Heliconista on kokeiluversio saatavilla. Se on hyvä ja helppokin käyttää. Jos siitä maksaa tarpeeksi, saa käyttöön korjaustyökalut millä voi maalailla huteja piiloon näppärästi.
Zerene Stacker on toinen suosittu ollut.
Syväterävyys?
-
Maffer
- Viestit: 22631
- Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
- Viesti:
-
JL Anttola
- Viestit: 1728
- Liittynyt: Loka 17, 2021 10 : 39
Re: Syväterävyys?
Palataanpas vielä tähän, vaikka tuskin ketään kiinnostaa...
Aloin siis itse kokeilemaan tuollaista puoli-makro-kuvausta ja focus stackingiä, eli kuvan yhdistämistä useasta valotuksesta tavoitteena saada koko kuvattava kohde terävyysalueelle. Ja harjoitusmallina tuo Ilfordin filmilaatikko, mikä sattui olemaan käden ulottuvilla. Laatikko oli viistosti kameran edessä niin, että kuvaan halutun sivun mitta kuvauksen syvyyssuunnassa mitaten kulmasta kulmaan noin 40 milliä, ja etäisyys kameran tallennustasosta alle 200 milliä, objektiivin etulinssistä alle 100 milliä; lähellä minimitarkennusetäisyyttä siis. Yhdellä valotuksella koko 40 millin saaminen terävyysalueelle noin lähellä vaatii aika pienen aukon, ei onnistu kovin monissa kuvausolosuhteissa. Erityistä valaistusta vaatii ainakin, ja saattaa alkaa diffraktio vaikuttamaan kuvan terävyyteen, vaikka kaikki muu onnistuisi.
Tarkennustasoa voi siirtää joko tarkennusta siirtämällä tai kameraa siirtämällä, näitähän tässä ketjussa on puitu. Entisajan makrokuvauksen konsti oli kiskot ja tarkkakierteinen ruuvi siirtoon, ja niillä saavutetaan todella hallittu ja tarkka kameran siirto. Nykyaika tarjoaa sitten mahdollisuuden kameran itse suorittamaan tarkennuksen ajoon kuvien välissä; kuvaaja antaa vain aloituspisteen, ja kamera itsekseen siirtää annetun askelluksen mukaan tarkennusta tietyn verran joka kuvan välillä. Kameroissa on sellaisia ohjelmia, jotka myös yhdistävät otetut kuvat suoraan yhdeksi kuvaksi, tai vain kuvauksen toteuttavia. Kiskosiirrolla tai jälkimmäisellä automaatiolla kuvat on yhdistettävä yhdeksi jollain ohjelmalla, joka osaa poimia terävyysalueet eri kuvista ja yhdistää ne yhdeksi, kokonaan teräväksi kuvaksi. Yhdistelyohjelman ongelmakenttä on terävien kohtien löytämisen lisäksi se, että tehdään tuo pino millä hyvänsä tavalla, kameraa tai tarkennusta siirtämällä, kuvien perspektiivi ei pysy täsmälleen samana, eikä näinollen kohde täsmälleen samassa kohtaa yhdistetyssä kuvassa, eli yhdistelyohjelman on osattava korjata muuten syntyviä virheitä.
Nyt tiedän perspektiivistä ja geometriasta sen, että tuo esimerkkinä oleva Ilford-loota on kuvaussuunnassaan liian pitkä kuvattavaksi kameraa siirtämällä. Kohteen koko muuttuu niin valtavasti noilla mittasuhteilla geometrisesti, että ei vaan onnistu. Tarkennusta siirtämällä sen sijaan onnistuu, sekä kameran pinoamana että käyttämälläni Lightroom - Photoshop yhdistelmällä pinoamalla. Ja alan saada aavistuksen myös siitä, että jos oltaisiin todellisen makrokuvauksen alueella, eli vain muutamia millimetrejä syvyyttä omaavissa kohteissa, kiskot ja kameran siirto onkin selkeästi paras malli; pienen siirtymän aiheuttama perspektiivivirhe on helpompi hallittava kuin focus breathingin aiheuttama ja muiden optiikkavirheiden aiheuttamat virheet.
Nuo kameran automaattiset tarkennuksen siirrot stacking tai bracketing kuvausohjelmissa ovat riittävän tarkkoja aika moneen käyttöön. Kun tarkennusta siirretään samaan suuntaan tasaisella askeleella, ja tarkennusmoottorit ovat objektiivin sisällä olevia askelmoottoreita, tarkkuudet riittävät loistavasti. Manuaalisella tai ruuvitarkennuksilla voi olla ongelmansa. Tuollaisessa puolimakrokuvauksessa päästään aika hyviin tuloksiin jo kameran pinoamalla kuvalla, vaikka siinä kuvamäärä rajoittuukin minun kamerassani 15 pinottavaan kuvaan. Minun kamerallani voidaan ottaa kameran ohjaamalla tarkennuksen siirrolla maksimissaan 9999 kuvaa, mikä riittää minun mielestäni mihin vain. Kameran pinoama on kuvaajalle helppo; laittaa ohjelman päälle, ja ottaa kuvan. Tosin oikeaa askelta ja kuvamäärää joutuu helposti testaamaan; se on minun kameramerkkini kohdalla riippuvainen objektiivista, käytetystä aukosta, ja kuvausmatkasta, eikä siihen ole oikein helposti taulukkoa tehtävissä, on helpompi hakea kokeilemalla. Taas bracketing-toiminnolla ottaa vain riittävästi kuvia pienellä askeleella, ja katsoo yksittäisistä kuvista ne, missä tarkennus on ääripäissä kohdallaan, ja valitsee yhdistettävät kuvat sen mukaan. Aika nopea toimenpide sekin.
Tässä kohtaa voin vielä mainita, että kirjoitan oman kamerani ominaisuuksista, kun en mitään muun merkkisiä digijärkkäreitä ole koskaan käyttänyt. Mutta pidemmässä kuvassa ei tällaiset ohjelmat ole yhden kameramerkin omaisuutta, ei koskaan. Vaikka niitä suojataan patentein tai yritetään salata, niin jos kilpailijoiden markkinointi on sitä mieltä, että olisi kaupallisesti merkittävä veetsuri, niin se tieto, että joku on pystynyt tekemään eli on teknisesti mahdollista, riittää; kehitysosasto käskyn saatuaan loihtii ominaisuuden heillekin.
Jouduin vähän opiskelemaan kuvan käsittelyä Photoshopissa, ja sitä miten kuvia siirrellään Lightroomin ja Photoshopin välillä. Katselin erilaisia videoita, kuuntelin sössöttäjiä ja jankuttajia, ja etsin oikeaa kohtaa pitkistä videoista... saatto olla lähellä päästä ruma sanakin jossain kohtaa, mutta sain tehtyä Photoshopissa 34:n kuvan bracketing-sarjasta yhdistetyn kuvan. Ja lopuksi sain sen uloskin Photoshopista...
Tässä:
On siinä enemmän detaljeja kuin kameran 15 kuvasta niputtamassa. Ja olisin voinut edelleen lyhentää askelta ja ottaa enemmän kuvia... Kuvasta sen verran mittasuhteita, että Made in England tekstin isot kirjaimet ovat aika tarkkaan yhden millimetrin korkuisia, ja jonkun itämaisen kielen kuvakirjaimet alalaidassa vähän yli neliömillin alaltaan.
Kovasti olen sitä mieltä, että tarkennusmoottorin automaatilla toteuttama tarkennuksen siirto on riittävän tarkka aivan oikeaan makrokuvaukseenkin, mielipiteitä olisi mukava kuulla sitä kokeilleilta? Siinähän kameran ei tarvi käännellä tarkennusta edestakaisin eikä edes tarkentaa, sen täytyy osata vain siirtää saman askelen verran kerrallaan "silmät ummessa" tarkennusta.
Jaakko
Aloin siis itse kokeilemaan tuollaista puoli-makro-kuvausta ja focus stackingiä, eli kuvan yhdistämistä useasta valotuksesta tavoitteena saada koko kuvattava kohde terävyysalueelle. Ja harjoitusmallina tuo Ilfordin filmilaatikko, mikä sattui olemaan käden ulottuvilla. Laatikko oli viistosti kameran edessä niin, että kuvaan halutun sivun mitta kuvauksen syvyyssuunnassa mitaten kulmasta kulmaan noin 40 milliä, ja etäisyys kameran tallennustasosta alle 200 milliä, objektiivin etulinssistä alle 100 milliä; lähellä minimitarkennusetäisyyttä siis. Yhdellä valotuksella koko 40 millin saaminen terävyysalueelle noin lähellä vaatii aika pienen aukon, ei onnistu kovin monissa kuvausolosuhteissa. Erityistä valaistusta vaatii ainakin, ja saattaa alkaa diffraktio vaikuttamaan kuvan terävyyteen, vaikka kaikki muu onnistuisi.
Tarkennustasoa voi siirtää joko tarkennusta siirtämällä tai kameraa siirtämällä, näitähän tässä ketjussa on puitu. Entisajan makrokuvauksen konsti oli kiskot ja tarkkakierteinen ruuvi siirtoon, ja niillä saavutetaan todella hallittu ja tarkka kameran siirto. Nykyaika tarjoaa sitten mahdollisuuden kameran itse suorittamaan tarkennuksen ajoon kuvien välissä; kuvaaja antaa vain aloituspisteen, ja kamera itsekseen siirtää annetun askelluksen mukaan tarkennusta tietyn verran joka kuvan välillä. Kameroissa on sellaisia ohjelmia, jotka myös yhdistävät otetut kuvat suoraan yhdeksi kuvaksi, tai vain kuvauksen toteuttavia. Kiskosiirrolla tai jälkimmäisellä automaatiolla kuvat on yhdistettävä yhdeksi jollain ohjelmalla, joka osaa poimia terävyysalueet eri kuvista ja yhdistää ne yhdeksi, kokonaan teräväksi kuvaksi. Yhdistelyohjelman ongelmakenttä on terävien kohtien löytämisen lisäksi se, että tehdään tuo pino millä hyvänsä tavalla, kameraa tai tarkennusta siirtämällä, kuvien perspektiivi ei pysy täsmälleen samana, eikä näinollen kohde täsmälleen samassa kohtaa yhdistetyssä kuvassa, eli yhdistelyohjelman on osattava korjata muuten syntyviä virheitä.
Nyt tiedän perspektiivistä ja geometriasta sen, että tuo esimerkkinä oleva Ilford-loota on kuvaussuunnassaan liian pitkä kuvattavaksi kameraa siirtämällä. Kohteen koko muuttuu niin valtavasti noilla mittasuhteilla geometrisesti, että ei vaan onnistu. Tarkennusta siirtämällä sen sijaan onnistuu, sekä kameran pinoamana että käyttämälläni Lightroom - Photoshop yhdistelmällä pinoamalla. Ja alan saada aavistuksen myös siitä, että jos oltaisiin todellisen makrokuvauksen alueella, eli vain muutamia millimetrejä syvyyttä omaavissa kohteissa, kiskot ja kameran siirto onkin selkeästi paras malli; pienen siirtymän aiheuttama perspektiivivirhe on helpompi hallittava kuin focus breathingin aiheuttama ja muiden optiikkavirheiden aiheuttamat virheet.
Nuo kameran automaattiset tarkennuksen siirrot stacking tai bracketing kuvausohjelmissa ovat riittävän tarkkoja aika moneen käyttöön. Kun tarkennusta siirretään samaan suuntaan tasaisella askeleella, ja tarkennusmoottorit ovat objektiivin sisällä olevia askelmoottoreita, tarkkuudet riittävät loistavasti. Manuaalisella tai ruuvitarkennuksilla voi olla ongelmansa. Tuollaisessa puolimakrokuvauksessa päästään aika hyviin tuloksiin jo kameran pinoamalla kuvalla, vaikka siinä kuvamäärä rajoittuukin minun kamerassani 15 pinottavaan kuvaan. Minun kamerallani voidaan ottaa kameran ohjaamalla tarkennuksen siirrolla maksimissaan 9999 kuvaa, mikä riittää minun mielestäni mihin vain. Kameran pinoama on kuvaajalle helppo; laittaa ohjelman päälle, ja ottaa kuvan. Tosin oikeaa askelta ja kuvamäärää joutuu helposti testaamaan; se on minun kameramerkkini kohdalla riippuvainen objektiivista, käytetystä aukosta, ja kuvausmatkasta, eikä siihen ole oikein helposti taulukkoa tehtävissä, on helpompi hakea kokeilemalla. Taas bracketing-toiminnolla ottaa vain riittävästi kuvia pienellä askeleella, ja katsoo yksittäisistä kuvista ne, missä tarkennus on ääripäissä kohdallaan, ja valitsee yhdistettävät kuvat sen mukaan. Aika nopea toimenpide sekin.
Tässä kohtaa voin vielä mainita, että kirjoitan oman kamerani ominaisuuksista, kun en mitään muun merkkisiä digijärkkäreitä ole koskaan käyttänyt. Mutta pidemmässä kuvassa ei tällaiset ohjelmat ole yhden kameramerkin omaisuutta, ei koskaan. Vaikka niitä suojataan patentein tai yritetään salata, niin jos kilpailijoiden markkinointi on sitä mieltä, että olisi kaupallisesti merkittävä veetsuri, niin se tieto, että joku on pystynyt tekemään eli on teknisesti mahdollista, riittää; kehitysosasto käskyn saatuaan loihtii ominaisuuden heillekin.
Jouduin vähän opiskelemaan kuvan käsittelyä Photoshopissa, ja sitä miten kuvia siirrellään Lightroomin ja Photoshopin välillä. Katselin erilaisia videoita, kuuntelin sössöttäjiä ja jankuttajia, ja etsin oikeaa kohtaa pitkistä videoista... saatto olla lähellä päästä ruma sanakin jossain kohtaa, mutta sain tehtyä Photoshopissa 34:n kuvan bracketing-sarjasta yhdistetyn kuvan. Ja lopuksi sain sen uloskin Photoshopista...
Tässä:
On siinä enemmän detaljeja kuin kameran 15 kuvasta niputtamassa. Ja olisin voinut edelleen lyhentää askelta ja ottaa enemmän kuvia... Kuvasta sen verran mittasuhteita, että Made in England tekstin isot kirjaimet ovat aika tarkkaan yhden millimetrin korkuisia, ja jonkun itämaisen kielen kuvakirjaimet alalaidassa vähän yli neliömillin alaltaan.
Kovasti olen sitä mieltä, että tarkennusmoottorin automaatilla toteuttama tarkennuksen siirto on riittävän tarkka aivan oikeaan makrokuvaukseenkin, mielipiteitä olisi mukava kuulla sitä kokeilleilta? Siinähän kameran ei tarvi käännellä tarkennusta edestakaisin eikä edes tarkentaa, sen täytyy osata vain siirtää saman askelen verran kerrallaan "silmät ummessa" tarkennusta.
Jaakko
Viimeksi muokannut JL Anttola, Syys 29, 2024 16 : 45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Maffer
- Viestit: 22631
- Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
- Viesti:
Re: Syväterävyys?
Niin mut mietis ny. 1:1 meinaa et 1mm on 1mm siinä kennolla. Kameran pinossa ainoastaan yksi kuva on teoriassa 1:1 koossa. Ei käy.
Fokuspino kamerassa on kätevin maksimoimaan terävyys maisemakuvassa tai jossain muussa kohteessa mikä on hieman kauempana kamerasta.
Fokuspino kamerassa on kätevin maksimoimaan terävyys maisemakuvassa tai jossain muussa kohteessa mikä on hieman kauempana kamerasta.
Viimeksi muokannut Maffer, Syys 29, 2024 16 : 42. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
JL Anttola
- Viestit: 1728
- Liittynyt: Loka 17, 2021 10 : 39
Re: Syväterävyys?
Onko se kuva näytöllä, mistä sitä katsot, 1:1?
Vai onko kyse siitä, että pitää tietää, että tää on nyt just 1:1, joka kohasta, näytti sitten miltä vain?
Eikö yhtä hyvin voida sanoa, että kameraa liikuttamalla otettu kuva, missä on syvyyttä kohteessa, ei ole oikea valokuva ollenkaan, siinähän on perspektiivi suhteet ihan päin pers...
Mutta kiitos siitä veli Maffer, että sait minut sen verran kiinnostumaan, että tulin selvittäneeksi perspektiivin geometriaa ihan vain päässäni, ja vielä enemmän siitä, että jaksoin edes hiukan harjoitella tuon Photoshopin käyttöä; en tiedä, tarvinko sitä koskaan mihinkään oikeasti, mutta kun siitä pitää LR:n kylkiäisenä joka tapauksessa maksaa, niin on edes mahdollisuus...
Jaakko
PS. Sellaista tarinaa kerrotaan Venäjän keisarillisten rautateiden alkuhämärästä, että ratatyömaalle kuljetettu tsaari kysyi, miksi nuo raiteet menevät yhteen tuolla kauempana. Työmaan vastuuseen määrätty alainen kertoi, että se johtuu perspektiivistä. Tsaari antoi ohjeen: "Korjatkaa se!"
Vai onko kyse siitä, että pitää tietää, että tää on nyt just 1:1, joka kohasta, näytti sitten miltä vain?
Eikö yhtä hyvin voida sanoa, että kameraa liikuttamalla otettu kuva, missä on syvyyttä kohteessa, ei ole oikea valokuva ollenkaan, siinähän on perspektiivi suhteet ihan päin pers...
Mutta kiitos siitä veli Maffer, että sait minut sen verran kiinnostumaan, että tulin selvittäneeksi perspektiivin geometriaa ihan vain päässäni, ja vielä enemmän siitä, että jaksoin edes hiukan harjoitella tuon Photoshopin käyttöä; en tiedä, tarvinko sitä koskaan mihinkään oikeasti, mutta kun siitä pitää LR:n kylkiäisenä joka tapauksessa maksaa, niin on edes mahdollisuus...
Jaakko
PS. Sellaista tarinaa kerrotaan Venäjän keisarillisten rautateiden alkuhämärästä, että ratatyömaalle kuljetettu tsaari kysyi, miksi nuo raiteet menevät yhteen tuolla kauempana. Työmaan vastuuseen määrätty alainen kertoi, että se johtuu perspektiivistä. Tsaari antoi ohjeen: "Korjatkaa se!"