman maksavia mainostajia käytännössä kävisi niin, että kuluja ei tulisi katettua. isommat lehdet kuten Tekniikan Maailma, Tietokonelehti ja sen sellaiset hyötyvät lukijoista myös siten, että heillä on näyttää mainostajille isot lukijakunnat jolloin heidän on helpompi saada mainostajia jolloin katettakin syntyy. On myös olemassa artikkeleita jotka on todellisuudessa mainoksia. Tällaiset artikkelit tunnistaa siitä ettei niissä ole kirjoittajansa nimeä. Artikkelit joissa löytyy kirjoittajan nimi on tehnyt taho joka myös tekee artikkelin eteen sitä työtä. Hyvä artikkeli ei ole helppo tehdä. Lehdet tarvitsevat lukijoita ja mainostajia jotta jatkumo uusien lehtien ilmestymiselle syntyisi. Toki kritiikkiä lehtien toimivuudesta pitää olla mutta jos se on sitä, että joku vaatii lehden lopettamista itsekkäisistä syistä on se vähän sama asia kuin kieltäisi sananvapauden muilta kuin itsekeskeiseltä itseltään. Jos kritiikillä yrittää tavoitella sellaista, että muut lukijat lopettaisivat tiettyjen lehtien lukemista on se ihan naurettavaa ja sille toiminnalle ja sille henkilölle nauretaan sitten pitkään. Sellaistakin on paljon nähty. Jos ryhtyy toimittajaksi niin sellaisen henkilön on tunnustettava se tosiseikka ettei kiitosta tule kuin murto-osa siitä palautteesta mitä annetaan. Oikeastaan toimittajan pitää keskittyä siihen palautteeseen mitä tulee artikkelin tilanneelta taholta. Toimittajat voivat antaa palautetta taholle joka on antanut omaa palautetta artikkeleista joita toimittaja on kirjoittanut, mutta aina tulee punnita asiaa joske se edes kannattaa. Yllättävän vähän nykyisin toimittajat antavat palautetta näihin juttuihin. Syy varmasti on siinä että jutulle halutaan tehdä piste ja lopettaa sen puinti mahdollisimman nopeasti. Yleensä lehdet puivat jotain lukijaviestiä silloin kun siitä saattaisi kehittyä uusi jutun tynkä.

[Eivor]

Kaikkien artikkelien pohjanoteerauksen vetää kyllä Pikseli. Koko lehti vaikuttaa siltä, että se on tehty jollain yläasteen atk -tunnilla. Jutut palvelevat n. viikon digillään kuvannutta aloittelijaa.

Ainoa keino jolla minä voin vaikuttaa lehden sisältöön on jättää se kauppaan ja sinne se on myös jäänyt.

[fangio]

Takavuosien viidenkin erikoislehden sijaan minulle taitaa tulla nyt tasan yksi: URSA:n Tähdet ja Avaruus.

Mulle tulee kyllä muitakin, mutta tämä on ihan omaa luokkaansa. En ole koskaan ymmärtänyt, miten niin korkeatasoista lehteä voidaan tehdä niin halvalla ja lähes ilman mainoksia. Upea lehti minusta. Ja asia on painavaa. EI mitään pintaraapaisuja.

[laite]

Kaikkien artikkelien pohjanoteerauksen vetää kyllä Pikseli. Koko lehti vaikuttaa siltä, että se on tehty jollain yläasteen atk -tunnilla. Jutut palvelevat n. viikon digillään kuvannutta aloittelijaa.

Ainoa keino jolla minä voin vaikuttaa lehden sisältöön on jättää se kauppaan ja sinne se on myös jäänyt.

Tehty. Harvemmin *sensuroitu* 6e investoiminen niin paljon kuin muutama viikko sitten hommattuani pikselin kesänumeron...

Piti kyllä jättää numerot 3-5 väliin ja "laatu" näytti pysyneen aivan samana. Saattaa tulla pikselillekin vaikea tuosta toisesta vuodesta, hyvin harva nykyisistä tilaajista sanoo uusivansa tilauksen ensi vuodeksi.

[nieppi]

Minä menin tilaamaan tuon Pikselin ennakko mainonnan perusteella, joten luen sitä ny väkisin loppuvuoden. Saattaa jäädä uusimatta tuo tilaus ensvuodeks...

[laite]

Minä menin tilaamaan tuon Pikselin ennakko mainonnan perusteella, joten luen sitä ny väkisin loppuvuoden. Saattaa jäädä uusimatta tuo tilaus ensvuodeks...

Samaa sanoo tosiaan useampi ihminen.

Noh, katsotaan mitä tapahtuu, lehteä en kuitenkaan ole enää ostamassa.

[artur]

Kun äänestää jaloilla niin äänestät myös sen kannalta että turha kirjoittaa sillä kun levikit...

Sori, alkoi sattumaan silmissä jo parin rivin kohdalla.