Hautajaisten valokuvaus

[stabacus]

Saattaapi tuo sivupisnes jäädä hiukan lyhyeksi ja tuo tuttu hautaustoimiston pitäjä ryhtyä vähemmän tutuksi tuolla asenteella. Tiedät kai että homma ei pääty kuvaamiseen. Pitää pystyä teettämääm hyvät kopiot, tyylikkäät kansiot ja hoitamaan lisätilaukset. ja nämä on kaikki sitten verotettavaa puuhaa. Niin ja lisämausteena hommaan tuo kuolemasta häiriintyneet omaiset jotka hautajaisten jälkeen saatuaan laskut alkavat palata maanpinnalle ja yrittävät kiemurrella irti laskuista. Kuvat ovat huonoja, Ottiilia-tädistä ei näy kuin puolikkaat kasvot, miksi otit kuvat siitä kuusamolaisesta sukulaismiehestä joka ei ole käynyt äitiä katsomassa 10 vuoteen(nämä kysymykset ovat tosielämästä) ja tämän jälkeen uhataan valittaa kunnalliselle kuluttaja-asiamiehelle kun olet mokannut heidän ikimuistoiset hautajaiset. Muuten ihan mukavaa hommaa, usein siisti sisäkeikka 45 min. - 1h + matkat.

[bobotti]

Minua jäi muuten myös askarruttamaan salaman käyttö hautajaisissa? Miten siihen suhtaudutaan? Itse ainakin kun olen arkkuja kaniskellut niin en sois kenenkään räpsivän.

[Hannu KH]

Minua jäi muuten myös askarruttamaan salaman käyttö hautajaisissa? Miten siihen suhtaudutaan? Itse ainakin kun olen arkkuja kaniskellut niin en sois kenenkään räpsivän.

Jos kunnon kuvia tahtoo, salama on pakollinen monessa kohteessa. Valot noissa siunauskappeleissa ja kirkoissa on usein mitäsattuu, kontrastia on liikaa.

[bobotti]

Jos kunnon kuvia tahtoo, salama on pakollinen monessa kohteessa. Valot noissa siunauskappeleissa ja kirkoissa on usein mitäsattuu, kontrastia on liikaa.

Ok - kiitos tiedosta! *nimimerkki erittäin tyhmä salamakuvuksessa*

[M1z3]

vähän väsyneenä kirjoitin eilen, mutta kuitenkin, tuskin se hautaustoimisto vieraammaksi jää, kun olen muutenkin tekemisissä heidän kanssaan lähes joka päivä. Melkein tiesin, että heti kauhialla agrella pistetään asiaa. Eli salama pitäisi hommata, linssiksi kuitenkin kelpaa joku yleiskäyttöinen 35-70mm tj?

[TR8]

M1z3:
noin sun optiikat on vähän hassulla polttovälialueella kappelissa tms kuvaamista ajatelle D70:llä - tulee enemmän optiikan vaihtoja ja silloin voi aina mennä jotain vikaan, tai ainakin kuluu aikaa ja tulee ääntä / ylimääräistä toimintaa.
- yleiskuviin tarvitset n. 18 mm polttoväliä ja sitten myös tuota 35 - 70 aluetta niin kappelissa kuin haudallakin
- sun optiikat ei mene polttoväleissä yhtään päällekäin
- valovoimaa saisi myös olla lisää, parantaa laatua ja helpottaa omaa työtäsi
- kiinteäpolttovälisellä et tee ko hommassa mitään

Itse käytän 18-50 ja 28-70 f 2.8 optiikoita ko tilanteissa, lyhemmällä pärjaa sisällä ja ulkona pidemmällä
- laukussa mukana myös kittilinssi 18-70, mutta sen käyttö vähäisempää tuon valovoiman ja erilaisen vastavaloherkkyyden vuoksi

[SamiP]

Ite oon kuvannu hautajaisia useamman kerran rahasta tuntemattomien ihmisten hautajasissa. Lisäks oon kokopäiväinen valokuvaaja ja ihmetelly et missä te ootte, kun kuvaatte esim.kukkien laskua kirkossa sisällä. Mulla on laukussa mukana 14-40(ei aina), 24-70 ja 70-200 optiikat ja kamerana 1Dmk2N. Kun ite kuvaan, niin suurimman osan ajasta on tuo tele nokalla, kun omaiset laskee kukat arkun viereen. Itse silloin olen poikkikäytävällä kuvaamassa, koska siinä on huomaamattomin olla ja helppo siirtyä puolelta toiselle, riippuen kukkien laskusta. Välillä tuntuu et tolla 24-70 saa puolimaailmaa mukaan ja varsinkin kymppikuvasta tihrustaa et kukas se siellä oikein on alttarilla. Siks sen käyttö on vaan yleiskuvaan tai muuhun kikkailuun :-P

Salamaa käytän lähes aina, koska sillä saa paljon paremman jäljen aikaseks, mut mun salama on viety 30-60min ennen toimitusta parvelle ja suunnattu kattoon ;-) Radiolla sitten paukuttelen sitä kautta valoa.... Oon kyselly omaisilta ja papeilta, et on onko mun toiminnasta/salamasta tullu mitään häiriöö ja lähestulkoon kukaan ei edes ole huomannut salaman olemassa oloa. Tää on oikein mainio tapa saada hyvä yleisvalaistus kirkkoon kuin kirkkoon ja pystyy toimiin mainiosti. Kamera ja salama tietysti manuaalilla ja aukko on etukäteen säädetty ja ajalla säädellään, kuinka paljon vallitsevaa valoa otetaan mukaan.

[Tipe]

Hautajaiset on sellainen kuvaustapahtuma, jota ei edes tee mieli lähteä kokeilemaan.

[Hannu KH]

Ite oon kuvannu hautajaisia useamman kerran rahasta tuntemattomien ihmisten hautajasissa. Lisäks oon kokopäiväinen valokuvaaja ja ihmetelly et missä te ootte, kun kuvaatte esim.kukkien laskua kirkossa sisällä. Mulla on laukussa mukana 14-40(ei aina), 24-70 ja 70-200 optiikat ja kamerana 1Dmk2N. Kun ite kuvaan, niin suurimman osan ajasta on tuo tele nokalla, kun omaiset laskee kukat arkun viereen. Itse silloin olen poikkikäytävällä kuvaamassa, koska siinä on huomaamattomin olla ja helppo siirtyä puolelta toiselle, riippuen kukkien laskusta. Välillä tuntuu et tolla 24-70 saa puolimaailmaa mukaan ja varsinkin kymppikuvasta tihrustaa et kukas se siellä oikein on alttarilla. Siks sen käyttö on vaan yleiskuvaan tai muuhun kikkailuun :-P

Salamaa käytän lähes aina, koska sillä saa paljon paremman jäljen aikaseks, mut mun salama on viety 30-60min ennen toimitusta parvelle ja suunnattu kattoon ;-) Radiolla sitten paukuttelen sitä kautta valoa.... Oon kyselly omaisilta ja papeilta, et on onko mun toiminnasta/salamasta tullu mitään häiriöö ja lähestulkoon kukaan ei edes ole huomannut salaman olemassa oloa. Tää on oikein mainio tapa saada hyvä yleisvalaistus kirkkoon kuin kirkkoon ja pystyy toimiin mainiosti. Kamera ja salama tietysti manuaalilla ja aukko on etukäteen säädetty ja ajalla säädellään, kuinka paljon vallitsevaa valoa otetaan mukaan.

Kuinka monessa kirkossa oot käyny kuvaamassa?

Minä oon ollu yli kymmenessä eri paikassa, ja olosuhteet ovat vaihdelleet surkeesta ihan helppoonkin. Mitään yleispätevää ratkaisua ei voi antaa, muutakuin että aina salama mukaan, aina sitä ei välttämättä kuitenkaan tarvita.

Poikkikäytävää ei tosiaankaan ole joka kirkossa, ja jos semmonen on ollut, niin sieltä en ole ottanut ensimmäistäkään laskijan kuvaa.

[stabacus]

Sami P voisi tulle joskus heittämääm pari hautajaiskuvauskeikkaa Helsinkiin Malmin hautausmaan kappeleille lauantaina. 3 kappelia, 2 pienempää ja yksi isompi. 2 pienemmässä siunaustilaisuus tahti 1 siunaus/tunti (kesto 45min max.) alkaen klo 9 ja viimeinen alkaa klo 15. Ja isossa kappelissa 1-1.5 h välein. Parhaimpana(lue. pahimpana) lauantaina n 18-20 siunaustilaisuutta päivässä. Haluaisin nähdä kuinka SamiP käy asentelemassa salamiaan 30-60 min. ennen tilaisuuden alkua ja purkaa ne ennen seuraavan alkua ja käy siinä valissä ottamassa kuvat kun arkku saatetaan 1/2 km päähän haudalle ja ottaa kukitetusta kummusta kuvan. Ja pienet kappelit ovat niin intiimejä että 17 mm ja 1 Ds MkII saa puolesta kappelista yleisökuvan kun seisoo persaus kiinni arkussa, penkit kun ovat hevosenkengän muodossa. Kyllä minäkin otan kukkien laskukuvat aina käytävältä jos ihmiset vain asettuvat arkun pääpuoleen mutta kun muutama tuntuu tykkäävän aina laske kukat selkä yleisöön kasvot alttarillepäin, kyllä silloin on luikkaasti liikuttava arkun sivulle kuvia saadakseen. Tällä purkauksella en tahdo vähätellä SamiPn ammattitaitoa, hienoa jos voit valaista noin mutta itselleni ai vaan ole urallani tullut vastaan montakaan paikkaa jossa olisin voinut toimia noin. Tähän täytyy tosin tunnustaa että en kyllä omista radiolsynkkaakaan. Visuaalisesti mielenkiintoisimmat hautajaiset ovat ortodokseilla, värikästä, savuista, paljon detaljeja ja tilaisuus hiukan hidastempoisempi. Itse olen kuvannut ammatikseni vuodesta 1982 ja koko ajan myös hautajaisia erilaisilla intensiteeteillä pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Kokonaismäärä taatusti XXX kpl, erilaisia kirkkoja ja kappeleita varmasti lähemmäs 50 kpl. Kuvauspaikkoja on hyviä ja huonoja mutta kaikissa tiloissa olen kuvat saanut otettua, joskus valona vallitseva, täytesalama+ vallitseva ja joskus raaka suora salama. Kun ei aina voi täysin käyttää hyväksi esim. tilan kattoa jos se esim. oli vihreä tai punertava(kyllä tämmöisiäkin kappeleiden kattoja löytyy).
Mutta kaikki keinot pitää käytää että tulee hyvät kuvat ja varmasti. Ja ammattilaadulla.

[simoz]

Olen menossa tyttöystäväni mummon hautajaisia kuvaamaan. Tilaisuuteen on kuulemma tulossa korkeintaan 20 henkilöä, joten käsittääkseni tilakin on varsin kompakti. Käytössä on D80, Tamron 17-50 mm f/2,8 (lisäksi Nikkor 50 mm f/1,8 ja Sigma 70-200 mm f/2,8, mutta niille ei liene tarvetta) sekä SB-800 ja SB-600-salamat. Olin suunnitellut, että asettaisin salamat tilan reunoille tähdättynä seinään tai kattoon ja laukoisin niitä langattomasti, niin saisi tasaista valoa joka puolelle. Tilassa (Malmilla) pitäisi olla valkoinen katto. Onko kukaan kokeillut tätä ja onko se järkevää?

[juuze]

Ite oon kuvannu hautajaisia useamman kerran rahasta tuntemattomien ihmisten hautajasissa. Lisäks oon kokopäiväinen valokuvaaja ja ihmetelly et missä te ootte, kun kuvaatte esim.kukkien laskua kirkossa sisällä. Mulla on laukussa mukana 14-40(ei aina), 24-70 ja 70-200 optiikat ja kamerana 1Dmk2N. Kun ite kuvaan, niin suurimman osan ajasta on tuo tele nokalla, kun omaiset laskee kukat arkun viereen. Itse silloin olen poikkikäytävällä kuvaamassa, koska siinä on huomaamattomin olla ja helppo siirtyä puolelta toiselle, riippuen kukkien laskusta.

Itsekkin paljon kuoppajaisissa paljon kuvannenna voisin esittää eriävän mielipiteen. En tiedä kuinka isoja kirkot ovat eteläsuomessa, mutta ainakin täällä Oulussa saa käyttää enimmäkseen 17-55mm (ja joskus jopa 10.5mm) linssiä. Pitkää telezoomia tarvii harvemmin hautajaisissa kaivella laukusta. Näitä poikkikäytäviä ei Oulun alueen kirkoissa ole kuin Tuomio Kirkossa ja parissa muussa hieman pienemmässä, joten niiden varaan en laskisi.

Käytät varmaan kolmijalkaa tai monopodia tällaisessa hämärässä paikassa? Täälläpäin suomea valo on niin heikko, että hyvä jos täytesalamakaan riittää. Kukitustilanteessa olen itse toisella puolella arkkua ja käytän joko rungon päältä ammuttua täytesalamaa tai erillistä orjasalamaa (pikku Nikonia, ei studiokamoja). Toisella puolella arkkua on toinen runko laajakulmalinssin ja täytesalaman kanssa, jota ohjaan radiolla. Näin ei tarvitse ravata alttaria puolelta toiselle sukulaisten pähkäillessä kummalle puolelle arkkua menevät.

Salamaa käytän lähes aina, koska sillä saa paljon paremman jäljen aikaseks, mut mun salama on viety 30-60min ennen toimitusta parvelle ja suunnattu kattoon ;-)

Sullahan iso salama on. Jos pitää vielä 70-200-telellä kuvata, niin kirkon koko vaatii ainakin 1000Ws studiosalaman, että siitä oikeasti on hyötyä siinä ISO800 / 2.8 / 1/15 valaistuksessa.

Radiolla sitten paukuttelen sitä kautta valoa.... Oon kyselly omaisilta ja papeilta, et on onko mun toiminnasta/salamasta tullu mitään häiriöö ja lähestulkoon kukaan ei edes ole huomannut salaman olemassa oloa. Tää on oikein mainio tapa saada hyvä yleisvalaistus kirkkoon kuin kirkkoon ja pystyy toimiin mainiosti. Kamera ja salama tietysti manuaalilla ja aukko on etukäteen säädetty ja ajalla säädellään, kuinka paljon vallitsevaa valoa otetaan mukaan.

Ei siitä varmasti häiriötä ole, jos omaiset ovat sekä kuuroja että sokeita. Eihän tuollainen salama juurikaan ääntä pidä, eikä sen valotehokaan ole juurikaan silmiinpistävä. En puhuisi tuosta yleisvalona, vaan "valaistuksena" sanan kristillisessä merkityksessä.

Sami P voisi tulle joskus heittämääm pari hautajaiskuvauskeikkaa Helsinkiin Malmin hautausmaan kappeleille lauantaina.

Itse toivotan myös Ouluun tervetulleeksi. Monessa paikassa kuvausolosuhteet ovat lähes identtiset kuin teillä.

Haluaisin nähdä kuinka SamiP käy asentelemassa salamiaan 30-60 min. ennen tilaisuuden alkua ja purkaa ne ennen seuraavan alkua ja käy siinä valissä ottamassa kuvat kun arkku saatetaan 1/2 km päähän haudalle ja ottaa kukitetusta kummusta kuvan.
...
Tällä purkauksella en tahdo vähätellä SamiPn ammattitaitoa, hienoa jos voit valaista noin mutta itselleni ai vaan ole urallani tullut vastaan montakaan paikkaa jossa olisin voinut toimia noin. Tähän täytyy tosin tunnustaa että en kyllä omista radiolsynkkaakaan.

Itselläni on käytössä. Tai no ei käytössä, vaan reservissä. Mutta harvassa paikassa radiosynkkaa tarvii, jos ei tosiaan studiosalamoilla valaise. Kirkot on täällä onneksi niin pieniä. ;)

En missään nimessä kyseenalaista ammattitaitoasi. Perustan väitteeni pelkästään omakohtaiseen kokemukseeni kirkossa kuvaamisesta.

[juuze]

Olen menossa tyttöystäväni mummon hautajaisia kuvaamaan. Tilaisuuteen on kuulemma tulossa korkeintaan 20 henkilöä, joten käsittääkseni tilakin on varsin kompakti. Käytössä on D80, Tamron 17-50 mm f/2,8 (lisäksi Nikkor 50 mm f/1,8 ja Sigma 70-200 mm f/2,8, mutta niille ei liene tarvetta) sekä SB-800 ja SB-600-salamat. Olin suunnitellut, että asettaisin salamat tilan reunoille tähdättynä seinään tai kattoon ja laukoisin niitä langattomasti, niin saisi tasaista valoa joka puolelle. Tilassa (Malmilla) pitäisi olla valkoinen katto. Onko kukaan kokeillut tätä ja onko se järkevää?

Mitään noista laseista en matkasta jättäisi. Viimeistään siinä vaiheessa niitä tarvisit kun huomaat niiden poissaolon. Jos molempia salamoita käytät, tuskin tarvitset tuota 50/1.8:a. Todennäköisesti eniten tarvitset tuota laajakulmazoomia. En tiedä SB-600:n toiminnasta tarkemmin, mutta ainakin SB-800:n saa toimimaan langattomana orjana, jolloin sen voi suunnata täytesalamana (n. -1-2EV ja hieman pehmennettynä) suoraan kohteeseen. Tällöin kannattaa käyttää oransseja kalvoja salaman edessä lämmitämään salaman väriä. Salamat voi asettaa arkun molemmin puolin esimerkiksi jalustalle tai kukkatason/hyllyn päälle. Molemmat salamat voi ampua samaan aikaan, tai vuorotella sen mukaan kummalla puolella arkkua omaiset ovat kukkiaan laskemassa.

[Hannu KH]

Hmmmm...

Mitenkä tommosen radiolaukaistavan kamerasysteemin säädöt hoidellaan etänä?

Tänäänkin olin hautajaisia kuvaamassa ja valotusajat vaihteli puolentunnin sisään 1/15-1/160 sekunnin välillä kun suora auringonvalo tunki sisälle arkkua valaisten ja pienessä hetkessä oli taas pilvisen pimeää.

Kukanlaskijoille tilanne on usein hankala ja poikkeuksellinen, joskus jäävät ihan outoihin muodostelmiin ja ihmeellisiin paikkoihin, myös laskijoiden ryhmän koot voivat vaihdella rajusti. Aika laaja laajakantti täytyy olla että kaikki laskijat saadaan kuvattua parhaasta kuvakulmasta, varsinkin kun välillä laskijoita on molemmilla puolilla arkkua vaihtelevilla etäisyyksillä.

Oma resepti on mahdollisimman yksinkertainen kalusto, ja rauhallinen liikkuminen asiaankuuluvissa vaatetuksella. Vallitsevaa valoa niin paljon kuin saatavilla on ja suora täytesalama oikeanvärisenä hallitusti. Ei ne mitään taidekuvia ole, vaan selkeitä asiallisia dokumentteja. Usein vallitseva valo on niin huonoa ja väärästä suunnasta, että sitä on turha surkutella.

[juuze]

Mitenkä tommosen radiolaukaistavan kamerasysteemin säädöt hoidellaan etänä?

Tänäänkin olin hautajaisia kuvaamassa ja valotusajat vaihteli puolentunnin sisään 1/15-1/160 sekunnin välillä kun suora auringonvalo tunki sisälle arkkua valaisten ja pienessä hetkessä oli taas pilvisen pimeää.

Tällaisia tilanteita ei itselle ole kovinkaan montaa onneksi sattunut kohdalle. Jos valon määrä on vaihdellut kovasti, olen käyttänyt aukon esivalintaa ja matriisimittausta. Tarkennuksen olen lukinnut n. 1-1.5m arkun takapuolelle. Tälle etäisyydelle ihmiset yleensä tulevat muistokirjoitusta lukemaan. Lyhyellä (17mm->) polttovälillä syväterävyys on kuitenkin senverran pitkä, että tämä ei ole ollut ongelma.

[jtl71]

Miten kokeneet hautajaisten kuvaajat olette järjestäneet kuvauksen ns. "mahtihautajaisissa", eli todella isoissa hautajaisissa.
Olen itse joskus ollut vieraana hautajaisissa, joissa liki 300 vierasta ja kukkalaitteita kymmenittäin.
Ja onhan niitä varmaan paljon suurempiakin.
Kaksi kuvaajaa, (molemmille puolille arkkua yksi) muistia riittävästi, juoksua puolelta toiselle, kuvaaminen pitkällä putkella parvelta vai miten?
Itse olen kuvannut ainoana kuvaajana puolenkymmentä hautajaista kirkosta muistotilaisuuteen ja tuollainen juttu tuli vain mieleen.
Niin, entäpä romanihautajaiset, onko kenelläkään kokemusta niistä?
Sen verran on näistä kokemuksia (ei kuvaajana) että kestävät pitkään valvojaisineen kaikkineen ja porukkaa ei puutu.
Voitaisiin lukea "mahtihautajaisten" luokkaan.

[Hannu KH]

Muistin määrä ei ole ongelma, mullakin on yli 13 Gb kortteja. Eikait homma eroa sen kummemmin, menee vain vähän kauemmin. Toki toinenkin kuvaaja vois olla hyvä, mutta yksin on tullut tähän asti kuvattua.

Erään naapurikunanan kirkossa hautajaiset tuntuvat venähtävän. Pari kertaa oon siellä ollut, ja ainakin 4 tuntia pitää varata aikaa jos muistotilaisuus on kirkossa. Ensimmäisellä kerralla haudalle vienti tapahtui pilkkopimeässä.

[jannee]

Mä ottaisin tasan yhden kameran ja lasin (riippuen fiiliksistä joko 35mm 1,4 tai 50mm 1,4) ja kuvasin sillä mitä voi, ei tarvisi romujen kanssa säädellä mitään vaan voisi keskittyä itse asiaan.
Mutta tämä on meikäläisen tyyli, kannattaa tehdä niinkuin aina tekee itse.
Yhdet hautajaiset joskus kuvasin ja olin ihan tyytyväinen itse pariin kolmeen ruutuun, yksi niistä meni näyttelyyn.
http://www.flickr.com/photos/jannevirtanen/210238869/

[Hannu KH]

Mä ottaisin tasan yhden kameran ja lasin (riippuen fiiliksistä joko 35mm 1,4 tai 50mm 1,4) ja kuvasin sillä mitä voi, ei tarvisi romujen kanssa säädellä mitään vaan voisi keskittyä itse asiaan.
Mutta tämä on meikäläisen tyyli, kannattaa tehdä niinkuin aina tekee itse.
Yhdet hautajaiset joskus kuvasin ja olin ihan tyytyväinen itse pariin kolmeen ruutuun, yksi niistä meni näyttelyyn.
http://www.flickr.com/photos/jannevirtanen/210238869/

Omiin hautajaisiin voi ottaa fiiliksen mukaan;)

Muuten pitää ottaa niinkuin hyvä on.

[kunijo-1]

Minusta tässä puidaan paljon vääriä asioita. Mihin tarvitsee pitkää polttoväliä hautajaisissa, mihin paljon valoa antavia salamalaitteita? Onko se hyvä valokuvaaja, joka tekee parhaan mahdollisen teknisen suorituksen hautajaisissa? Sata kuvaa arkun äärellä?
Kuka haluaa tarkkoja lähikuvia hautajaisista, kuka haluaa nähdä jälkeenkin päin sen surun, itkun ja kyyneleet arkun äärellä?
Minä taidan tehdä testamentin ja määrätä siinä, ettei hautajaisiini päästetä yhtään kuvaajaa. Jos jollain ei ole minusta muistoa ilman hautajaiskuvia, ei hän niitä tarvitsekaan. Suku taas voi pitää tapaamisiaan muualla kuin minun haudallani teeskennellen, että minä olin heille jotenkin tärkeä. Jos minä en ollut riittävä syy kokoontumiseen eläessäni, en halua olla sitä kuoltuanikaan!