Kamera-lehden ja Pikselin yhdistyminen

[Ei mahtunu]

Koska Pikseli on nyt yhdistymässä Kamera-lehteen, lienee aiheellista pohtia millaiseksi Kamera-lehti tämän jälkeen muuttuu. Vai muuttuuko ollenkaan.

Periaatteessahan kummallakin lehdellä on tiettyjä vahvuuksia, mutta myös selkeitä heikkouksia. Onneksi nämä vahvuudet ja heikkoudet sattuvat kuitenkin yleensä aivan eri kohtiin, joten ainakin teoriassa on olemassa mahdollisuus, että lehdet täydentävät toistensa puutteet ja siten uudesta Kamera-lehdestä tulee huomattavasti nykyistä parempi. Käydäänpä läpi muutamia kohtia:

Lehtien näkökulma:

- Kamera-lehti profiloitunut virallisen järjestelmän ja seurojen palvelijaksi. Tavallinen valokuvaaja jäänyt aika lailla paitsioon.
- Pikseli lähtenyt liikkeelle tavallisen valokuvaajan näkökulmasta, pyrkien ymmärtämään hänen tarpeitaan ja toivomuksiaan. Toisaalta lehti jäänyt melko ulkopuoliseksi alan järjestötoiminnassa.

Lehtien tyyli ja henki:

- Kamera-lehdellä pitkät perinteet, mutta nykyisellään lehti on jämähtänyt paikoilleen. Ote on byrokraattisen pysähtynyt, jopa suorastaan breshneviläinen.
- Pikselille tunnusomaista nuorekkuus ja innokkuus, joskus jopa hivenen liikaakin.

Lehtien osaaminen ja alan teknologian tuntemus:

- Kamera-lehdellä alan perinteinen tuntemus hallussa, mutta digiteknologian suhteen osaaminen pahasti hakusessa.
- Pikselillä digiteknologia vahvinta osaamisaluetta.

Lehtien ulkoasu ja painolaatu:

- Kamera-lehden valokuvien painolaatu hyvä, muun ulkoasun laita vähän niin ja näin. Huolimaton taitto ja kirjoitusvirheiden valtava määrä lehden suoranainen tavaramerkki.
- Pikselissä valokuvien painolaadussa toivomisen varaa, mutta muuten ulkoasu aika hyvällä mallilla alkuvaiheen lastentaudeista selvittyä.

Journalismin etiikan noudattaminen:

- Molemmissa lehdissä esiintyy selvää tekstimainontaa aika ajoin. Tämä ei kuulu hyvään journalismiin.

[adapteri]

En ole analysoinut kumpaakaan lehteä sillä mielellä, että osaisin ottaa kantaa mahtumattoman mielipiteeseen lehtien profiloitumiseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ennen valokuvauksen harrastaja oli valokuvauksen harrastaja, nyt joukkoon on tullut kuvaharrastajia. Nykyään jotkut nörtit ovat aloittaneet kameran käytön ja ovat usein kuvankäsittelyn harrastajia. Kärjistetysti voisi sanoa, että monet eivät viitsi kokeilla kameran asetuksia tai opetella kuvaamaan vaan räpsivät kuvia ja sitten yrittävät jälkikäsittelyllä tehdä niistä jotakin. On selvästi nähtävissä, että myös kameralehdet ovat jossain määrin eriytymässä noihin suuntiin. Toiset lehdet varaavat paljon palstatilaa kuvien käsittelylle, toiset valokuvaamiselle ja valokuvalle. Kameralehti on jossain määrin säilynyt enemmän valokuvaamisen puolella. Se ulukomaan "digikuva"-lehti on selvästi digikuvien käsittelyyn painottunut. Valokuvaamista siinä lehdessä käsitellään hyvin vähän, mutta eihän sen nimen perusteella sellaista tarvitsekaan tehdä.

Mahtumattoman pohdintoihin liittyen näen uhkakuvana, että valokuvaus menettää tilaa kuvankäsittelylle Kameralehden ja Pikselin yhdistyessä.

[Ouvinen]

No, ei sitä kuvankäsittelyä Pikselissäkään niin hirvesti ollut, että se olisi valokuvaukselta kamalasti syönyt sivuja. Mutta se mikä oli, oli minusta vähän liian nyypiöille tehtyä ja sellaista oppikirjamaista.

Kuvankäsittelyssä pitäisi kannustaa ihmisiä kokeilemaan mitä mikäkin tekee, ja jutuissa vaikkapa vain antamaan virikkeitä, vaikka selostamalla miten joku lehdessä ollut, esim. jonkun jutun pääkuva tai kansikuva, tuli käsiteltyä. Tällaisiahan olikin joskus Pikkelsissä.

Parhaat käsitellyt kuvathan ovat niitä, joita ei huomaa käsitellyiksi. Sellaisten merkitystä voisi lukijoille teroittaa, ei jotain pokkarikuvan taustan sumentaista, josta ei koskaan tule hyvännäköistä, ja joka ei koskaan ole sen vaivan väärti.. ;)

[Ei mahtunu]

näen uhkakuvana, että valokuvaus menettää tilaa kuvankäsittelylle Kameralehden ja Pikselin yhdistyessä.

Minä en näe tätä kovin suurena uhkakuvana - varsinkaan, kun otetaan huomioon että tietty annos kuvankäsittelyjuttujen selostamista kuuluu valokuvauslehteen tänä päivänä. (Siis ihan samoin kuin pimiötekniikoiden esittely vielä 10 vuotta sitten.)

Jos tilan tuhlaamisesta puhutaan, niin Kamera-lehdessähän se taito kyllä osataan ihan omasta takaa. Uusimmassa numerossa haaskattiin juuri peräti 30 sivua EISA-valintojen esittelyyn! (Ja tästäkin melkein puolet kului sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät edes liity valokuvaukseen.)

[OskuK]

Veikkaan että muutoksia ei juuri nähdä. Taso pysyy yhtä kovana kuin viimeiset 20v.

[koopees]

No niin, tänään tuli ensimmäinen yhdistetty lehti. Samaa heikkoa tasoa kuin Kamera-lehti on tähänkin asti ollut. Käytännössä ainakin ensimmäisen Kamera+Pikseli numeron osalta ei mitään parannusta pelkkään Kamera-lehteen nähden. Pikseli oli ylivoimainen noista kahdesta lehdestä, voi ...kele minkä menivät tekemään!

[t1gx]

No niin, tänään tuli ensimmäinen yhdistetty lehti. Samaa heikkoa tasoa kuin Kamera-lehti on tähänkin asti ollut. Käytännössä ainakin ensimmäisen Kamera+Pikseli numeron osalta ei mitään parannusta pelkkään Kamera-lehteen nähden. Pikseli oli ylivoimainen noista kahdesta lehdestä, voi ...kele minkä menivät tekemään!

Eikös vaikutus pitäisi näkyä aikaisintaan seuraavassa numerossa?

[MattiH]

Kamera-lehden nro 9/2007 pääkirjoituksesta suora lainaus: "...Koska kauppa toteutui vasta tämän numeron loppusuoralla, ei uusien kirjoittajien ja kuvaajien työ näy vielä tässä numerossa mutta jo seuraavassa...".

[koopees]

Eikös vaikutus pitäisi näkyä aikaisintaan seuraavassa numerossa?

Toivottavasti näkyy.

Lähettivät muuten nokkelasti kaksi kappaletta tuota numeroa vaikka oli annettu käsitys että lähettävät jonkin tarjouksen/esityksen Pikselin tilaajille (olen myös Kamera-lehden tilaaja). Täytyypä sitten soitella tilaajapalveluun.

[t1gx]

Eikös vaikutus pitäisi näkyä aikaisintaan seuraavassa numerossa?

Toivottavasti näkyy.

Lähettivät muuten nokkelasti kaksi kappaletta tuota numeroa vaikka oli annettu käsitys että lähettävät jonkin tarjouksen/esityksen Pikselin tilaajille (olen myös Kamera-lehden tilaaja). Täytyypä sitten soitella tilaajapalveluun.

Itse tiedustelin myös asiaa aiemmin ja vastauksena sain: "Yksityiskohdista tiedotetaan piakkoin kaikille, joita asia koskee - asiakasrekistereitten vertaaminen vie kuitenkin jonkin verran aikaa, joten tuo kirje saadaan liikkeelle aikaisintaan ensi viikolla. Samasta syystä Kamera-lehden numero
9/2007 tulee kahtena kappaleena - sen postitus käynnistyy jo huomenna"

Ja tuo ensi viikko tarkoitti viime viikkoa.

[Jari-Matti]

Kamera-lehden … 9/2007 … postitus käynnistyy jo huomenna

Tuli tänne tanpereellekin jo eilen.

Eipä ollut hurraamista. Valokuvausta voi toki harrastaa monella tavalla ja tasolla, mutta kilpailut eivät ole minun juttuni. Kuvia voi panna niin moneen eri järjestykseen…

Miten käynee Raw-työnkulku Adboe Lightroomilla, osa 1 -jutun. Ilmestyvätkö jatko-osat Kamera-lehdessä?

Toivottavasti näkyy.

Kamera-lehden etsikkoaika on varsin lyhyt: Pikselin mukaan Kamera-lehti tulee Pikselin nykyisen tilauskauden loppuun, eli minun tapauksessani vielä kaksi numeroa. Sitten päätän tilaaanko jatkossa Kamera-lehden vai en.

[olli R]

Miten käynee Raw-työnkulku Adboe Lightroomilla, osa 1 -jutun. Ilmestyvätkö jatko-osat Kamera-lehdessä?

Tulee. Karhulahti jatkaa artikkelisarjaa.
2. osa on 10-11 numerossa, jollei mitään ihmeitä satu.

[arpakuutio]

Ei takuuvarmasti ole 10-11 numerossa vaan voi tulla myöhemmin. Jutut jotka ilmoittavat vikalla aukeamalla seuraavassa numerossa kohdan alla ei usein ole pitänyt paikkaansa vaan niitä artikkeleita tulee parin kolmen numeron päästä jos silloinkaan.

[olli R]

Ei takuuvarmasti ole 10-11 numerossa vaan voi tulla myöhemmin.

Olit siis läsnä toimituspalaverissa. Etpä sattunut silmiini. Tai mistäs minä tiedän, vaikka olisit Pekka Punkari itse.

[arpakuutio]

Oletkos kärsinyt paranoidisesta oireyhtymästä kun tolleen käyttäydyt. Katso itse niitä seuraavassa numerossa ilmoja ja sitten koska ne todellisuudessa on julkaistu. Artikkeli väistyy jos mainosten osuus kasvaa. Eisa on aina hyvä esimerkki siitä mainonnasta. Lehdessä ei luettavaa silloin ole juuri nimeksikään. Punkari on aikoinaan luvannut joskus kamera-lehden järjestämissä lukijoille tarkoitetuissa kuvaussessioissakin, että paras kuva sessiosta päätyy kanteen muttei vielä ole näkynyt niitä kuvia. Kait sä (ex)-toimittajana ymmärrät, että tässä elämässä ei ole muuta varmaa kuin kuolema. Muutama vuosi sitten yksi artikkelin kirjoittaja joka kirjoitti autokuvauksesta jutun ja sai tietysti rahat jutusta mutta ihmetteli sitä miksi juttua ei julkaistu kuin puolen vuoden päästä. Yhtä hyvin tuo karhujuttu saattaisi ilmestyä silloin kun vuoden luontokuvauskilpailun kuvat julkaistaan. Sopii teemaankin paremmin kuin hyvin jos ajatellaan.

[Tuomo]

Muutama vuosi sitten yksi artikkelin kirjoittaja joka kirjoitti autokuvauksesta jutun ja sai tietysti rahat jutusta mutta ihmetteli sitä miksi juttua ei julkaistu kuin puolen vuoden päästä.

Amatöörikirjoittajat harvoin ymmärtävätkään aikakauslehden teon rytmiä. Moni kuvittelee tietysti, että heidän juttunsa pannaan kanteen jo heti seuraavassa numerossa, mutta ikävä kyllä todellisuus on toinen ja jutut seisovat välillä varastossa, jotta ne voidaan julkaista myöhemmin. Näin toimivat myös isot kustantajat. Se, kuinka pitkään juttuja seisotetaan ja miten julkaisuaikataulusta kerrotaan avustajalle, rippuu tietysti paljolti lehdestä ja sen toimintakulttuurista.

Tiedoksi muuten, ettei sanomalehdessäkään kaikkia juttuja tehdä edellispäivänä.

[arpakuutio]

Tuo on ihan totta. Päivälehdissäkin on paljon sellaisia artikkeleita joita tehdään pidemmällä tähtäimellä ja sillä on tarkoitus saada keskustelunavaus aikaiseksi. Tutkivan journalismin tekijät usein panttaavat juttuja ja julkaisevat sopivassa yhteydessä sen artikkelin.