milloin kuva on raw?

[adapteri]

Tuolta löytyy kaikki tiedostopäätteet:

http://filext.com/

Kaikkia muuten ei löydy. Sieltä puuttuu monta kaupallisten ohjelmienkin päätettä.

[mikko]

Kaikkia muuten ei löydy..

Tuossa lisää:

http://whatis.techtarget.com/fileFormat ... d9,00.html

[bugi]

Eiköhän se RAW-formaatin bittimäärä riipu kamerasta, sen kennosta, ja ennenkaikkea sen AFE-piiristä.

http://www.dpreview.com/news/0402/04020 ... ms3pro.asp

Elikkä Fujin tuossa mallissa olisi sitten 14-bittinen. (Tosin en tajua miksi, kun se kumminkin kirjoittaa ne kahdet erikokoiset pikselit eri "kuvaan" siinä RAW:insa sisällä, jolloin yhden pikselin tarvitsema bittimäärä voisi itse asiassa olla jopa pienempi kuin tavallisesti. No parempi näin kuin liian vähän, paitsi muistin käytön osalta.)

Onkohan yhtään kameraa jonka RAW olisi 10-bittinen? Muista kuin järkkärimallisista voisi sattumalta löytyä. 10-bittinen AFE on vielä toistaiseksi yleisempi piiri kuin 12-bittinen (järkkärit poislukien).


Markku Hassinen

[seppot]

Onkohan yhtään kameraa jonka RAW olisi 10-bittinen? Muista kuin järkkärimallisista voisi sattumalta löytyä. 10-bittinen AFE on vielä toistaiseksi yleisempi piiri kuin 12-bittinen (järkkärit poislukien).


Markku Hassinen

Olyn E-10 ja E20. C5050Z, Canon G2, S45,


Sepe

[kohan]

Toi kameran bitti määrä on kiinni AD muuntimen hyvyydestä ja 12 bittinen näyttää olevan yleisimmin käytössä paremmissakin kameroissa.
En tiedä onko jollakin valmistajalla paremmat piirit jo käytössä?
Mutta kuitenkin 12 bittinen muunnin yltää/pystyy määrittelemään kirkkaimmassa päässä aina 4096 sävyyn per pikseki ja ensimmäisen todellisen aukkovälin säätöalueella on 2048 sävyaluetta. Ja tästä tietysti aina puolittaen seuraavat aukkovälit alspäin.
2/3" pikkukennon dynamiikka on ehkä 6 aukkoväliä niin siitä voi laskea kuinka monta värisävyä on 6 aukon jälkeen nähtävissä.
Parhaimmat isot kennot pääsee lähemmäs 10 aukkoa vaan kun ei oo varaa testata 1Ds:ää.

Saman voi laskea jos aloittaa 8 bittisestä kuvasta. Max ylä pää mitä 8 bitillä voi ilmoittaa on 256 ja ensimmäinen säätöväli on puolet siitä 128. Siitä voi laskea kuinka monta värisävyä on jäljellä tummanpään sävyissä.

Kenno toimii lineaarisesti eikä niin kuin loivasti kehitetty mustavalkoinen s-mallinen dynamiikka.

Jos epäilette mitä silmä pystyy näkemään niin kuvakkaa vaikka pyöreätä opaalikupulamppua. Saatte siinä kuvaan kirkkaasta päästä tummaan ja voitte verrata 8 bittistä ja 12 bittistä kuvaa sävyineen.

Tässä vain siitä miksi kuvaan aina kuin mahdollista RAW muotoon ja toinen kun toi valotus ja valkotasapaino ei tahdo olla mieleinen. Olo on muuten niin kuin filmille kuvatessa, että vähällä pilalla. RAW kanssa voi myöhemmin iskua alas ja säätää homma kuntoon.

No mutta tulipa paatoksella, joku saa jatkaa...

[adapteri]

Mutta kuitenkin 12 bittinen muunnin yltää/pystyy määrittelemään kirkkaimmassa päässä aina 4096 sävyyn per pikseki ja ensimmäisen todellisen aukkovälin säätöalueella on 2048 sävyaluetta. Ja tästä tietysti aina puolittaen seuraavat aukkovälit alspäin.

4096 sävyä per osaväri jokaisen pikselin kohdalla. Yksi aukko vastaa yhtä bittiä. Tosin mikään ei sano, että 2048:n alapuolella seuraava sävyarvo olisi 1024 vaan se voi olla 2047. Siksi myöskään en usko, että "ensimmäisen todellisen aukkovälin..."-alue tarkoittaisi, että kamerasta saisi vain 2048 sävyä.

Lisäksi väitit, että kenno toimii lineaarisesti. Tuohonkaan en ihan usko. Käytännössähän siellä on aktiivisina komponentteina transistoreita ja dioideja, joiden toimintakäyrä on lähellä lineaarista, muttei koko alueella. Mitä enemmän "tehoa" tai erottelukykyä kennosta puristetaan ulos, sitä enemmän käytetään sitä toimintakäyrän epälineaarista osaa. Toisaalta jos se epälineaarisuus hyödynnetään oikein, se mahdollistaa jopa dynamiikan kompressointia. Toisaalta kennojen kohinan minimointi pakottaa pudottamaan dynamiikka-aluetta, joten todellisen dynamiikan arviointi jää aina testeihin ja kokeiluihin.

[kohan]

Jos jaat kuvattavan alueen kirkkaasta tummaan käyttäen termiä aukkoväli niin tämä "dynamiikka" on lähellä 6 aukkoa. Silloin kun kennolta mitataan yhden bitin max kirkkaus se ilmoitetaan 12 bit AD muuntimelta eli 4096 sävymäärällä.
Jako 6 aukon portaisiin helpottaa asian ymmärtämistä suhteessa aikaisempaan kameratietoon. Yhtälailla näiden aukkojen väliarvot on sävyjen/valoisuuden suhteen ilmaistavissa esim arvolla 2047.

Kyllä kennoa voidaan luonnehtia lineaariseksi laitteeksi, jolla on kyllä nämä virhetoiminnat mitä kuvasit. Mutta eikös se täydellisyys olekin miljoonien virheiden summa.

Tuossa pari linkkiä valaisee asiaa:
http://www.luminous-landscape.com/tutor ... ight.shtml
http://www.normankoren.com/digital_tonality.html

[olli R]

Lisäksi väitit, että kenno toimii lineaarisesti. Tuohonkaan en ihan usko. Käytännössähän siellä on aktiivisina komponentteina transistoreita ja dioideja, joiden toimintakäyrä on lähellä lineaarista, muttei koko alueella.

Kyllä CCD-kenno on aika lineaarinen - varsinkin negafilmiin nähden. Lähinnä kai ihan tummassa päässä on epälineaarisuutta ja sekin yleensä sitten sotkeutuu kohinaan. Negafilmihän kompressoi kuvaa aika rajustikin.

Lineaarisuudella verrataan siis sisääntulevaa valoa ja ulostulevaa digitaalista arvoa. Kukin fotoni aiheuttaa tietyn varauksen lisääntymisen CCD:n pikselikaivossa. Nämä varaukset saadaan ulos melko häviöttä. CMOS on sitten hiukan toinen juttu. Siellä asioiden tekemiseen käytetään enemmän komponentteja.

Lähinnä vahvistin ennen A/D-muunnosta aiheuttaa epälineaarisuutta, mutta se voidaan suunnitellla varsin hyväksikin. Korkeat ISO-arvot voivat viedä vahvistimen epälineaariselle osalle, riippuu varmaan paljon suunnitteluun upotetuista resursseista.

Tuota on melko helppo testata kuvaamalla tasaisesti valaistua vaaleaa pintaa. Aukkoa pienentämällä saadaan käyrä valon määrän ja pikseliarvon suhteelle. Parhaan tuloksen saa, jos käyttää RAW:ta ja tekee sille konversion lineaarisesti (ilman gamma-korjausta).

Se sitten, että ihmisnäkö ei ole lineaarinen, on toinen juttu. Samoin datalle tehtävä gammakorjaus aiheuttaa eroja.

Tuossa bittimäärässä luulisin, että käsitit väärin Kohanin ajatuksen - sitä ei kyllä ollut kovin selvästi sanottukaan.

Aukko tarkoittaa siis valon (fotonien) määrän puolittumista. Jos kenno ja A/D-muunnin on hyvin säädetty, niin 12-bittisen muuntimen arvo 4095 todellakin tarkoittaa, että pikselikaivo on täysi. Tällöin puolet vähemmän valoa on puolet tuosta arvosta: 2047. Eli ensimmäisen aukon alueella on mahdollista esittää 2048 valon määrän tasoa (sävyä).

Seuraava puolitus on 1023:een. Väliin jäävien sävyjen määrä vähenee. Kuudennen aukon kohdalla sävyjä on enää n. 60.

Tuota tarvittavien sävyjen määrää on tutkittu ja on esitetty, että kuvan kirkkaassa päässä tarvitaan n. 70 sävyä per aukko ja tummassa päässä n. 30 sävyä per aukko, jotta ihminen tulkitsisi sävyn vielä liukuvaksi.

6 aukon esittäminen kuvassa vaatii jo aikamoista tulostinta - lähinnä ehkä dialla. Yleensä jopa 8 bittiä tuottaa riittävästi sävyjä hyvin valotettuna. Mutta jos kuvaa esimerkiksi prässätään, nostetaan tummasta päästä dataa valoisammaksi, niin sävyt saattavat loppuakin. Tummilla alueilla esiintyy portaittaisutta. Pokkareilla tuo häipyy kohinaan, järjestelmäkameralla ja RAW-käsittelyllä saattaa tulla esillekin.

Bittimäärä ei kerro dynamiikkaa, siinä olet totta kai oikeassa. Signaali häipyy kennon kohinaan paljon ennen A/D-muuntimen rajoja.

[kohan]

Tuohon edellä olevaan viitaten olen pyrkinyt kuvaamaan erityisesti hämärässä vähällä valolla ylivalottaen niin että saan kennolta tulevan signaalin yli kohinatason.
Sitten RAW muuntimessa korjaan valotuksen tunnelman mukaiseksi. Tällä menetelmällä saan kuvaan vähemmän kohinaa ja enemmän sävyjä.

[adapteri]

Aukko tarkoittaa siis valon (fotonien) määrän puolittumista. Jos kenno ja A/D-muunnin on hyvin säädetty, niin 12-bittisen muuntimen arvo 4095 todellakin tarkoittaa, että pikselikaivo on täysi. Tällöin puolet vähemmän valoa on puolet tuosta arvosta: 2047. Eli ensimmäisen aukon alueella on mahdollista esittää 2048 valon määrän tasoa (sävyä).

Seuraava puolitus on 1023:een. Väliin jäävien sävyjen määrä vähenee. Kuudennen aukon kohdalla sävyjä on enää n. 60.

Kerropa sitten vielä, miksi näin on tehty? Jos tehtäisiin ensin AD-muunnos epälineaarisesti, voitaisiin lineaarisuus säätää niin, että valoisuuden aukkoaskelille analogiapuolella jokaiselle saataisiin digipuolella riittävästi bittejä. Tämähän olisi helppo raw:n käsittelyssä korjata takaisin, mutta tummassa päässäkin olisi erotteluvaraa.

[olli R]

Kerropa sitten vielä, miksi näin on tehty? Jos tehtäisiin ensin AD-muunnos epälineaarisesti, voitaisiin lineaarisuus säätää niin, että valoisuuden aukkoaskelille analogiapuolella jokaiselle saataisiin digipuolella riittävästi bittejä. Tämähän olisi helppo raw:n käsittelyssä korjata takaisin, mutta tummassa päässäkin olisi erotteluvaraa.

Lähinnä kai kysymys on siitä, että miksi se tehtäisiin jotenkin muuten. CCD-kennosta tulevat arvot ovat lineaarisia ja niidenkin erottelukyky pienenee tummassa päässä.

Lineaarinen käsittely riittää ihan hyvin, jos A/D-muuntimessa on bittejä ja erottelukykyä. Nytkin tuosta 12-bitistä 3-5 alinta bittiä on kohinaa pienimmälläkin ISO-herkkyydellä. Tummaan päähän tulee riittävästi sävyjä, jos valotetaan oikein. Jos tuo on ongelma, niin parannetaan A/D-muunninta ja lisätään bittejä, jolloin sävyt lisääntyvät. Kunhan siellä tummimmassa esille saatavassa aukossa on se 30 sävyä, niin sävyjen tuplaantuminen joka aukolla valoisaa päätä kohden ei varmaan haittaa.

Probleema on kennossa. Ei se epälineaarisuus tuo mitään mitattavaa. Jos meillä on liian pieni pikseli, niin kaapatun 2 tai 4 fotonin ero on yksi aukko ja siinä on yksi sävy välissä. Ja todennäköisesti nuo arvot häviävät kohinaan.

Ei minun mielestäni tuo lineaarisuus ole mikään ongelma. Käsittely on helpompaa, algoritmeista saadaan nopeampia. Kennon pikselikaivon täyttyminen on ongelma, kuva palaa kuin veitsellä leikaten, mutta siihenkään ei auta epälineaarisuus vaan kennon dynamiikka, jotta voidaan valottaa hiukan allekin.

Joskus kirjoittelin tämmöisen, en tiedä onko tästä jotain iloa:
http://www.digifaq.info/digi_omat/dynamiikka/

[kohan]

Kiitos olli R.
Kun vähän provosoi saa lisää tietoa ja uusia ajatuksia.
Toivottavasti moni muukin ajattelee samoin.