Valotusmittauksesta

[Toivonen]

Minkähän hintaisia ja laatuisia nuo valotusmittarit ovat? Ja mihin niiden ostamisessa tulisi kiinnittää huomiota? Kannattaisikos aloittelijan hommata sellainen jotta olisi helpompi opetella ottamaan kuvia oikein?
Osaiskos kukaan auttaa tällaista aloittelijaa.
Olen muutaman vuoden kuvannut Sonyn perusdigillä ja nyt sitten ostin uuden Nikon CP 5700:n. Tarkoituksena oli ottaa kuvaaminen harrastukseksi (olihan se jo sitä ollut jossainmäärin ennenkin) ja opetella kuvaamaan ihan oikeasti, eli käsisäädöillä.
Ja eihän se digikameralla juurikaan sen helpommin suju kuin aikanaan vanhalla filmikameralla sählätessä. Digikameran etuna tietysti on se että kuvaajan virheet voi korjata vielä jälkikäsittelyssä kotosalla.
Totesin että jos kuvaustilanteessa alivalottaa kuvat liian paljon, levelien korjaaminen Photoshopissa aiheuttaa kovasti kuvan virhettä (kohinaa?). Valotus tulisi näköjään saada heti mahdollisimman oikeaksi jotta kuva kärsisi mahdollisimman vähän jälkikäsittelyssä.
Olisin kiinnostunut myös jos joku osaisi neuvoa mistä löytyisi tällaiselle aloittelijalle sopivaa opusta tai saittia mistä saisi vinkkejä miten saada (oikean) värikkäitä ja teräviä kuvia vaihtelevissa tilanteissa? Ja varsinkin hämärässä ja sisätiloissa.
Kuvissa maailma on aina kaunis...

[jiiällä]

Minusta erillisen valotusmittarin tarve on vähäinen. Eniten sitä voisi tarvita käytettäessä useita salamalaitteita kohteen valaisuun (salamamittari). Oikeaan valonmittaukseen pääsee riittävän hyvin kiinni kameran omalla mittarillakin.

Ensimmäisenä on harkittava mittaustavan valintaa - monilohko, keskialuepainotteinen, pistemittaus ja pistemittaus tarkennusalueen mukaan. Nämä löytyvät Nikonista ja ilmeisesti muistakin saman luokan kameroista.

Valotustavan valintaan on vaihtoehtoja - täysautomatiikka (P), aukon esivalinta (A), suljinajan esivalinta (S) ja täysin vapaa valinta (M). Manuaalitilassa kameran näytössä näkyy asteikko ja siinä indikaattori, joka näyttää paljonko valittu valotusarvo poikkeaa mittarin ilmoittamasta.

Pikakorjailua varten laukaisimen vieressä on +/- painike. Sen käyttö on mielestäni nopein ja käyttökelpoisin tapa hienosäätää valotus, kun olosuhteet sitä vaativat (esim. kuvaus lumisissa olosuhteissa). Valotuksen voi mitata sopivasta kohdasta ennen kuvan lopullista rajausta ja lukita se "muistiin". Eräs vaihtoehto on käyttää automaattista haarukointia, jolloin kamera ottaa useita kuvia valotusta muuttaen.

Kuvan kontrastia ja valoisuutta voi vielä säätää valikoiden avulla. Kokonaisuutena 5700:ssa ja saman luokan kameroissa on sangen monipuoliset mahdollisuudet vaikuttaa valotukseen ja kuvan ominaisuuksiin jo itse kamerassa. Kuvaamalla RAW formaattiin voi muokkauksen ja hienosäädön tehdä oman harkinnan mukaan tietokoneessa. Valotus on peruskysymys ja sen pitäisi tietysti olla joka tapauksessa kohdallaan.

Oleellisinta on kuitenkin se, että kaikessa on oltava oma harkinta ja arviointi mukana - käyttipä kameran mittaria tai ulkoista. Histogramminäyttö kertoo miten valotus onnistui. Hämärässä kuvatun kuvan histogrammi painottuu toiseen reunaan. Jos tätä korjaa (turhaan/liikaa) saattaa kuva olla pilalla eikä kuvaustilanteessa valinnut tunnelma säily.

Yleensä varmin monilohkoinen mittaustapa valottaa väärin tietyissä olosuhteissa ja nämä olosuhteet on kuvaajan itse tunnistettava. Pistemittaus on erityisen altis väärille tuloksille - kuvaajan on todella katsottava minkälaiseen kohteen kohtaan mittausalue sijoittuu. Lähtökohtanahan on, että mitattavalla alueella oletetaan olevan keskimäärin keskiharmaata. Jos ei ole menee valotus vikaan.

Erillisellä mittarilla voi mitata kohteeseen kohdistuvaa valoa - ei vain kameran tapaan kohteesta heijastuvaa valoa. Joissakin tilanteissa kohdistuvan valon mittauksella saa ainakin periaatteessa optimaalisen tuloksen.

http://www.gossen-photo.de/deutsch/foto_produkte.html

Aivan hämärässä ja pimeässä ei ulkoisista eikä kameroiden omista valotusmittareista ole apua. Oikea valotus on haettava kokemusperäisesti ja kokeilemalla. Kameran käyttöohjeen perusteellinen tutkiminen ja erilaiset kokeilut kannattaa tehdä. Nikon 5700 on monipuolinen, mutta ei ihan helppo kaveri. Kaiken irtiottaminen vaatii (mielestäni) tavallista enemmän paneutumista. Valotuksen ohella myös vallitsevan valon värilämpötila olisi mitattavissa ulkoisin mittarein. Kuvaamisen mielekkyys saattaa kuitenkin kärsiä, jos erilainen tekninen puuhailu saa (liian) suuren huomion.

[Gillis]

aiempi vastaus oli pitkä joten minä tyydyn lyhyeeseen.

Digikameralla ei niin paljoa valoitusmittaria tarvitse koska valoituksen näkee aika yksityiskohtaisesti jälkeenpäin heti istogrammista, ja jos näyttää huonolta ovi ottaa uuden ruudun. Sitäpaitsi en usko että salamamittarista tms. on sinun tarpeiseesi paljoa apua...

[Toivonen]

Kiitos vastauksista.
Luulempa että paneudun siis tarkemmin kameran valotustavan mittaus-vaihtoehtoihin, testaan ja opettelen niiden eroja ja vaikutuksia eri tilanteissa. Valotuksen "muistiin" laittamista en ole edes testannut, auttaa varmaan monessa tilanteessa.
Valotuksen näytössä näkyvän asteikon toiminnasta ei mielestäni manuaalissa ole oikein selitystä.
Histogrammin käyttöä en selvästikään ole ymmärtänyt. Se vaatii myös harjoittelua.
Monivalotusta en voi käyttä samanaikaisesti kohinanpoiston kanssa. Kohinanvaimennus kun on osoittautunut Nikonissa erittäin hyväksi "apuriksi".
Nikonissa on mielestäni miinuksena astusten muuttamisen vaikeus - aina mentavä menu valikkoon. Menu valikon käyttäminen on aika hankalaa kuvaustilanteessa, varsinkin muuttuvissa olosuhteissa ja liikkuvien kohteiden kuvaamisessa.
Viimeksi kuvasin hämärässä tyttären uimakoulussa, uimahallissa. Tilanne oli todella vaikea sillä salama aiheutti melkoisia heijastuksia ja etualan ylivalottuneisuutta uimahallin kaakeleissa. Ilman salamaa kohina taas oli erittäin häiritsevää. Lopputulos oli opettavainen, ei tuloksellinen.
Kiitos vielä teille vastauksista.
Mitä tästä opimme... Harjoitus tekee metsurin.

[trombi]

Kohina näkyy käsittääkseni sitä enemmän, mitä enemmän kuvaa pakataan. Siis basic-tallennusmuodon kuvissa jo pieni alivalotus tuo esiin pakkausartefakteja. Vaikket rawia kuvaisikaan, pakkaa vähän vähemmän (tosin tallennusaikakin tietty pitenee).

Eikös 5700:ssa ole siinä laukaisimen lähellä sellainen +- nappula? Siitä pääsee nopeasti muuttamaan valotusta 0,3 aukon välein ja korjaus näkyy LCD:llä. Menuihin ei tarvitse mennä. Tsekkaa kameran käyttöohjeesta tarkemmin.

Sisäänrakennetut eli yhdysrakenteiset salamat eivät ole kovin tehokkaita. Kandee ehkä miettiä ulkoista salamaa. Niissä teho riittää seinän ja katon kautta heijastamiseenkin.

[Gillis]

Kiitos vastauksista.
Luulempa että paneudun siis tarkemmin kameran valotustavan mittaus-vaihtoehtoihin, testaan ja opettelen niiden eroja ja vaikutuksia eri tilanteissa. Valotuksen "muistiin" laittamista en ole edes testannut, auttaa varmaan monessa tilanteessa.
Valotuksen näytössä näkyvän asteikon toiminnasta ei mielestäni manuaalissa ole oikein selitystä.
Histogrammin käyttöä en selvästikään ole ymmärtänyt. Se vaatii myös harjoittelua.
Monivalotusta en voi käyttä samanaikaisesti kohinanpoiston kanssa. Kohinanvaimennus kun on osoittautunut Nikonissa erittäin hyväksi "apuriksi".
Nikonissa on mielestäni miinuksena astusten muuttamisen vaikeus - aina mentavä menu valikkoon. Menu valikon käyttäminen on aika hankalaa kuvaustilanteessa, varsinkin muuttuvissa olosuhteissa ja liikkuvien kohteiden kuvaamisessa.
Viimeksi kuvasin hämärässä tyttären uimakoulussa, uimahallissa. Tilanne oli todella vaikea sillä salama aiheutti melkoisia heijastuksia ja etualan ylivalottuneisuutta uimahallin kaakeleissa. Ilman salamaa kohina taas oli erittäin häiritsevää. Lopputulos oli opettavainen, ei tuloksellinen.
Kiitos vielä teille vastauksista.
Mitä tästä opimme... Harjoitus tekee metsurin.

todella hyvä histogrammien selvennys

http://www.luminous-landscape.com/tutor ... rams.shtml

ja kuten joku jo sanoi, osta tosiaankin ulkoinen salama, kameran mukana tulevat punasilmägeneraatorit voisi kyllä poistaa...

[Toivonen]

Ja kiitos taas.
Joo, hyvä selitys histogrammeista.
Vielä yksi kysymys. Voiko digikamerassa käyttää tavallista (vanhasta kamerasta otettua) salamaa?
Vanhassa Minoltan järjestelmäkamerassani käytin Starblizin salamaa jossa on tuplasalama. Pienempi suoraan kohteeseen ja päällä suurempi vapaasti suunnattava.
Jalusta ainakin näyttäisi sopivan.

[jiiällä]

Vielä yksi kysymys. Voiko digikamerassa käyttää tavallista (vanhasta kamerasta otettua) salamaa? Vanhassa Minoltan järjestelmäkamerassani käytin Starblizin salamaa jossa on tuplasalama. Pienempi suoraan kohteeseen ja päällä suurempi vapaasti suunnattava.

Vanhan salaman käyttökelpoisuus ei ole itsestään selvä asia. 5700:n käyttöohje varoittelee ei-Nikon -salamalaitteissa mahdollisesti esiintyvästä liian suuresta (>250V) tai negatiivisesta synkkapiirin jännitteestä. Vain Nikonin omat tai erikseen Nikonille sovitetut salamat kytkeytyvät kameran valonmittaukseen ja toimintoihin.

Muita voi käyttää (jos em. jännitepulmaa ei ole) kameran A- tai manuaalitilassa antamalla salaman oman mittakennon mitata oikean valotuksen. En laittaisi mihinkään kameraan vääränmerkkistä salamaa - en esim. Nikoniin salamaa, jossa on ohjausnastat vaikkapa Canonia varten.

Nikon-salamatkin toimivat 5700:ssa eri tavalla kuin järjestelmärungoissa (tarkennuksen apuvalo ja välähdyspään zoomi eivät toimi). Mittakenno on kamerarungon salaman yhteydessä (ei siis ole TTL).

Nikonissa kameran oma salaman saa toimimaan samaan aikaan ulkoisen kanssa. Mainitsemasi tuplasalama-toiminto siis onnistuu. Ulkoisen voi suunnata epäsuorasti tai viedä johdon (SC-17) päässä erilaiseen valaisukulmaan (esim. lähikuvaus). Minulla on järjestelmästä periytynyt SB-24. Sellaisen saattaisi löytää edullisesti käytettynäkin.

[EGE]

Mihin nykydigin kanssa tarvistee valotusmittaria? Jos tiedetään haluttu syväepäterävyysalue sekä se mihin kohtaan halutaan valonmittaus/tarkennus, annetaan esim. puoliautomatiikan hoitaa valotus. Lisäksi histogrammista voi tarkistaa miten homma meni. Helppoa kuin mikä.