Tipe kirjoitti:
Eihän materiaalista voi enempää ottaa irti, kuin mitä siinä on jollei sävyalaa interpoloida ?
Nyt menee ihan arvailuksi, mutta eikös tuossa ole kyse vain kompressoinnista? Se riittääkö sävyt riippuu vain digitoinnin erottelukyvystä tai vedostuksen kyvystä säätää kontrastia ylöspäin ilman että häviää (silmän erotuskykyyn nähden liikaa) sävyjä. Eli jos meillä on filminpala, jossa musta onkin vain tummanharmaata ja valkoinen vaaleanharmaata (näinhän se tietysti oikeastikin on) ja voimme säätää skannerin niin että se tulkitsee mustan ja valkoisen oikein ja käyttää kaikki 8, 12, 16 tai mitä lie bittiä tuolle välille, niin meillähän on taas "koko" sävyala käytettävissä. Vastaavasti jyrkällä paperilla saa vedokseen laajemman sävyalan kuin negassa on.
Se filmi kun on analoginen, eikä eri sävyille ole diskreettejä arvoja ellei ihan kvanttifysiikkaan asti mennä. Se miten hyvin tuo kompressoitu ja purettu dynamiikka vastaa alkuperäistä riippu tietysti filmin sävyntoiston laadusta ja skannerin kyvystä erotella sävyt toisistaan. Häviötön systeemi tuo ei tietenkään ole, ongelma tulee silloin jos kompressoidut sävyt menevät liian lähekkäin jotta ne voisi enää toisistaan erottaa tarvittavalla tarkkuudella. Mutta en siis näe mitään periaatteellista estettä sille että laja sävyala tallennettaisiin menestyksekkäästi jonkin verran kapeammalle alalle, niin kauan kuin lopputulosta ajatellen riittävällä diskretoinnilla saadaan "peräkkäiset" sävyt toisistaan irti. Ei siis "oteta enempää irti kuin siinä on" vaan mapataan olemassaoleva informaatio halutulle alueelle. Vai käsitinkös nyt väärin kokonaan mistä puhutaan?
No vaikka ois miten tää asia, niin tuossa skannasin ja teetin ifillä koevedoksen.
Sanotaanko, että omiin vaatimuksiin nähden riittävä oli kuvalaatu.
Skannerina toimi EPSON Perfection 2480 Photo, joten se kökköhän ei pitäis mihinkään riittää. Skannasin 1600dpi asetuksilla 16bit ja säätöjen jälkeen se on tallennettuna ~51mb 8bit RGB kuvana.
No koevedos on 20x30 kokoluokkaa, vaikka tuosta samaisesta skannista olisi ollut reilusti isommaksikin. Juuri testasin PS:ssä, että 46x38 256dpi ja minun tulee otettua siitä vielä varmaankin tuo 50x34 varsinaiseksi vedoskooksi. Valkoista vaan jää reunoille, kun tuo IFI:n kuvakoko ei oikein sovellu 67-formaattiin.
Pitänee varmaanki vielä käydä uudelleenskannaamassa se tuohon 2400dpi tarkkuuteen, joka lienee tuon Epsonin max. optinen tarkkuus ja kokeilla saako siitä siitiä jälkeä vielä 75x50 koossa.
Tuokin Epson periaatteessa riittäisi siihen, mihin minä sitä käytän, eli webbikuviin.... tosin jos tummasta päästä saa paremmin irti, niin miksipä ei. Eli Ostetaan 4880, tai 4990 Epsoni =)
Ps. pitää pistää varmaankin tuonne Ammattikuvaan vielä suoravedostukseen, niin näkee sen todellisen eron. Ne seinälle menevät kuvat on sitten aivan sama, maksaako vedos 5 euroa, vai 25, kun ei niitä niin solkenaan kuitenkaan tule.
Tipe kirjoitti:No vaikka ois miten tää asia, niin tuossa skannasin ja teetin ifillä koevedoksen.
Tuohan se on lopulta ainoa pätevä tapa arvioida, kokeilla käytännössä. Teoretisointi ei paljoa lohduta kun on ikävältä näyttävä kuva seinällä. Ihan vaan epäakateemisesta mielenkiinnosta veivasin mielessäni tuota dynamiikkaa.
Jos kokeilussasi satasen skannerilla sait kuusseiskasta riittävää laatua niin että vielä A4:kin näytti hyvältä, lienee turha enää kipristellä siitä onko nuo pykälää paria paremmat mallit erinomaisen riittäviä. Hieno homma, pääsevät taas filmikamerat aktiivisempaan käyttöön. Oletko muuten ehtinyt isompia mv-negoja skannailemaan?
mika_j kirjoitti:Oletko muuten ehtinyt isompia mv-negoja skannailemaan?
Mika
No 1:n APX-100:en skannailin ja ei se heikkoa se jälki ollut.
Ko. nega oli muuten vieläpä Eirillä kehitetty, kun en millään kerennyt itse sitä tekemään ennen juhannusta tai heti jälkeen... meni hivenen noissa kuvankäsittelyllisissä jutuissa siinä muutama päivä jussin jälkeen.
Nythän on hyvä verrata Canoniin, kun pistän Tareonelle pari diaa ja negaa testattavaksi....
Näin ne hommat sujuu hienosti, kun porukka vaan hivenen viittii jelppailla puolin sun toisin =)
kaptah kirjoitti:Minä voin skannailla 4990:lla jos joku uskaltaa tänne filmiä lähettää. Koemielessä, ei tietenkään mitään 100 liuskaa :) Skanneri on auttavasti profiloitu Agfan targetilla joka on "heikko", syksyn mittaan tilaan Wolf Faustin All-In-One paketin joka kattaa fujin diat mukavasti.
No nythän jos Tipe suostuisit saman negan lainaamaan kaptahille niin saisi Canonista ja Epsonista vertailut!
No tuokin on totta. Mutta se lienee turhan paljon toivottu että jollakulla olisi molemmat koneet. No, eiköhän kumpikin ole laatulaitteita. Nyt vaan kiristetään vyötä ja odotetaan tilipäivää, katsotaan joko pystyis jomman kumman ostamaan.
mika_j kirjoitti:Se filmi kun on analoginen, eikä eri sävyille ole diskreettejä arvoja ellei ihan kvanttifysiikkaan asti mennä. Se miten hyvin tuo kompressoitu ja purettu dynamiikka vastaa alkuperäistä riippu tietysti filmin sävyntoiston laadusta ja skannerin kyvystä erotella sävyt toisistaan. Häviötön systeemi tuo ei tietenkään ole, ongelma tulee silloin jos kompressoidut sävyt menevät liian lähekkäin jotta ne voisi enää toisistaan erottaa tarvittavalla tarkkuudella. Mutta en siis näe mitään periaatteellista estettä sille että laja sävyala tallennettaisiin menestyksekkäästi jonkin verran kapeammalle alalle, niin kauan kuin lopputulosta ajatellen riittävällä diskretoinnilla saadaan "peräkkäiset" sävyt toisistaan irti. Ei siis "oteta enempää irti kuin siinä on" vaan mapataan olemassaoleva informaatio halutulle alueelle. Vai käsitinkös nyt väärin kokonaan mistä puhutaan?
Mika
Pakko laittaa vettä myllyyn.
luminous-landscapessa oli jälleen mielenkiintoinen artikkeli, tällä kertaa filmin/digin paremmuudesta.
Just as the aircraft designer simply looked at the bee's lift to weight ratio and said that they obviously can't fly, the self-professed photographic experts shoots a high resolution target and then proudly declares that film outresolves digital, and they have the shots to prove it.
What's wrong with this picture? (Pun intended).
Here's what's wrong. A very fine-grain film has grain particles that are about 2 microns in size. A typical DSLR has individual pixels that are about 6 microns in size. Ergo, film should outresolve digital. Right?
Not so fast! Here's the catch that many testers trip over. Grain particles are binary. An individual film grain can only be either black or not-black, on or off, exposed or not exposed. Sort of a binary device. A photo site (pixel), on the other hand, has a range of thousands of brightness levels, because it's an analog device. (Curious isn't it, that at this level film is binary and digital is analog?)
What this means is that it takes a clump of between 30-40 grains of film to represent a full tonal range, (similar in concept to the dithering done by inkjet printers to produce continious tones), while on a sensor each individual pixel can reproduce from hundreds to thousands of tonal levels.
Tässä toki vain osa joten lukekaa sieltä loput.
Varsin mielenkiintoinen tapa katsoa asiaa.
And God said "Let there be light",
and he divided the light into 10 zones
-Ansel Adams
TPA kirjoitti:Not so fast! Here's the catch that many testers trip over. Grain particles are binary. An individual film grain can only be either black or not-black, on or off, exposed or not exposed. Sort of a binary device.
Tässä toki vain osa joten lukekaa sieltä loput.
Varsin mielenkiintoinen tapa katsoa asiaa.
Kyllä vain. Tuolla saitilla on paljon samantasoista löpinää, mikä on toki mielenkiintoista. Ensinäkin se rae, josta yleensä puhutaan, ei ole rae, vaan raekimppu.. ja yksi, käytännössä siis melko teoreettinen rae, pystyy kyllä olemaan joko musta tai valkoinen ja peräti kumpaakin tai jotain siltä väliltä, toisen pään ollessa musta ja toinen pää ollessa valkoinen, tai harmaa jne...ja kimppu toki pystyy smaan paljon paremmin, joten se siitä. Kas kun ei siellä puhuta siitä miten kaiki digitaalinen tallennus on oikeastaan analogista, mutta sitä anlogista signaalia vain esitetään ykkösinä ja nollina ;-)
