C41-yhteensopivissa filmeissä hopeaa ei käytetä. Siinä ylivalottaminen saa aikaan päinvastaisen reaktion. Ylivalottaminen pienentää raetta. Käytännössä herkkiä värinegafilmejä kannattaa ylivalottaa +2/3-+1.0 aukkoa. Valotusvaraa on periaatteessa +3 aukkoon asti ja silti vedoksesta saadaan hyvä.
Ja jos sitten c-41 filmiä alivaloittaa, käykin siten, että filmissä ehtivät reagoida vain kaikkein herkimmät, isot rakeet... ja lopputulos on todella pahan näköinen. (näin minä olen sen kuvitellut, ja käytännössä siltä näyttää)
skannerin voimakkaan valon alle altistaminen pikemminkin korostaa kuvassa valmiina olevia kontrastieroja ja saa rakeisuuden näkymään suuremmassa mittakaavassa skannatussa kuvassa koneella kuin mitä se itse valokuvapaperilla on ollut. tämmöisiä kokemuksia itselläni on skannauksesta.
Oma kokemukseni ja tuntumani filmin scannaamisesta on tosiaan se, että scanneri ei vain korosta filmin kontrastia ja näytä raetta sen tähden "selvemmin", vaan nimen omaan joidenkin filmin ja scannerin tarkkuuden/kuvailmaisimen ominaisuuksien yhteensopimattomuus saa aikaan jollain moiren kaltaisella mekanismilla "häiriörakeen" joka ei ole todellista, mutta suttaa kuvaa. Kai olette huomanneet, että esim. internet exploderin pienentämä kuva näyttää usein nuhjuiselta ja rakeiselta? Samantapaisesta asiasta voinee tuossa scanauksen tapauksessakin olla kyse. Omalla minoltan dimage scan elitelläni kyseinen asia tulee muistaakseni ainakin muutamien agfan filmien kanssa esiin todella räikeästi: Samasta mustavalkofilmistä tehdyt n.10x15 paperivedokset näyttävät täysin tasaisilta, mutta scannatuista kuvista tehdyt vastaavat ovat rakeisia. Useimmilla diafilmeillä, ja useimmilla negoilla tuollaista ei tapahdu
häiritsevässä määrin, vähän varmaan kyllä.
itse en digipokkaria käytä oikein ollenkaan, itselläni ei ole käyttöä pelkille räpsykuville ja tilannetallenteille. filmiä käytän tasaveroisesti digin kanssa, ja tetyssä mielessä filmissä tuntuu olevan jonkinlaista analogista lämpöä mitä digistä ei tunnu löytyvän, mutta ihan vain kustannussyistä suurin osa kuvista tulee otettua digiformaatissa siksikin, että 24 kuvan filmirulla ja sen kehittäminen kustantavat ikävästi enemmän kuin 24 kuvan ottaminen digillä ja epäonnistuneiden haarukointi pois.
edellisessä viestissäni pointtina oli lähinnä ihmetellä mikä kohinataso oli kirjoittajalle riittävä, 4000 euron budjetillakaan kun siitä ei päästä täysin eroon ;-) valitettavasti.
No, meni tämä varmaan aiheesta ulos jo aika paljon, kun en digitaalikamerasta juuri mitään kirjoittanut... jos sen senverran palataan aiheeseen, niin ainakin netin esimerkkikuvissa ei tuo d70 minustakaan ole mitenkään kohinaiselta näyttänyt. Jos kamera tekee tuossa suhteessa käyttökelvotonta kuvaa, niin se on todennäköisesti rikki.
Itselläni pokkari on tosiaan tullut hyväksi filmikulujen vähentäjäksi kaikkien arkipäivän räpsyjen suhteen. Lähinnä negatiivin kulutusta se on vähentänyt. Itse kun en pyri mitään suurta taidetta kuvillani tekemäänkään, vaan lähinnä kuvaamaan muistoja ja tunnelmia, niin siinä mukana kulkeva kamera on ihan hyvä. Ongelma on tietysti, että pokkarilla joutuu räiskimään hurjan paljon saadakseen kelvollisia kuvia, sillä on vaikea elää tilanteessa mukana... järjestelmällä ei tule niin paljon sutta. (ja kyllä ne väritkin, ym. on dialla paremmat:) Nykyään filmikamerassa on käytössä lähinna 800iso värinega ja diafilmi.