Tuiskun jälkeen!

[JL Anttola]

Viime viikon lumituiskun jälkeisen aamun kuvia muutama. Mukavasti oli lumi tarttunu terassin laseihin ja puun runkoihin.





Talvella autokatos kätevä, ettei tarvi jäitä ja lumia rapsutella lähteissä...



Nyt ei tarvi rapsutella, vettä satanu koko päivän. Jos kestää pystyssä autokatoksee asti, piha aika kaljamana. Eikä oo talkkari hiekottanu...

[mvert]

Ensimmäisestä tuli mieleen pimeän ajan postikortti. Rajaisin siitä kyseiseen tarkoitukseen tuon vasemman laidan karmin ja yläosan heijastuksen pois. Tykkään myös tuosta väriyhdistelmästä.

[JL Anttola]

Kiitos kommentista, mvert! Lyhtyihin on muistaaksein sullottu joku ledinauha sisälle, ja tuo väri on yritetty käsittelyssä saada sellaiseksi, miltä ne näyttävät minun silmissäni; ledeissä tai lyhdyssä on joku lämmin sävy? Katon heijastus oli sellainen mysteeri, mitä piti vielä uudelleen tutkia; kuva on otettu hyvin alhaalta, ja heijastuksessa näkyvä lyhty on pöydällä? Se ei voi suorana heijastuksena missään tapauksessa näkyä noin ylhäällä, heijastus on ylempänä kuin pöydällä oleva lyhty? Terassissa on lasikatto, minkä päällä oli silloin tuhti kerros lunta, eli heijastus kulkee katon kautta seinään! On niin fantomia, etten raaski poistaa enkä jättää kuvasta ulos...

Tuo kuva on otettu aamuyöllä, ja siksi, että kun satuin heräämään, niin ihmettelin että missä on valot päällä, ja nousin katsomaan. Sekä talon etukuistilla että tuolla lasiterassilla on kaamosvaloina noita tuikkuja. Ne ovat hämäräkytkimen takana niin, että syttyvät kun ilta tummentuu, ja palavat syttymisestä säädetyt tunnit, ja sitten sammuvat suunnilleen nukkumaan käymisen aikoihin. Kotimaisen valmistajan kytkin, halvalla tokmannista ostettu, ja toimii kuin junan vessa! No silloin aamupuolella yötä niitten olisi pitänyt olla sammuksissa kyllä? Asia selvisi muista laitteista; silloin myrsky-yönä oli ollut sähköt poikki, ja hämäräkytkin sähköjen taas palatessa aloittaa uudet tunnit kaamosvaloille... nuo terassin valot näyttivät sisältä katsoen, muuta pimeyttä ja tuiskun lähes umpeen muuraamaa lasia vasten niin mukavilta, että hain kameran ja ikuistin, kun kerran olin ylös noussut. Sellainen tarina tällä kuvalla...

Jaakko

[temama]

Kiva kellertävä sävy tuossa ekassa kuvassa. Yksinkertainen foto, mutta tosiaan vois olla ainesta vaikka just joulukorttiin.

[erilainen]

sama joulukortti fiilis tuli minullekin

[JL Anttola]

Voiskos se olla joku tällänen se kortti...



Nuo johot pitäs tason alta jaksaa irrottaa vielä... muute kuvan vois ottaa uudelleen joka ilta, mutta tuota lumikuorrutusta ei välttämättä lasien ulkopuolelle tule joka talvi; räystäs on aika reilu, tarvii reipasta tuulta, tuiskun oikeesta suunnasta, ja märkää lunta.

Vielä toinen kuva, vähän kokonaisvaltasempi:



Noille väreille ei oikeesti ole tehty justkaan mitään, sattu kameran automaatti-valkotasapaino aika mieleiseks omia aikojaan.

Jaakko

PS. Syvennyin uudelleen tuohon mysteeriseen lyhtyyn, tai siis sen heijastukseen. Kuva on otettu olohuoneesta, terassin oven melko alareunassa olevan lasin läpi. Ja heijastunut lyhty on olohuoneen vastaseinällä tai oikeestaan eteisen puolella, kirjahyllyn päällä; ei oo kun yhden lasipinnan takana... ja lyhty on keskeisellä paikalla oleva patterilyhty, mikä löydetään käteen, kun sähköt katkee. Esimerkiks laittamalla ensin rannekelloon taskulampputoiminto päälle, jos ei halua hapuilla pimmeessä. Kehitys kehittyy, ei se silti sähkökatkoilta kokonaan suojaa.

[mvert]

Itse ajattelin ensin sitä korttia enemmän vaakakuvana niin, että vasemmalla ja ylhäällä olisi vähän tyhjää tilaa lyhtyihin nähden. Tästä pystyversionkin saa kyllä toimivaan. Nuo johtojen ja pienen vinouden tapaiset pikkupuutteet varmaan korjaisin ennen postitusta.