Muotokuvan valaisu?

[spege]

Styroksia sanovat hyväksi, ja kannettavuus parempi kuin diakankaalla.

Mutta diakangas sopii kuitenkin hyvin heijastimeksi?

[fiero]

Muotokuvauksessa voi käyttää mitä tahansa vaaleaa tasoa heijastimena. Hopeanvärisillä helmiäs- taikka foliotyylisillä pinnoilla on oma takaisin heijastuskerroin, joka kannattaa huomioida sijoittelussa.

3M valmistaa mm. materiaaleja joilla on 100 kertainen gain verrattuna valon eteen jäävän objektin takaisinheijastus valonlähteeseen nähden.

Tuolta lisää: http://www.visual-memory.co.uk/sk/2001a/page2.html

[Hannu KH]

Styroksia sanovat hyväksi, ja kannettavuus parempi kuin diakankaalla.

Mulla on ollu molemmat...projektorikankaan teline kannatellut styroksilevyä, ei tarvii assaria niin paljon. Styroksi ei ole kovin kivaa kuskattavaa, se kun ei mene kasaan muutakuin säkkituolissa;)

Nyttemmin California Sunboucer & Manfroton masteri-jalusta on korvannut ne molemmat. Lastoliten klempsuva pyöreä heijastin on myös, mutta ei se heijastelemiseen mikään häävi värkki ole.

[spege]

Kysyn vielä asiantuntijoilta; sopiiko tuo minun _hopeajuova-projektorikangas_ miten hyvin heijastimeksi? Eli heijastaako valoa hyvin takaisin (paremmin kuin valkoinen?), miten pehmeää valo on ja onko miten kriittinen sijoittelun suhteen??

Kiitos jo etukäteen hyvistä vastauksista! :)

[kapama-7]

Hyvin toimii hopeajuovakangas. Suunnan ja etäisyyden saat kokeilemalla. Se verran pitää miehen itsekin opetella.

Kapa

http://kapasia.blogspot.com/

[fotom]

Mainitsemasi valkokangas ei hajota valoa niin paljoa kuin vaikkapa valkoinen paperi. Kokeilemalla asia selviää, asiasta kun ei liene mitään testisivustoa.

[spege]

Kiitos, kokeiluja kokeilujen perään... :)

[jari]

Hei spede ,katso nuo aikaisemmin mainitut luovan sivut ja ilmottaudu Aallon Jussin muotokuvaus kurssille.Voin kokemuksesta sanoa että viikonlopussa oppii enemmän kuin näillä linjoilla kyselemällä ikinä.
Toisaalta kun tuon kurssin käy niin huomaa oman tietämättömyyden ja vajavaisuuden tämän niin helpon harrastuksen parissa.
Jos sen vaan pystyy itselleen myöntämään?
Toki onhan se hienoa kun pystyy langattomasti säätämään ja fotoshopissa loput ...
- jari -

muotokuvaukseen kyllä suosittelisin sinulle ef 85 1.2 mallia, se antaa enemmän uskottavuutta ...

[spege]

muotokuvaukseen kyllä suosittelisin sinulle ef 85 1.2 mallia, se antaa enemmän uskottavuutta ...

Aijaa, minä kun olen luullut että eniten uskottavuutta saa EF 1200 5.6 objektiivilla, jos siihen on vielä 1,4x ja 2x telejatkeet?

[fiero]

Eikös teoria ole teoriaa ja paljon voi myös oppia kokeilemalla itse?

[spege]

Eikös teoria ole teoriaa ja paljon voi myös oppia kokeilemalla itse?

Juu...

[Hannu KH]

Eikös teoria ole teoriaa ja paljon voi myös oppia kokeilemalla itse?

On hyvä hallita ensin teoria, niin käytännössä oppiminenkin on senjälkeen paljon helpompaa ja nopeampaa. Ei tarvitse tehdä kaikkia virheitä itse.

[spege]

Voisiko joku olla niin ystävällinen, että kertoisi mikä on se muotokuvan "klassinen" valaisutapa? Käytössäni on nyt langaton salamaohjain (Canon ST-E2) ja kaksi Speedlite-salamaa jalustoineen, Lumiquest SoftBox sekä projektorikangas-heijastin (toinen puoli hopeajuova ja toinen kirkas valkoinen).

Miten näistä laitteista saa kaiken mahdollisen hyödyn irti tuollaisessa "puoliammattimaisessa" muotokuvauksessa?

[mjalka]

Voisiko joku olla niin ystävällinen, että kertoisi mikä on se muotokuvan "klassinen" valaisutapa?

Eikös se ole pokkarilla mahdollisimman läheltä, optiikka laajakulma-asennossa, suoralla salamalla päin pläsiä, mieluummin vielä jos onnistuu niin fec +2-asennossa??

Minusta tuo on ainoa ja oikea klassinen tapa minkä tiedän.

:D

[Tipe]

Voisiko joku olla niin ystävällinen, että kertoisi mikä on se muotokuvan "klassinen" valaisutapa? Käytössäni on nyt langaton salamaohjain (Canon ST-E2) ja kaksi Speedlite-salamaa jalustoineen, Lumiquest SoftBox sekä projektorikangas-heijastin (toinen puoli hopeajuova ja toinen kirkas valkoinen).

Miten näistä laitteista saa kaiken mahdollisen hyödyn irti tuollaisessa "puoliammattimaisessa" muotokuvauksessa?

No käy nyt selaamassa nuo aiemmin annetut linkit, siellä on kaikki tuo esimerkein kerrottu.

[kapama-7]

Voisiko joku olla niin ystävällinen, että kertoisi mikä on se muotokuvan "klassinen" valaisutapa?

Miten näistä laitteista saa kaiken mahdollisen hyödyn irti tuollaisessa "puoliammattimaisessa" muotokuvauksessa?

Myy Mersu, osta juna/bussilippu Helsinkiin ja mene Akateemiseen tai Suomalaiseen ja osta kaikki valokuvakirjat, joissa on klassisia muotokuvia. Katso niitä kuvia, analysoi ja yritä itse samaa. Netin kauttakin voi tilata, on valikoima vieläkin runsaanpaa, sillä nykyisin ei kirjakaupasta tahdo löytyä kunnon kirjoja, on vain digikuvauksen oppaita yms.
Valitettavasti oikotietä ei ole. Itse on ihmisen opeteltava. Ei Mersuakaan opi ajamaan kirjekurssilla. Oma jalka on sinne sisuksiin työnnettävä ja omat kätöset laitettava siihen ympyräiseen.

Kapa

http://kapasia.blogspot.com/

[fiero]

Teoria on teoriaa. Tekemällä virheitä sisäistää itse ajatuksen ja koettu oppi on silloin syvällä selkärangassa. Maailma on täynnä insinöörejä jotka ei tiedä tuon taivaallista siitä miten esim. silta oikeasti rakennetaan. Ts. kaiken voi opetella ulkoa mutta mitä silloin tapahtuu kun koettua (kokematonta) pitää alkaa soveltamaan? Ööö, äää?

[SamiN]

Hyviä esimerkkejä löytyy: http://www.epoque.fi/files/ep_valotus.shtml

[JPu]

..Maailma on täynnä insinöörejä jotka ei tiedä tuon taivaallista siitä miten esim. silta oikeasti rakennetaan.

Pitänee paikkaansa siltä osin, että insinöörit koulutetaan aika täsmälleen omaan ammattiinsa, toiset tekee siltoja ja toiset rakentaa lentokoneita, jotkut laivoja ja jotkut jotain muuta. Insinööri ei osaa toisen alan työtä, ellei saa erikseen sen alan koulutusta, vaikka peruslaskenta statiikan, luujuuden ja ylipäänsä mekaniikan osalta on lähellä toistansa.

Maailmassa ei ole yhtään insinööriä joka rakentaa siltaa tietämättä kuinka se tehdään, Täsmälleen kuinka! Vertaus on perin ontuva, kliseinen ja epätosi. Siltoja ei rakenneta kokeile ja erehdy meiningillä, niin on tosin tehty aikoina kun ei osattu rakenteiden laskentaan tarvittavaa matematiikkaa ja kokeellisesti etsittiin ratkaisuja, mutta tuon kokeellisen kauden aika on ohi.

Kun ja joskus virheitä rakenteisiin tulee, niin jostain kohtaa löytyy aina virhe, jossa on oikaistu, joko materiaaleista, rakennustavasta tai yksinkertaisesti laskuista, perusosaaminen kuitenkin on toimivaa ja koko homman pohja, josta kaikki suunnittelu alkaa ja päättyy tarkastusten muodossa.

nim. engineer

[fiero]

Hyviä esimerkkejä löytyy: http://www.epoque.fi/files/ep_valotus.shtml

Siinä oli joo teoriaa kuin oppikirjasta suoraan.