Tulostimen tarkkuus?

[Joopi]

Kuinkas hyvälaatuisia "normaalikokoisia" valokuvia saa jos tulostustarkkuus on 2400 x 1200 dpi? Olen ajatellut hommata tuon Canonin Mpc190n. Onkos muuten ihmisillä hyviä/huonoja kokemuksia tosta laitteesta?

[Tapiol2003]

Jos tulostimen tarkkuus olisi todellisuudessa tuo, saisit erinomaisia tulosteita niin isoja kuin A) kuvatiedosto sallii B) maksimi paperikoko antaa periksi.

Mustesuihkareilla ei kannata tuijottaa dpi-arvoihin, sillä ne eivät korreloi esim. tiedostojen ppi-arvojen kanssa.

Lähetä testikuva Canonille (banneri etusivun oikeassa reunassa ja valitse sieltä haluamasi tulostin). Saat kuvasi postissa.

Enemmän kuin tulostimien dpi-arvoihin kannattaisi kiinnittää huomiota paperilaadun valintaan. Esim. Ilfordilla on valokuvapapereissa tutustumisen arvoisia aivan uusiakin laatuja.

[Joopi]

Otan tosiaan kuvia 4 megapixelin tarkkuudella.

[M.B.]

Otan tosiaan kuvia 4 megapixelin tarkkuudella.

"Valokuvalaadun" raja on pienissä, kädessä pidettävissä tulosteissa (katsellaan lähellä) jossain 200 pikseliä tuumalle (ppi) eli 80 pikseliä sentille tienoilla. Tulostimesta riippuen 250 tai 300 ppi voi antaa vielä pientä parannusta, mutta yli 300 ppi (> 120 pikseliä sentille) menee jo täysin hukkaan (ylittää sekä tulostimien että paljaan silmän kyvyt). Toisaalta 150 ppi (60 pikseliä sentille) voi kuvasta riippuen olla vielä OK.

4 megapikseliä lienee suunnilleen 2300x1700 pikseliä, josta tulostettavan kuvan kooksi saadaan 80 pikseliä sentille -tarkkuudella 2300/80 = 28,8 cm leveyssuunnassa ja 1700/80 = 21,3 cm eli aika tarkalleen A4 täyteen. Vähän laadusta tinkimällä (60 pikseliä/sentti) syntyy A3 (40x30 cm), mutta perfektinisti joutuu tyytymään A5 -kokoiseen kuvaan.

[adapteri]

200 pikseliä tuumalle on sitten noiden tulostimien käyttäminä numeroina suuruusluokkaa 1600dpi. Ne yksittäiset värit pitää sekottaa yhteen ja sävyt saadaan aikaan vaihtelemalla eri värien pisaramääriä. yhden rgb-pikselin tuottamiseen tarvitaan monta rinnakkaista dottia.

[M.B.]

200 pikseliä tuumalle on sitten noiden tulostimien käyttäminä numeroina suuruusluokkaa 1600dpi. Ne yksittäiset värit pitää sekottaa yhteen ja sävyt saadaan aikaan vaihtelemalla eri värien pisaramääriä. yhden rgb-pikselin tuottamiseen tarvitaan monta rinnakkaista dottia.

No, teoriassa vasta 16x16 -matriisilla saisi aikaa riittävän määrän sävyjä (0...256 mustepisaraa per osaväri) eikä tässä ole vielä otettu huomioon liian lähekkäin tulostettujen pisaroiden yhteensulautumista, joten tulostimen tarkkuuden pitäisi olla yli 3200 dpi, mutta tulostimet käyttävät useampaakin kikkaa sävytoiston parantamiseen. Käytännössä kaikki musteruiskut käyttävät nykyään säännöllisen rasterikuvion sijaan "satunnaisrasteria" (error diffusion tms.). Ko. menetelmällä saadaan pienetkin yksityiskohdat toistumaan hyväksymällä se, ettei niiden sävyjä saada täysin oikeiksi. Nämä sävyvirheet sitten kompensoidaan korjaamalla vieressä olevien yksityiskohtien sävyjä päinvastaiseen suuntaan, jolloin sävyt ovat keskimäärin (=laajoilla väripinnoilla) sellaiset kuin pitääkin. Ei paljaalla silmällä kuitenkaan erota pieniä sävyvirheitä jostain 0,1 mm kokoisista yksityiskohdista.

Toinen yleinen kikka on haaleiden musteiden käyttö. Tulostimessa on joko erilliset haalean magentan ja syaanin säiliöt tai sitten kaikki värit ovat haaleita ja tummat sävyt tulostetaan ruikkimalla useampi saman värinen mustepisara päällekkäin.

Näillä tempuilla kunnolliset muistesuihkut pääsevät yksityiskohtien toistossa 250 tai jopa 300 ppi tasolle, mikä riittää vallan mainiosti paljaalla silmällä tarkasteluun (erotuskyky noin 0,1 mm 25 cm etäisyydeltä), mutta kehitys tuskin pysähtyy tähän. Mustepisaroita edelleen pienentämällä saadaan enemmän sävyjä käyttöön myös pienimpiin yksityiskohtiin ja päästään toivottavasti eroon nykyisestä purukumivirityksestä eli haaleista musteista. Parhaimmillaan/pahimmillaan tulostimet kun käyttävät jopa kahdeksaa eri sävyistä mustetta...

Mustesuihkutulostimen DPI-lukemilla ei lopulta ole mitään suoraa yhteyttä kuvan laatuun, vaan kyseessä on ennemminkin mainoskikka. OK, uusilla tulostimilla laatu on yleensä parempi ja DPI-lukemat korkeita, mutta tämä on samanlainen yhteys kuin jäätelön syönnin ja runsaiden hukkumiskuolemien välillä kesäaikaan. Valokuvatulostuksen laatu riippuu ensisijassa siitä, kuinka tarkasti musteen annostelu onnistuu. DPI-lukema kertoo vain, millä tarkkuudella mustepisaroiden asemointi onnistuu, mutta paperilla pisara leviää paljon suuremmaksi kuin 1/2400 tuumaa - pikemminkin kymmenkertaiseksi - ja liian lähekkäin tulostetut pisarat sulautuvat yhteen. ASCII grafiikkaa: * * * * voi siis tuottaa saman lopputuloksen kuin **********. Niinpä pisaran koko on tärkeämpi muuttuja kuin DPI lukema ja itseasiassa 300 ppi riittäisi hyvin (vrt. sublimaatiotulostimet) jos tulostin pystyisi tuottamaan rajattoman määrän sävyjä eli värin määrää (tummuutta/pisaran kokoa) voisi säätää täysin portaattomasti. ...poikkeuksena on tietenkin tekstin ja viivapiirrosten tulostus, jossa 300 ppi tuottaa vielä pientä porrastusta ääriviivoihin.

Johtopäätös: A5 -kokoisia ja pienempia kuvia tulostettaessa mustesuihku ei enää kykene tulostamaan kaikkia yksityiskohtia paperille, mutta tällä ei ole suurta väliä, sillä ei niitä sieltä paljaalla silmälla erottaisikaan kuin aivan nenä kiinni paperissa. Jossain A4 koon tienoilla tilanne kääntyy päinvastoin; tulostin pystyisi tulostamaan hienompia yksityiskohtia kuin mitä tulostettavasta tiedostosta löytyy eli laatu alkaa riippua enemmänkin kamerasta. Siksi suurimman "valokuvalaatuisena" tulostettavan kuvan koko riippuu kamerasta eikä tulostimesta.