Järkkärikuvaajat vs pokkarikuvaajat

[saNppa]

Iän ikuista, väkinäistä kielivääntöä näkee valokuvausfoorumeilla. Vahvasti silmiinpistävää on eri leirien ilmaisujen käyttö aiheessa zoomit, millit ja kuvakulma. Yrittääköhän kumpikaan osapuoli edes vahingossakaan ymmärtää toisiaan? Pokkari- ja järkkärikuvaajat puhuvat sen verran eri käsitteillä ja pitävät tiukasti kiinni omistaan, joita innokkaasti käyttävät, ettei ymmärtämystä toiselle leirille edes haluta antaa, vaikka tiedetään, mitä toinen tarkoittaa... saatikka fiksuja vastauksia. Meijjän juttu on parempi kuin teijjän juttu... ja meidän äiti tekee teidän äiteistä ruokaa!

Kuulet: "Kuinka kauas tuolla voi kuvata?"
Vastaa vaikka sen mukaan, kuinka kaukana ihminen voi olla, että se täyttää 80-100% "katosta lattiaan" vaaka- tai pystykuvassa. Muista ilmoittaa vaaka vai pysty. Mikä muukin helposti suhteutettava ja ymmärrettävä esimerkki käy. Pään käyttäminen sallittua. Jos jo yläasteella opetettu trigonometria on liian vaikeata ongelman ratkaisuun, tee kenttätesti... ja kaiva vanha matikan kirja esille.

Kuulet: "Paljonko tossa on zoomia?"
Tavikselle ajatus kiinteästä polttovälistä kamerassa on hölmö, vaikka käyttävätkin kiikareita. Niin on zoomeihin totuttu. Vastaa vaikka sen mukaan, miten käytössä oleva kuvakulma (täyden kennon heebot voivat puhua käytössä olevasta polttovälistä ja kroppirunkoiset jostain muusta) suhteutuu 35mm:iin (yleisin pokkareiden 1x-tilan kuvakulma). Esim: jos ammut Nikonin (1,5x) digijärkällä ja 300mm:llä, tavis ymmärtää sen parhaiten vastauksesta "kiinteä 13-kertainen".

Kuulet: "Kuvasin täydellä zoomilla."
Kaikki tietävät, mitä sillä tarkoitetaan, mutta ihan kaikki ei halua hyväksyä sitä ja pitävät sitä erittäin kerettiläisenä ilmaisuna.

Ei se ole tuon vaikeampaa. Onhan se tietysti välillä vähän vaikea tulla alas norsunluutornista, mutta jaloittelu tekee ihan hyvää. Jokainen lisätköön tähän vastaavia esimerkkejä ja ehkä täysin mahdoton toisen leirin ymmärtäminen voi olla kohta enää vain melkein mahdotonta. Oma ryhmänsä onkin sitten ne, jotka eivät edes halua ymmärtää. Annetaan heidän päteä minareetista käsin. He saavat siitä tyydytystä.

PS. onko järkkäri oikeaoppisesti järjestelmäkamera, järjestötalo vai järjestyksenvalvoja?

[IlkkaS.]

PS. onko järkkäri oikeaoppisesti järjestelmäkamera, järjestötalo vai järjestyksenvalvoja?

Ainoa aspekti tematiikassasi, johon uskallan ottaa kantaa. Ehkä senkin takia, että räiskin sekä pokkareilla että "järkkäreillä". Norsunluuta ei ole ollut varaa hankkia, saati torniksi asti.

Arkikielessä termi "järkkäri" yleisimmin tarkoittanee järjestyksenvalvojaa. Järjestötalo taitaa olla sen verran harvinaistunut käsite, että "järkkäri" kamerana saattaa jo ajaa sen ohikin, mene ja tiedä. Pääsääntöisestihän järjestötalot olleet ja lienevät kyläyhdistysten, maamiesseurojen, metsästysseurojen, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten jne. taloja, ja esimerkiksi "seurojentalo" tai "työväentalo" kaiketi ovat yleisempiä nimittäjiä kuin "järjestötalo".

Vaan nostit kiintoisan probleeman ISO400-päivänvaloon. Mikäs keksittäisiin järjestelmäkameralle uniikiksi lemppariksi, jonka kielitoimistokin kelpuuttaisi? Järkkis? Järkky?

[make58]

...
Vaan nostit kiintoisan probleeman ISO400-päivänvaloon. Mikäs keksittäisiin järjestelmäkameralle uniikiksi lemppariksi, jonka kielitoimistokin kelpuuttaisi? Järkkis? Järkky?

Digijärkkäri = DJ ?

[Starday]

Vaan nostit kiintoisan probleeman ISO400-päivänvaloon. Mikäs keksittäisiin järjestelmäkameralle uniikiksi lemppariksi, jonka kielitoimistokin kelpuuttaisi? Järkkis? Järkky?

Miten olisi lyhyesti ja ytimekkäästi:

digitaalinen yksisilmäinen peiliheijastuskamera = DYP

[olli R]

Vastaa vaikka sen mukaan, kuinka kaukana ihminen voi olla, että se täyttää 80-100% "katosta lattiaan" vaaka- tai pystykuvassa.

Sitten kun minulla on kiinni möhkälemäinen 12 mm laajis, niin ihminen on pystykuvassa kokonaan metrin päästä kuvattuna. Eli tällä linssillä voi kuvata metrin päähän?

Oma vastaukseni on viime aikoina ollut: "Kuinka kauas omalla kamerallasi voi kuvata? Tällä voi saman verran."

[saNppa]

Vastaa vaikka sen mukaan, kuinka kaukana ihminen voi olla, että se täyttää 80-100% "katosta lattiaan" vaaka- tai pystykuvassa.

Sitten kun minulla on kiinni möhkälemäinen 12 mm laajis, niin ihminen on pystykuvassa kokonaan metrin päästä kuvattuna. Eli tällä linssillä voi kuvata metrin päähän?

Aiemman kamerani kanssa tuolla ihan samalla 12mm:n polttovälillä piti jo peruuttaa useamman metrin päähän, että sai kokovartalokuvan. Jännä homma!
Unohdinko kertoa, sen kenno oli huomattavasti pienempi?
Näitä hommia voi väännellä vaikka maailman tappiin asti, jos ei haluakaan ymmärtää.

[ahz]

Tuohon paljonko tuossa on zoomia kysymykseen olen itsekin törmännyt aika usein, erityisesti häissä tai muissa tapahtumissa jossa ihmiset tapaavat olla tavallista sosiaalisempia.

Oma ylesobjektiivini on EF 24-70 2.8, joka on luokassaan melko kookas. Vastaus "sellainen vajaa kolmekertainen zoomi taitaa olla" johtaa väistämättä lisäkysymykseen miksi ihmeessä se sitten on noin iso?

Mitä siihen sitten pitäisi sanoa?

[Jari-Matti]

…onko järkkäri oikeaoppisesti järjestelmäkamera, järjestötalo vai järjestyksenvalvoja?

Tanpereelta googletettuna:
– 1. järjestötalo
– 2. järkkärilauta (levy-yhtiön keskustelualue)
– 3. lintuharrastusväline (halpa)
– 4. järjestysmies
– 5. järjestyksenvalvoja
– 6. järjestyksenvalvoja
– 7. järjestyksenvalvoja
– 8. järjestelmäkamera (Canon)
– 9. järjestyksenvalvoja (joka ei päästänyt kuvaamaan)
– 10. järjestelmäkamera (Pentax)
jne noin 12 400 seuraavaa osumaa…

=>
50 % järjestyksenvalvoja
30 % järjestelmäkamera
10 % järjestötalo
10 % muu

[Ensenada]

Just niin, ja vaikka traktorikuski ajaa kuormansa kanssa peltojen välistä valtatietä talla pohjassa, menee sitli kaikki ohi, toiset lujaa ja toiset lujempaa.

Sori mikä se olikaan se kyssäri? Kamerajärjestelmä. Pokkari ja reppari? Taskukamera ja laukku/reppukamera?

[veshut]

Mikäs keksittäisiin järjestelmäkameralle uniikiksi lemppariksi, jonka kielitoimistokin kelpuuttaisi? Järkkis? Järkky?

Järjestelmäkamera = järkkäri
Digitaalinen järjestelmäkamera = dirkkari

"Hei duud, lähetääks dirkkaan tinttejä iltavaloissa?"

[saNppa]

Digitaalinen järjestelmäkamera = dirkkari

"Hei duud, lähetääks dirkkaan tinttejä iltavaloissa?"

Dirkkarihan kuulostaa hauskalta ja loogiselta. Puhutaanhan filkkaristakin.

[A1]

Iän ikuista, väkinäistä kielivääntöä näkee valokuvausfoorumeilla. Vahvasti silmiinpistävää on eri leirien ilmaisujen käyttö aiheessa zoomit, millit ja kuvakulma. Yrittääköhän kumpikaan osapuoli edes vahingossakaan ymmärtää toisiaan?

Ei tietenkään yritä, mitä järkeä siinä olisi. Täytyyhän "saavutettuja etuja" puolustaa henkeen ja vereen. Olisi järjetöntä ensin hakata kalustoon pienen henkilöauton verran ja sitten tunnustaa, että olisihan tämä hoitunut mopollakin.

PS. onko järkkäri oikeaoppisesti järjestelmäkamera, järjestötalo vai järjestyksenvalvoja?

Järjästyksenvalvoja.

[pikkuego]

Järjestelmäkamera = järkkäri
Digitaalinen järjestelmäkamera = dirkkari

"Hei duud, lähetääks dirkkaan tinttejä iltavaloissa?"

Hmm... jos tinttejä nykyään dirkataan, järkättiinkö niitä sitten ennen vanhaan? Alkaa kuulostaa hieman vinolta hommalta ;)

Itse aiheeseen liittyen, onko kukaan kysynyt autonäyttelyssä, kulkeeko tämän vuoden Renault yhtä lujaa kuin F1-versio ja tulevatko siivekkeet vakiona mukaan?

[grafia]

Me hämeenmurteiset tikataan tirkata tikitaalisella tai jopa rikataan rirkata rikitaalisella, vaikka järkkäri (=järjestysmiäs) kiältäs.

En malta olla kertomatta vitsiä, joka ylen löyhästi liittyy aiheeseen:
Mies meni silmälääkäriin. Lääkäri kysyi, että "mikäs vikana?" Mies vastasi, että "tarttis nähdä kauas." Lääkäri veti verhot sivuun ja osoitti taivaalle sanoen "näettekös te tuon?" Mies vastasi, että "juu kyllä mää sen nään, sehän on aurinko." Lääkäri huoahti, että "no kuinkas hel..tin pitkälle teidän sitten pitäis nähdä?!"

[IlkkaS.]

Järjestelmäkamera = järkkäri
Digitaalinen järjestelmäkamera = dirkkari

Dirkkari itse asiassa soinnahtaa varsin toimivalle nimitykselle digijärkkärille. Ongelmana tietysti se, että filmikauden järjestelmäkameroistakin yhä puhutaan ja niitä yhä käytetäänkin.

Tuolla aiemmin mainittu deejay mielestäni katuu siihen, että DJ on DJ, vaikkei enää vinyyliä hinkkaisikaan. Ja toinen aiempi ehdotelma eli DYP on vähän hankala.

Matti oikeastaan voisi pistää teemasta pystyyn äänestyksen: pannaan kielitoimiston muhvit uuteen kuosiin. Omasta puolestani me, myself and I eivät tähän hätään keksi parempaa esitystä kuin "järkkis".

[J.Koponen]

Ei kai se perinteinen "digijärkkäri" ole liian pitkä tai vaikea kenellekään? Ja mitä häihin yms. tulee, niin tosiaan on hauska huomata että se on kiistatta kingi kenen pokkarin zoomissa on eniten äxiä :) Sitten pikkusievässä räiskitään ammattimaisin ottein ruutuja niin että kohteen pää on keskellä kuvaa ja oma pikkusormi blokkaa yhdysrakenteisen salaman. :D

[Tipe]

Sinänsä mä en ymmärrä, miksi asiasta pitää tehdä niin pirun vaikeaa. Tuskin asiayhteys jää moneltakaan huomaamatta:


- Minulla on järkkäri (minulla on järjestelmäkamera, tuskin järjestysmies tai järjestötalo)
- Minä olen järkkäri (olen järjestysmies, tuskin järjestelmäkamera, ai järjestötalo)

- Minä haluan järkkärin (minä haluan järjestelmäkameran, tuskin järjestysmiestä tai järjestötaloa)
- Minä haluan järkkäriksi (tuskin haluat muuttua järjestelmäkameraksi, saati järjestötaloksi.)

Ja itseasiassa, en tiedä mitä mikäkin kerroin pokkarissa mitäkin tarkoitta kinokoossa, sillä ei kiinnosta tippaakaan.

DSLR sitten, kun se on niin helppo tuolta toisesta kotimaisesta (vihje: ei ruotsinkieli).

[IlkkaS.]

Heh... Tipe järkkäriksi ryhtyi. Noinhan asia on. Mutta anna nyt (meidän) muiden pallotella.

[Hannux]

Joskus on käynyt niinkin että kun on ottanut jonkun järkyn kokoisen järkkärin esiin on tullut järkkäri ja opastanut pois paikalta niin järkyttyneen kuvaajan kuin järkkärin. Tosin missään pienessä järkkärissä näin kai ei ole päässyt tapahtumaan.

Taidampa mennä takaisin sohvalle lukemaan pokkaria!

[Konditiona]

1) "Kuinka kauas tuolla voi kuvata?"

2) "Paljonko tossa on zoomia?"

3) "Kuvasin täydellä zoomilla."

4) Kaikki tietävät, mitä sillä tarkoitetaan

5) Oma ryhmänsä onkin sitten ne, jotka eivät edes halua ymmärtää.

Tässä omat vastaukset tai kommentit tuollaisiin heittoihin:

1) Äärettömyyteen.

2) Ilmoitan polttovälin millimetreinä, esim. "seitsemäntoista viiva seitsemänkymmentä" tai "ei yhtään, tämä on kiinteä viiskytmillinen".

3) "Mitä se tarkoittaa?"

4) Olen huomannut että termejä zoomi, zoomata yms. käytetään niin ihmellisissä merkityksissä, että ellei ole selkeästi aihetta olettaa, että termin käyttäjä käyttää suurinpiirtein paikkansa pitävässä merkityksessä, ei kannata olettaa mitään. Eli ilmaisu "kuvasin täydellä zoomilla" voi tarkoittaa mitä tahansa välillä "isoäidin hammasproteesi haisi saippualle" ja "kohdistin kameran johonkin ja painoin jotain nappia". Tuosta ilmaisusta ei missään nimessä voi koskaan tietää mitä sillä tarkoitetaan.

5) Olen samaa mieltä. Ne, jotka eivät edes halua ymmärtää, ovat ihan oma ryhmänsä. Loppujen lopuksi näillä termeillä on vanhat, vakiintuneet merkitykset, joita on ihan turha korvata joka viikko erilaisilla tietämättömyyden ja pätemisentarpeen yhdistelmästä kumpuavilla omilla merkityksillä. Jos ei ole harmaintakaan aavistusta vaikka siitä, mikä on zoomi, mitä zoomaaminen on tms. niin olisi paljon asiallisempaa edes yrittää ymmärtää termejä ja niiden merkityksiä kuin käyttää niitä väärin cooli ilme naamalla. Kyllähän kuka tahansa noista valokuvauksen perustermeistä selviää, jos edes yrittää ymmärtää niitä - etenkin jos kuvaa vähääkään.