Kiviholvisillat

[aikaarska]

Omalta osaltani kiitoksia huomiosta, ja myös terävistä huomi-oista koskien foorumia.

Toivotaan, että se mustavalkofilkka projektisi onnistuu edellistä paremmin

[jopisalo]

Tervehdys
Onkohan tuossa aikaarskan vimosessa löydössä holvikivet liikahtaneet heti uutena tuentaa purettaessa. On varmaan hikeä pukannut siltamestariille, saattanut muutakin hulahtaa. Mahtaako olla senikäinen että kaidetolpat on alunperinkin tuettu betonivalulla, vai näkevätkö jälkikaihiset silmäni höpöjä.

Tuommoisesta kehtaa laittaa ajoratakuviakin kun modernit siltainsinöörit ei ole pilanneet näkymää plankuillaan tms.

Hyvin on yksityiskohdat esillä näteissä kuvissa.

(Kaikki kuvat kyllä tulee katsottua, kommentointi on sitten verkkaisempaa niinkuin minulla muukin touhu nykyään. Kiitos temamalle kuitenkin kannustuksesta.)

[aikaarska]

Tervehdys
Onkohan tuossa aikaarskan vimosessa löydössä holvikivet liikahtaneet heti uutena tuentaa purettaessa. On varmaan hikeä pukannut siltamestariille, saattanut muutakin hulahtaa. Mahtaako olla senikäinen että kaidetolpat on alunperinkin tuettu betonivalulla, vai näkevätkö jälkikaihiset silmäni höpöjä.

Tuommoisesta kehtaa laittaa ajoratakuviakin kun modernit siltainsinöörit ei ole pilanneet näkymää plankuillaan tms.

Hyvin on yksityiskohdat esillä näteissä kuvissa.

(Kaikki kuvat kyllä tulee katsottua, kommentointi on sitten verkkaisempaa niinkuin minulla muukin touhu nykyään. Kiitos temamalle kuitenkin kannustuksesta.)

Kiitoksia kommentista

Joo, kyllä se minusta siltä näyttää, että ainakin kaidetolpat ovat alkuperäisiä...Siltaputkia on saatettu uusia, tai sitten ei. Ja jotain korjaustöitä on myös tehty sementillä. Silta on edelleen aktiivisessa käytössä läheiselle tilalle.

[Epilobium]

Hienoja kiviholvisillan kuvia tullut aikaarskalta!
Kyllä nuo vanhat kaiteet on ainoat oikeat noihin
siltoihin. Muuten pilataan koko historia.

[©pjm]

Kiitos arskalle kun pitää tän kivisen ketjun hengissä.

[aikaarska]

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ja lämpimät kiitokset pjm ja Epilobium. Kyllä varsinkin tämä ketju on ehdottomasti ylläpitämisen arvoinen. Toivottavasti saadaan muidenkin siltakuvia taas näytille pikkuhiljaa

Tässä yksi ihan uusi täälä kotiseudultani. Eli Keravan kiviholvisilta. Omassa ketjussani on vähän lisää taustaa miksi kävin ottamassa sieltä kuvia.

081124kivisiltaKerava3 by Mr. Arska, on Flickr

[temama]

Hienoja kiviholvisillan kuvia tullut aikaarskalta!
Kyllä nuo vanhat kaiteet on ainoat oikeat noihin
siltoihin. Muuten pilataan koko historia.

Komppaan! Ja kuin kirsikka kakun päällä tää viimeinen hieno kuva kivisillasta, sillasta jonka kuvalla arska itseasiassa aloitti tämän ketjun lähes 7 vuotta ja 23 sivua sitten ! Congratulations & Cheeerss!!!

[©pjm]

Toivottavasti tänne tulee lisää aiheen kuvia.

Tässä jo kait aiemmin miulta esillä ollut kuvanen, yks omasta mielestäni kauneimmista silloista, tarinan mukaan luonnonkivistä 1898 valmistunut ja vieläkin käytössä oleva.

[aikaarska]

Joo, nätti ilmestys tämäkin, pjm. Tykkään miten kaari on rakennettu kapeista kivistä. Luulisi olevan melkoisen kestävä.

[JL Anttola]

Onkohan noita kiviholvisiltoja sillon kun niitä enemmän tehtiin, miten paljon tai ollenkaan tullut alas siinä vaiheessa kun rakentamisen aikaset tuet otetaan alta pois? Yleisesti kaikki, mitä ihminen tekee, menee aina joskus vi... eiko pieleen, eli ihmeenä pitäsin, jos ei yhtään oo millonkaan tippunu, vaikka taitavia siltamestareita ja kivimiehiä on varmasti ollut. Tuossa ylläolevassakin on muutama kivi vähän pullistunu alaspäin. Mikkelissä Urpolanjoen suulla on tuollanen melko vanha holvikivisilta, mitä on jouduttu parsimaan, ja myös käyttöä rajoittamaan. Siinä on vähän haasteellinen ympäristö kuvaamiselle, katoin joskus, että Laihalammelta päin saattas melootilla päästä kuvausmatkan päähän, tai sitten ei. Siis kuvaamaan niin, että holvin alapuolen rakenteen saisi oikein kunnolla kuvaan. En oo kuitenkaan saanu aikaseks toteuttaa, enkä nyt hetkeen kyllä saakaan. Ens kesänä ehkä, jos sattuu muistumaan mieleen?

Jos kiviholvisilta asettuu oikein paikalleen, sen kantavuushan voi olla huima verrattuna mihinkään muuhun parin-kolmensadan vuoden takaiseen täällä pohjolassa tehtyyn. Ei lahoa tukirakenteet ajan saatossa. Mutta ylhäällä pysyminen on aina lujan uskon varassa...

Kuvat on yhtä hienoja, ja hienoa että ketju on hengissä!

Jaakko

PS. Kaivelin LR:n kataloogeja, ja sieltähän ne löytyivät, maalta otetut kuvat kyseisestä Urpolanjoen vanhasta kiviholvisillasta, Mikkelissä siis. Huhtikuussa 2018 otetut kuvat yksityiskohtaisempia mitä muistin, saman muistin mukaan piti melkoisessa kosteikossa rämpiä rantaan, että edes jonkinlaisen kuvan sai?

Tälläinen:


Ja vielä detaljikuva:


Asiaa sen tarkemmin tuntematta vois eppäillä, että silloin kun tukirakenteet on olleet holvin alla rakennusvaiheessa, ei alapinnan muoto ole ollut ihan tarkkaan nykyisenlainen?

PS2. Nää kuvat tai miun kuvat samasta sillasta on ollu tään ketjun alkupäässä esillä linkkinä, mutta eivät ehkä oo enää siellä linkin takana; sillon ei ollu likkerin tiliä vielä. Samaten tää silta löytyy pjm:n kuvista ketjun alkupäästä, laitoin kuitenkin uudelleen tähän.

PS3. Jos tuonne tulis melootilla tulevaisuudessa mennyks, niin en oo varma melosinko ali...

[aikaarska]

Onkohan noita kiviholvisiltoja sillon kun niitä enemmän tehtiin, miten paljon tai ollenkaan tullut alas siinä vaiheessa kun rakentamisen aikaset tuet otetaan alta pois? Yleisesti kaikki, mitä ihminen tekee, menee aina joskus vi... eiko pieleen, eli ihmeenä pitäsin, jos ei yhtään oo millonkaan tippunu, vaikka taitavia siltamestareita ja kivimiehiä on varmasti ollut. Tuossa ylläolevassakin on muutama kivi vähän pullistunu alaspäin. Mikkelissä Urpolanjoen suulla on tuollanen melko vanha holvikivisilta, mitä on jouduttu parsimaan, ja myös käyttöä rajoittamaan. Siinä on vähän haasteellinen ympäristö kuvaamiselle, katoin joskus, että Laihalammelta päin saattas melootilla päästä kuvausmatkan päähän, tai sitten ei. Siis kuvaamaan niin, että holvin alapuolen rakenteen saisi oikein kunnolla kuvaan. En oo kuitenkaan saanu aikaseks toteuttaa, enkä nyt hetkeen kyllä saakaan. Ens kesänä ehkä, jos sattuu muistumaan mieleen?

Jos kiviholvisilta asettuu oikein paikalleen, sen kantavuushan voi olla huima verrattuna mihinkään muuhun parin-kolmensadan vuoden takaiseen täällä pohjolassa tehtyyn. Ei lahoa tukirakenteet ajan saatossa. Mutta ylhäällä pysyminen on aina lujan uskon varassa...

Kuvat on yhtä hienoja, ja hienoa että ketju on hengissä!

Jaakko

PS. Kaivelin LR:n kataloogeja, ja sieltähän ne löytyivät, maalta otetut kuvat kyseisestä Urpolanjoen vanhasta kiviholvisillasta, Mikkelissä siis. Huhtikuussa 2018 otetut kuvat yksityiskohtaisempia mitä muistin, saman muistin mukaan piti melkoisessa kosteikossa rämpiä rantaan, että edes jonkinlaisen kuvan sai?

Tälläinen:


Ja vielä detaljikuva:


Asiaa sen tarkemmin tuntematta vois eppäillä, että silloin kun tukirakenteet on olleet holvin alla rakennusvaiheessa, ei alapinnan muoto ole ollut ihan tarkkaan nykyisenlainen?

PS2. Nää kuvat tai miun kuvat samasta sillasta on ollu tään ketjun alkupäässä esillä linkkinä, mutta eivät ehkä oo enää siellä linkin takana; sillon ei ollu likkerin tiliä vielä. Samaten tää silta löytyy pjm:n kuvista ketjun alkupäästä, laitoin kuitenkin uudelleen tähän.

PS3. Jos tuonne tulis melootilla tulevaisuudessa mennyks, niin en oo varma melosinko ali...

Hyvää juttua, kiitoksia ajatuksista minunkin puolesta.

Joo, tämä Urpolanjoen silta on kyllä melkoisen epäilyttävän näköinen. Kuinkahan vanha mahtaa olla.... Jostain luin, että routimisen vuoksi kivisillan kiviladottu muuri ja sen kivet saattavat liikkua.

P.S. Tuli muuten mieleen tuosta Keravan kiviholvisillasta, ja sen pyöreästä heijastuksesta, että hyvää työtä miten siinä on toteutettu suht. kapea kaaren yläosa. Se tekee sillasta astetta elegantimman. Ja varmaan vaatinut myös huolellisempaa suunnittelua.

[JL Anttola]

Tuossa kivisillassahan varsinaisesti siltaa kannattava osa on nimenomaan se kaari. Muu on varmistavaa massaa, ja tien pohjaa. Keravan silta on sillä lailla eri aikakauden tai erilaisen tekniikan tuote, että kivet on pystytty tekemään halutun kokoisiksi ja mallisiksi; esimerkiksi tässä Urpolanjoen sillassa kivet on kyllä halkaisemalla tehtyjä, mutta enemmän mitä sattuu tulemaan, ja sitten yritetty etsiä kuhunkin paikkaan sopiva.

Yhtään kivisiltaa en ole tehnyt, en suunnitellut, enkä edes nähnyt tehtävän. Enkä ole siltainsinööri enkä Jaatinen...

Mutta oletan tekemisen tapahtuvan suunnilleen seuraavasti:

Ensin rakennetaan jostakin puutavarasta holvin mallinen rakennelma siihen alle. Siihen päälle pinotaan ne holvin kivet, tuskin koko siltaa, esimerkiksi noissa jo hyvin säännöllisten kivien tapauksessa ehkä vain yksi rivi kerrallaan. Tässä vaiheessa kivet ovat mahdollisimman kiinni toisissaan, kuitenkin niin, että viimeisen sopii laittamaan. Latominen aloitetaan alanurkista kummaltakin puolelta, ylimmäinen viimeisenä. Kun yksi rivi tai sopiva osa leveyttä on saatu ladotuksi, siis vain sitä holvia, päälle ei laiteta mitään. Tässä vaiheessa olisi ihanteellista, jos se tukirakennelma olisi mahdollista upottaa sentti kerrallaan pohjan mutaan alemmaksi, jolloin kiviholvi pakkaantuisi tiukaksi toisiaan vasten, kuitenkin niin, että tukirakennelma estäisi yksittäisen kiven luisumisen alemmas muiden välistä ennen kuin koko holvi on tiukkaantunut kantavaksi. En tiedä, miten ja millä voimilla tuo tukirakenteen pudottaminen on aikanaan tehty.

Vasta sitten, kun koko holvi on valmis, aletaan latoa lisää rakennelmaa päälle. Ja sen holvin on pitänyt tiukkaantua sitä ennen kantavaksi, se ei saa olla enää tukien varassa. Jos rakenne on onnistunut, lisättävä massa vain vahvistaa sitä entisestään; kitka kivien välillä lisääntyy, ja estää kiviä pääsemästä väleistä pois, vaikka joku kivi murtuisikin osin. Hajoaminen voi tapahtua vain, kun rakenteessa tapahtuu niin suuri liike, että jossain välissä syntyy tyhjää.

Tuo Keravan silta on tosiaankin sen verran uudemman ajan tai tekniikan tuote, että riittävän säännöllisen malliset holvikivet mahdollistavat ohuen rakenteen. Jos epämääräisistä kivistä tekee vain yhden kivikerroksen holvin, on isompi riski sellaisen liikkumisen syntymiseen, mikä tipahduttaa jonkun kiven välistä, mikä taas saattaisi johtaa koko rakennelman sortumiseen.

Rakennusaikaisen tukirakennelman ei tarvitse kantaa koko sillan massaa, vain sen holvikerroksen massa. Ja siinä vaiheessa tukirakenteen on jollain tapaa annettava periksi sen verran, että kivet tiukkaantuvat toisiaan vasten ja holvi muodostaa kantavan rakenteen, tämä on minun arveluni mukaan koko holvirakentamisen idea.

Saa oikaista, jos tietää tai muuten ymmärtää enemmän. Tai muutenkin...

Jaakko

[©pjm]

Meikäläinen kiertokoululainen noista mitään ymmärrä mut se o fakta jotta jos rantojen pengerrykset o tehty päin pershettä ni holvi pettää aikaa myöten ja se o sitte bridgelle The End!

Ilman arveluja.

[mapii]

Jaakko on oikeassa, kiviholvisillat tehtiin yleensä puisen telineen varaan ja kivet puristuivat kaareksi kun teline alta purettiin. Telineen purku oli jännittävää puuhaa, alkaako kaari kantamaan vai tuleeko koko rakennelma alas. Tarinan mukaan ennen muinoin pantiin sillan suunnittelija purkamaan kaaren telineet pois että varmasti saataisiin pätevää suunnittelua ja rakentamista.

Olen nähnyt vanhan, Venäjän puolelle jääneen kiviholvisillan suunnitelman joskus 1900-luvun alkupuolelta ja siinä telineiden lasku oli järjestetty hiekkasylinterien avulla. Kun oli aika laskea telineet, niin sylinterissä oleva luukku avattiin ja hiekan valuessa pois laskeutuivat telineet siten, että kantokyky siirtyi hallitusti kivikaarelle.

Kivikaari ei kestä vetoa ja vain rajoitetusti taivutusta, joten ideana on kaaren avulla muuttaa sillalta tuleva kuorma puristukseksi jota kivi kyllä kestää. Kaaren muoto on kriittinen, eli jos perustukset sallivat kaaren kantojen siirtyä muuttuu kaari lopulta taivutetuksi rakenteeksi ja romahtaa alas.

t. Matti,
siltainsinööri evp

[JL Anttola]

Kiitos Matti!

Mielessäni pohdin, että nykytekniikalla joku hydraulisylinterijärjestelmä olisi tuon rakennusaikaisen tukikaaren alla, millä lasku tapahtuisi hallitusti. Ja sitäkin hetken pohdin, mikä olisi ollut vastaava tekniikka muutama sata vuotta sitten olevilla edellytyksillä. Vaan ei tullut mieleen tuo hiekkasylinteri ja valutusluukku!

Holvin tekemistä alunperin pohdin, mikä laittoi kirjoittamaan. Juuri sitä, miten sen holvin saa tiukkaantumaan hallitusti. Holvin maahan tulevien kantojen tuennan kriittisyys nyt tuntui niin itsestään selvältä asialta kelle hyvänsä, etten sitä erikseen maininnut.

Sellaisia asioita on mukavampi pohtia, mitä ei joudu toteuttamaan, ja mistä ei joudu mihinkään vastuuseen; etenkin eläkeläisenä, kun vastuun kantamiset on muuttuneet takkapuiden kantamiseksi... vastuiden kantamisen jätän jo mielellään nuoremmille!

Jaakko

[©pjm]

Holvin maahan tulevien kantojen tuennan kriittisyys nyt tuntui niin itsestään selvältä asialta kelle hyvänsä, etten sitä erikseen maininnut.

[©pjm]

Minkä kunnan vaakunaan on tyylitelty Suomen vanhin vieläkin jatkuvasti ylikuljettava kiviholvisilta?

Tuo väittämä perustuu netin kertomaan tietoon. Riittää kunnan nimi että muutkin voi käydä etsimässä tarkempia tietoja netistä.

[oktantti]

Kyselin tekoälyltä (chatgpt), tarjosi randomisti, kerta kerran perään jotain Suomen kuntaa ja lasketteli lööperiä siitä miten tuo kiviholvisilta kuvaa milloin minkäkin kunnan historiaa

[©pjm]

Taatusti asia josta löytyy monta mielipidettä mutta tähän liittyy se vaakuna.

[aikaarska]

...Oli pakko luntata...Sehän on Hattulan vaakuna!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hattulan_vaakuna

Mutta itse Mierolan silta ei ole kyllä noin hieno kuin vaakunassa, vaikka museosilta onkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mierolan_silta