fiero kirjoitti:
Konditionalle vaan jatkoa ajatellen sellainen vinkki että jokaisesta ihmisestä ja kuvasta löytyy myös aina jotain hyvää. Kertomalla positiivisista puolista negatiivisen palautteen yhteydessä annat itsestäsi neutraalimman kuvan. Sättimisellä ja itsensä buustaamisella ei yleensä voiteta yhtään mitään.
Antamalla/lahjoittamalla saat itsekin paremman mielen.
Syy miksi puutuin alunperin arvosteluusi oli se että en nähnyt sitä millään tavalla kysyjää kannustavana.
...sanoo kaveri joka kulkee ensin perässä nälvimässä ja räksyttämässä ja kun vähäsen tölväsee takaisin niin sitten raapaistaan pyhimyssädekehä pään päälle ja leikitään ylevää.
Jos käyt katsomassa kirjoituksiani vähän laajemmin niin et voi olla huomaamatta että olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman avulias kautta palstan. Itse pitäisin sitä avuliaisuutena ja lahjoittamisena. Osuva esimerkki olkoon vaikka tuo "Köyhän kuvaajan kikkapalsta".
Minusta tuntuu että reagoit siinä hääkuva-aiheessa kirjoittamani tekstin sijaan johonkin ihan muuhun. Kirjoituksistasi saa sen kuvan kuin olisit löytänyt tekstistäni mitä ihmeellisimpiä äänensävyjä, tarkoitusperiä ja asenteita ja reagoinut niihin omiin löydöksiisi. Ihan vain tiedoksi että jos noin kävi niin ne äänensävyt, tarkoitusperät ja asenteet ovat kyllä puhtaasti tulkintaprosessissa syntyneitä, siis tulkitsijan eivätkä kirjoittajan mielen tuotteita. Ja tulkitsijan mielen tuotteina ne ovat tulkitsijan - eivät tulkitun - mielen kuvajaisia.
Jos luet sen hääkuvaajalla kirjoittamani tekstin ilman mitään itse lisättyjä tai kuviteltuja äänensävyjä tai tarkoitusperiä niin huomaat kyllä sen ihan asialliseksi. Ongelmana ei siis ole teksti vaan sen tarkoitushakuinen tulkitseminen - tekisi melkein mieli sanoa että tulkitsija. (Josta esimerkkinä tuo "sättiminen ja itsensä buustaaminen" jotka löytyvät ymmärtääkseni enemmänkin tulkintaprosesseista kuin kirjoittamastani tekstistä.)
Kaikenlaiseen epärehellisyyteen kyllä hyvin vihamielisesti. Pidän epärehellisenä sitä, että joku pyrkii pitämään omaa tulkintaansa tulkittavan eikä tulkitsijan kuvana. Usein - vaikkakaan ei aina - tämä on tiedostamatonta epärehellisyyttä.
Olen huomannut, että tuollainen ominaisuus ei yleensä poistu ihmisistä - lähinnä siksi että siihen taipuvausilla ihmisillä ei pääsääntöisesti ole mitään halua irrottautua moisesta käyttäytymisestä eikä etenkään sen tuomasta valta- ja tulkintavalta-asemasta. (Joka lienee moisen käyttäytymisen alkusyy - sosiaalisen vallan ja valta-aseman tavoittelu siten, ettei vallan tavoittelu tulee avoimesti näkyväksi.)
Niinpä olen oppinut, että on kannattavampaa antaa moisissa tilanteissa rakentua avoimia konflikteja jotka nostavat tuon käyttäytymismallin agendalle kuin yrittää tulla toimeen moiseen käyttäytymiseen taipuvaisten ihmisten kanssa. Nuo konfliktit luvat eräänlaisen turvavyöhykkeen, etäisyyden joka jää (toivottavasti pysyvästi) suojaksi itseni ja tulkintavallan väärinkäyttöön taipuvaisten ihmisten välille.
Tuo välimatka toimii siis turvallisuustekijänä. Se suojaa minua sellaisen käyttäytymisen kohteeksi joutumiselta (siis sosiaalisilla lähietäisyyksillä, ei julkisissa ympäristöissä) jonka kokemuksesta tiedän vahingoittavaksi, jopa invalidisoivaksi.
Tästä syystä en itse toivo, että palaisimme "myöhemmin asiaan ja toivotaan että ollaan positiivisemmissa merkeissä silloin..." vaan että mitään myöhempää kanssakäymistä ei tulisi, etenkään positiivista sellaista.
Olen ihan oikeasti saanut kärsiä elämässäni tarpeeksi ylitulkitsijoista, tulkintavallan väärinkäyttäjistä ja perässäräksyttäjistä. Jos tapaan sellaisia nykyisin, niin en anna niille mitään tilaa, en pienintäkään minkäänlaisen sosiaalisen kanssakäymisen, tutustumisen, "rakentavan" vuorovaikutuksen tms. suhteen. Ainoa päämääräni on suojelevan etäisyyden saaminen moisten ja itseni väliin.
Laitan tähän loppuun vielä ydinkohdat tuosta kirjoituksesta jonka jälkeen sain fieron kulkemaan kantapäitäni näykkimässä. Nämä ydinkohdat osoittavat mielestäni hyvin sen mitä oikeasti kirjoitin ja missä mielessä sekä sen että tuo mahdollinen äänensävyjen löytäminen on ihan oikeasti tulkitsijan mielen tuote ja sitä kautta enemmän hänen mielensä ja motiiviensa kuva kuin minuun mitenkään liittyvä asia.
Konditiona kirjoitti:
Antaisin tulevaisuutta varten vähän neuvoja.
1) Harjoittelu tehdään omalla ajalla ja kustannuksella.. ..toisten.. ..ainutkertaisia tapahtumia ei käytetä oman opettelun harjoittelukenttinä. ..Treenaa.. ..ennen kuin otat.. ..keikkaa vastaan.
2) Jos olet velottanut.. ..niin suosittelisin palauttamaan rahat, sillä yleensä ihmiset odottavat hääkuvan olevan valokuva eikä räpsy.
3) Kannattaa hankkia negatiivinen palaute ja virheisiin kohdistuva huomio opettelun yhteydessä jos haluaa säilyttää uskottavuutensa.
4) Se alkeiskurssiehdotus oli hyvä ja vähintään tarpeellinen. Ja sinne kannattaa mennä nöyränä.
5) Opettele lukemaan ja ymmärtämään mistä kuvassa on kyse.. ..Opettele kuvan kieltä.
6) Kiinnitä huomiota alkeiden ja perusasioiden opetteluun ja yritä ymmärtää mahdollisimman hyvin ne.