DIY: filkan reproaminen
-
- Viestit: 7381
- Liittynyt: Tammi 18, 2004 23 : 57
DIY: filkan reproaminen
Edessä häämöttää armotta reproamisen peikko. Hirmuisen paljoa ei mokomia ensivaiheessa ole, joitakin kiloa negoja ja diaa vähempi. Käytännössä kaikki kinoa. Lähtökohtaisesti tarkoitus toteuttaa reproamalla digiarkisto menneiden aikojen räpsyistä. Kuvanlaadun pitäisi riittää jonkunkokoisen printin tekemiseen, eli ihan thumbnailit eivät riitä. Värikorjailu ja muu sellainen saa jäädä printtausvaiheeseen, nyt riittäisi että arkistossa olisi data esikatselua varten mutta ettei printtausta varten tarvitse enää negaa kaivaa esille ellei ole ihan pakko. Kohtuullisen suuresta ruutumäärästä johtuen (viisinumeroinen) skannaaminen on täysin poissa laskuista ja mielessä pyörisi erilaiset keinot reprokuvaamiseen. Nyt siis kyselisin onko joku oivaltanut miten urakasta voisi selviytyä ja ettei kävisi niin että kun on repronnut muutaman tuhat kuvaa, tulee oivallus kuinka homma oikeasti olisi pitänyt tehdä.
Oma tämänhetkinen ajatus DIY -reproamisesta (Kiitokset jo nimimerkki Palaioksen taakse kätkeytyvälle persoonalle oivalluksista ja vinkeistä tässä vaiheessa):
-Järkkäri
-70-200 2.8 loittojen kanssa (ei ole muutoin tarvetta makrolasille joten arvelin pärjääväni nykyisillä)
-Taustavaloksi studiosalama
-Salaman eteen sateenvarjo ja tämän eteen maitolasi jotta saadaan mahdollisimman tasainen valo
-Nega kahden puhtaan lasilevyn väliin jotta on takuusuorassa (maitolasi on sitten erikseen, nämä kirkkaita laseja)
-Lasien väliin saman filkan kaikki negat kerralla (?)
-Ympärille musta teltta heijastusten välttämiseksi
-Salaman valohajotin kyllin kauas jotta on varmasti syväterävyysalueen ulkopuolella
-Kamera jalustalle jotta terävyysalue ei muuttuisi ja työskentely nopeutuisi
-Kuvat suoraan koneelle ja ruudulta pikainen vilkaisu että räpsy on onnistunut suurinpiirtein oikein
-Kuvien tallennuksen kansiot vastaamaan nega-arkistoa jotta mokomat löytävät tarvittaessa toisensa
Mitenkäs, meneekö täysin metsään? Luonnollisesti värien kohdalleen saamisessa kohdalleen negakäännössä on oma hommansa ja myös tähän jos tulee ehdotuksia, niin aina parempi.
Oma tämänhetkinen ajatus DIY -reproamisesta (Kiitokset jo nimimerkki Palaioksen taakse kätkeytyvälle persoonalle oivalluksista ja vinkeistä tässä vaiheessa):
-Järkkäri
-70-200 2.8 loittojen kanssa (ei ole muutoin tarvetta makrolasille joten arvelin pärjääväni nykyisillä)
-Taustavaloksi studiosalama
-Salaman eteen sateenvarjo ja tämän eteen maitolasi jotta saadaan mahdollisimman tasainen valo
-Nega kahden puhtaan lasilevyn väliin jotta on takuusuorassa (maitolasi on sitten erikseen, nämä kirkkaita laseja)
-Lasien väliin saman filkan kaikki negat kerralla (?)
-Ympärille musta teltta heijastusten välttämiseksi
-Salaman valohajotin kyllin kauas jotta on varmasti syväterävyysalueen ulkopuolella
-Kamera jalustalle jotta terävyysalue ei muuttuisi ja työskentely nopeutuisi
-Kuvat suoraan koneelle ja ruudulta pikainen vilkaisu että räpsy on onnistunut suurinpiirtein oikein
-Kuvien tallennuksen kansiot vastaamaan nega-arkistoa jotta mokomat löytävät tarvittaessa toisensa
Mitenkäs, meneekö täysin metsään? Luonnollisesti värien kohdalleen saamisessa kohdalleen negakäännössä on oma hommansa ja myös tähän jos tulee ehdotuksia, niin aina parempi.
-
- Viestit: 559
- Liittynyt: Elo 01, 2007 13 : 01
- Paikkakunta: suur-joensuu
- Viesti:
-
- Viestit: 7381
- Liittynyt: Tammi 18, 2004 23 : 57
Pahoittelen epäselvää tekstiartikulointiani. Tarkoitus ei ole tietenkään räpsäistä koko filmirullallista yhteen ruutuun vaan kuvata ruutu kerrallaan. Tämä vain voisi olla nopeampi konsti kun pyyhkii pölyt kerralla koko pätkitystä filmirullasta, kuvaa setin nopeaan tahtiin jonka jälkeen siirtyy sitten seuraavaan rullalliseen. Näin ei tarvitse pyyhkiä sormenjälkiä joka kuvan jälkeen lasilevyltäkään.
Tosin, tällätavoinhan saisi näppärästi indeksikuvan paitsi että ei kuitenkaan kun on loitot ja kaikkea..
Onko makrolasilla saatava kuva parempi kuin suurehkolla aukolla (f8-f11) loittojen kera ed. objektiivilla? Ja paljonko paremman lopputuloksen tarjoava makro maksaisi?
edit: luonnollisesti lasilevyille on värkätty tukeva jalusta jotta työskentely olisi helppoa. Käytännönsyistä johtuen laittaisin kameran vaakatasoon jolloin ergonomia repromaratonissa olisi edes siedettävä.
Tosin, tällätavoinhan saisi näppärästi indeksikuvan paitsi että ei kuitenkaan kun on loitot ja kaikkea..
Onko makrolasilla saatava kuva parempi kuin suurehkolla aukolla (f8-f11) loittojen kera ed. objektiivilla? Ja paljonko paremman lopputuloksen tarjoava makro maksaisi?
edit: luonnollisesti lasilevyille on värkätty tukeva jalusta jotta työskentely olisi helppoa. Käytännönsyistä johtuen laittaisin kameran vaakatasoon jolloin ergonomia repromaratonissa olisi edes siedettävä.
-
- Viestit: 5117
- Liittynyt: Kesä 01, 2003 23 : 09
Rakensin kerran serkulleni soligorin diakopiointilaitteessa ja vanhasta projektorista laitteen, jolla pystyi kopioimaan parikymmentä diaa minuutissa ja säätömahdollisuudet ovat laajat, jos kuvaa raakakuvia.
Tämä on ylivertaisen nopea laite, koska voi käyttää projektorin kelkka apuna. Laatu riittää, jos alkuperäinen materiaali on tyypillistä "vanhan ajan" matskua, joka on vähän niin suin näin. Kuvat pysyvät diaprojektorin valon ansiosta tasalaatuisina. Kuvien tiedostokoko pysyy järkevänä.
Laite on hyvin helppo toteuttaa. Hieman Soligorin diakopiointilaitteen purkua ja pari vannetta. Voilá.
Alkuperäinen mallikuva 70-luvun alusta
Säädetty: (nykyisellä ACR:llä tuosta saisi vinjetoinnin poistettua muutamassa sekunnissa)
Kroppi kuvasta
Tämä on ylivertaisen nopea laite, koska voi käyttää projektorin kelkka apuna. Laatu riittää, jos alkuperäinen materiaali on tyypillistä "vanhan ajan" matskua, joka on vähän niin suin näin. Kuvat pysyvät diaprojektorin valon ansiosta tasalaatuisina. Kuvien tiedostokoko pysyy järkevänä.
Laite on hyvin helppo toteuttaa. Hieman Soligorin diakopiointilaitteen purkua ja pari vannetta. Voilá.
Alkuperäinen mallikuva 70-luvun alusta
Säädetty: (nykyisellä ACR:llä tuosta saisi vinjetoinnin poistettua muutamassa sekunnissa)
Kroppi kuvasta
”Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.”
-
- Viestit: 1003
- Liittynyt: Touko 20, 2003 0 : 33
- Paikkakunta: HELSINKI
- Viesti:
Itse ehkä hakisin jostain reproamiseen tarkoitetun lasin, tai oikeastaan suurennuskoneen. Siitä hieman modaamalla saisi valmiin reprorungon. Ne eivät paljoa maksa ja ovat jo melkein valmiita tuohon tarkoitukseen. Oma vanha Opemus II malli ei ehkä toimi kovin hyvin, ainakaan objektiivia vaihtamatta, varsinkaan, koska laite liikkuu sivusuunnassa tarkennettaessa , jolloin kohdistus pitää tehdä aina vielä tarkennuksen jälkeen uudelleen. Valoituspöydän alle vain sitten virittämään salaman tupla maitolasin taakse, niin kapistus voisi olla valmis.
Negojen saaminen sitten positiiviksi voi olla hankalempaa, ja siihen hyviä ideoita voisin kaipailla minäkin.
Negojen saaminen sitten positiiviksi voi olla hankalempaa, ja siihen hyviä ideoita voisin kaipailla minäkin.
-
- Viestit: 1003
- Liittynyt: Touko 20, 2003 0 : 33
- Paikkakunta: HELSINKI
- Viesti:
-
- Viestit: 7381
- Liittynyt: Tammi 18, 2004 23 : 57
Kiitokset Adele, oli mainio vinkki mutta toimii vain kehystettyihin dioihin. Pulmanani on suurehkon negamäärän reproaminen eikä kiinnostaisi mokomia kehystää. Kaikenlaisia skannereiden mukana tulleita negakehyshässäköitä on, mutta niissäkään ei negaa saa täysin suoraksi. Toisaalta, ehken suoruus on kuitenkin mokomassa riittävä? Onko kokemuksia? Skannerin syväterävyysaluehan on hyvin suuri joten siinä ei negan kuperuus haittaa. Kompensoisiko kuperuutta pitkä polttoväli ja aukon kautta suuri syväterävyys kylliksi?
-
- Viestit: 559
- Liittynyt: Elo 01, 2007 13 : 01
- Paikkakunta: suur-joensuu
- Viesti:
pienellä aukolla tuppaa tulemaan ne emulsion rakenteet ja lasipinnat myös näkösälle. Isolla aukolla säädetään terävyys juuri ja just siihen oikeaan paikkaan. Siksikin nuo lasit on tarpeen pitämään negaa suorana.
Se negakääntö vaatii filmiemulsion "neutralisointia" so negan kirkkaasta ja tummastä pätkästä käännön jälkeen musta ja valkoinen piste ja siinä on lähtökohta muulle säätämiselle. Jokainen filkka on emulsioltaan erilainen, jopa saman valmistajan eri erissä on eroja.
Miten muuten tuossa projektorivirityksessä oli ongelmaa sen proikkalampun lämpötehoista? Ainakin oma kuvasinko on melkoisen lämmin jo muutaman kuvan jälkeen.
Se negakääntö vaatii filmiemulsion "neutralisointia" so negan kirkkaasta ja tummastä pätkästä käännön jälkeen musta ja valkoinen piste ja siinä on lähtökohta muulle säätämiselle. Jokainen filkka on emulsioltaan erilainen, jopa saman valmistajan eri erissä on eroja.
Miten muuten tuossa projektorivirityksessä oli ongelmaa sen proikkalampun lämpötehoista? Ainakin oma kuvasinko on melkoisen lämmin jo muutaman kuvan jälkeen.