Raw kuvien tallentaminen

[T34]

Terve

Aloitteleva valokuvaaja on ymmällään mm. raw-tiedostojen kanssa. Kysyisin, että kun ryhdyt kuvankäsittelyohjelmalla muokkaamaan tällaista `raakakuvaa`, saat kuvan mieleiseksesi ja tallennat lopputuloksen, niin missä muodossa tämä uusi kuva on? Onko se jpeg vai joku muu? Vai riippuuko se kuvankäsittelyohjelmasta eli onko Photoshopilla, Lightroomilla yms. ohjelmilla kullakin jokin oma tiedostomuotonsa? Toiseksi, jos kuvia katsoo esimerkiksi televisiosta, niin onko näin, että televisiot ja muut laitteet eivät kykene ymmärtämään raw-tiedostojen sisältöä, vaan ne on tämän vuoksi aina muunnettava johonkin toiseen muotoon? Kolmanneksi, sanotaan, että raw-tiedostot ovat todella suuria verrattuna vaikka jpegiin. Kun raakakuva käsitellään ja tallennetaan toiseen muotoon, niin palautuuko se tämän jälkeen esimerkiksi tuota jpegiä vastaan tiedostokokoon?


Hannu

[habannaama]

Kuvakäsittelyn jälkeen voit itse määritellä siinä exporttausvaiheessa, mihin muotoon sen tallennat.

Se ominaisuus löytyy jokaisesta kuvankäsittelyohjelmistosta. Yleisimmät ovat jpeg, tiff, png, originelli ja mitä näitä nyt onkaan.

Kannattaa huomioida se, että jos tallennat jpeg muotoon ja haluat esimerkiksi palata joskus muokkaamaan kuvaa uudelleen, sen muokkausmahdollisuudet ovat melko rajalliset.

Kannattaa valita tallennusmuoto, mitä voit jälkikäteen muokata uudelleen tarpeen mukaan, esim. taidot kehittyvät tai mikä syy nyt ikinä onkaan, esim. vaihtaa jostain syystä toiseen ohjelmaan, eli tiedoston yhteensopivuus eri softien välillä.

Mahtaako mikään televisio pystyä näyttämään kameran raakakuvaa, en osaa sanoa, mutta ainakin meidän Sony pystyy näyttämään jpeg ja tiff muotoja.

Kuvakoolla ei nyt sinällään luulisi olevan väliä, kun miettii kuinka edullista kovalevytila nykyään on, eli ulkoiset kovalevyt eivät paljoa maksa.

[VeikkoS]

Hannu, et ehkä ole ihan oivaltanut raw -kuvien filosofiaa. Ne ovat kuvan digitaalisia negatiiveja, jotka on sinun tärkein omaisuus. Älä koskaan hukkaa tai muuta niitä millään tavalla. Itse käytän Darktablea raw kuvien työstämiseen, mutta mainitsemasi Lightroom on varmasti ihan yhtä kelvollinen muunnosten tekemiseen.

Seuraava pätee varmasti myös Lightroomiin, mutta darktablesta voi sanoa, että:

Kun muokkaat RAW-kuvaa darktablessa, muutokset eivät tallennu itse RAW-tiedostoon. Sen sijaan darktable luo erillisen tiedoston alkuperäisen kuvan nimellä ja tarkentimella .xmp, johon se tallentaa kaikki tekemäsi muokkaukset. Tämä tarkoittaa, että alkuperäinen RAW-tiedosto pysyy muuttumattomana ja voit aina palata takaisin alkuperäiseen versioon tarvittaessa.

Tarkemmin:

• RAW-tiedosto: Kun otat kuvan RAW-muodossa, kamera tallentaa kaikki kuvakennosta kerätyt kuvatiedot pakkaamattomana tiedostoon. Tämä tiedosto sisältää paljon enemmän tietoa kuin JPEG-tiedosto, mikä antaa sinulle enemmän joustavuutta kuvan muokkauksessa.

• darktablen muokkaukset: Kun avaat RAW-tiedoston darktablessa, ohjelmisto lukee kuvatiedot RAW-tiedostosta ja lataa ne käyttöliittymään. Voit sitten tehdä muokkauksia kuvalle käyttämällä darktablen työkaluja ja ominaisuuksia.

• .xmp-tiedosto: Kaikki tekemäsi muokkaukset tallennetaan erilliseen .xmp-tiedostoon. Tämä tiedosto toimii sivutiedostona RAW-tiedostolle ja sisältää kaikki tiedot siitä, miten olet muokannut kuvaa.

• Alkuperäinen RAW-tiedosto säilyy muuttumattomana: RAW-tiedostoa itseään ei koskaan muuteta, kun teet muokkauksia darktablessa. Tämä tarkoittaa, että voit aina palata takaisin alkuperäiseen negatiiviin (Raw kuva siis).

• Darktable tallettaa .xmp-tiedostot samaa paikkaan RAW-tiedoston kanssa.

• Voit jakaa .xmp-tiedostoja muiden darktable-käyttäjien kanssa, jotta he voivat nähdä ja soveltaa muokkauksiasi omissa kuvissaan.

• Lopuksi voit viedä muokkauksesi darktablesta yleiseen kuvaromaattiin käytettäväksi missä sitten haluatkin. Nämä tiedostot sisältävät muokkauksesi, mutta alkuperäinen RAW-tiedosto pysyy muuttumattomana.

[JL Anttola]

Mikään näyttö ei osaa näyttää raakakuvaa, ja kunkin kameramerkin ja osittain mallinkin raakakuva, RAW-tiedosto, on omanlaisensa.

Kun tuot kamerasi RAW-tiedoston Lightroomiin, ohjelma muodostaa siitä ruudulle esikatselukuvan, jota pääset muokkaamaan. Lightroom ei muuta sitä kamerasta tuotua RAW-tiedostoa, raakakuvaa ollenkaan. Lightroom tallentaa sen alkuperäisen kameran RAW-tiedoston yhteen paikkaan sellaisenaan, mistä se löytyy uudelleen muokattavaksi vuosienkin päästä. Lightroom tallentaa kokonaan toiseen tiedostoon ne muokkaustoimenpiteet, mitä suoritit, ja pääset myös mihin hyvänsä välivaiheeseen myöhemmin, mistä voit jatkaa erilailla kuvan muokkaamista.

Yleisen, näyttölaitteitten ymmärtämän tiedoston, esimerkiksi jpg-tiedoston, Lightroom muodostaa vasta sitten, kun tuot - exporttaat - sen kuvan pois Lightroomista, esimerkiksi työpöydälle. Lightroomista ulostuotavan tiedostomuodon valitset itse.

Tämän arkkitehtuurin vahvuus on, että alkuperäinen kameran kuvatiedosto on ikuisesti tallessa, ja kuvankäsittelyohjelmien kehittyessä voit halutessasi palata kuviin, ja tehdä - kehittää - ne uudelleen. Ja tämän arkkitehtuurin ongelma voi olla, jos sotket jollainlailla ne tiedostot; missä on kuva, missä on sen käsittelytiedosto. Mitään tiedostoja ei pidä koskaan siirtää muuten kuin Lightroomin ohjelman kanssa, muuten voit sotkea tiedostojen yhteydet. Toki silloinkin ne alkuperäiset kameran raakakuvatiedostot voi tallennuspaikastaan hakea millä vaan ohjelmalla, mikä kyseisiä tiedostoja tunnistaa.

Tämän arkkitehtuurin perusteiden oivaltaminen on Lightroomin käyttäjälle aika tärkeää, ettei hukkaa tai sotke tekemäänsä työtä.

Jaakko

[KeijoK]

Kaikki edellä kirjoitettu pitää paikkaansa eli kameran tuottamaa raakakuvatiedostoa ei pidä mennä muuntelemaan mitenkään. Jotkin kameravalmistajat tarjoavat raakakuvatiedoston tallentamiseen kaksi versiota, pakkaamattoman ja pakatun. Esim. Canon -kameroissa on valittavissa raakakuvatiedoston formaatiksi RAW (pakkaamaton) tai CRAW (pakattu). Näistä pakattu on kooltaan pienempi joten se säästää tilaa muistikortilla/kovalevyllä. Kuvan "laatuun" ei noiden kahden välillä näyttäisi olevan juurikaan eroa.
Se millä ohjelmalla raakakuvia kehität on pitkälti makuasia. Lightroom ehkä kaupallisista suosituin ja Darktable ilmaisista. "Kehitetty" kuva tallennetaan aina uuteen tiedostoon haluamassasi formaatissa (JPG, tif, BMP, PNG GIF...). Tietääkseni mikään kuvankäsittelyohjelma ei osaa kirjoittaa kameravalmistajien omia raakakuvatiedostoa.
Tällä palstalla ei ole sattunut silmiini tietoa Adoben viimeisestä seikkailusta lisenssiehdoissa koskien mm. Lightroomia ja Photoshoppia. Jos käytät Adoben tuotteita, kannattaa lisenssiehdot lukea läpi.

[JL Anttola]

Palaan vielä Lightroomin toimintaan. Muista kuvankäsittelyohjelmista en tiedä mitään, enkä paljoa Lightroomistakaan, mutta tämän tallennusarkkitehtuurin jouduin selvittämään, kun oli kone vähän vajaatehoinen ja varsinkin tilasta puutetta...

Ei suoranaisesti vastaa OP kysymykseen, mutta liippaa asiaa aika läheltä. Älkää lukeko jo katsotte kokonaan off-topiikiksi...

Siis Lightroom tallentaa aina kamerasta tuodun RAW-tiedoston sellaisenaan. Kun kuva otetaan ensimmäistä kertaa näyttöön, Lightroom tekee siitä esikatselukuvan. Se kuva ei ole raakakuvatiedosto, eikä varsinaisesti jpg tiedostokaan, se on runsaasti pakattu tiedosto, mistä Lightroom osaa tehdä näyttöön pakatun kuvan. Kun kuvan klikkaa suuremmaksi, sen tarkkuus kasvaa. Sitä kuvaa käsittelijä katselee kuvaa muokatessaan. Kun kuva siirretään pois käsittelystä, Lightroom luo siitä sellaisen esikatselukuvan, mihin käsittely päättyi, ja tallentaa sen kuvan. Tämän tallennuksen kokoa voi itse säätää, siis bittikokoa ja samalla tarkkuutta. Toinen tämän ohjelman ongelmakenttä on tässä; tämä esikatselukuva tallennetaan aina, eikä sitä poisteta koskaan muistista. Kaikki koskaan käsittelemäsi kuvat vievät tilaa tallennuspaikastasi. Jos valitset suuren tarkkuuden kuville, sitä enemmän tilaa menee. Tällä saavutetaan se, että myöhemmin, jos palaat kuvaan, saat sen sekunnin osissa näyttöösi. Ja kuvat, mitkä olet kerran käsitellyt, ja sitten vaikka deletoinut kokonaan pois, ovat edelleen levylläsi tilaa varastamassa. Se tila kasvaa koko ajan, on helposti satoja gigoja levylläsi.

Mutta ne esikatselukuvat voi myös poistaa kokonaan levyltä. Siihen on selvä ohje, jota on noudatettava tunnontarkasti, ettei poista mitään muuta. Tupeksiminen tässä voi sotkea koko Lightroomin. Ja helppoa tapaa poistaa ei ole muuten, kuin kaikki koneella olevat esikatselukuvat kerralla.

Kun tämän poistamisen tekee, koneelle jää vain alkuperäinen kameran kuvatiedosto, siis RAW-tiedosto, ja toiseen tiedostoon luettelo kaikista säätötoimista, mitä olet kyseiselle kuvalle tehnyt. Tuo esikatselukuvan tallennus oli varsin tarpeellinen silloin, kun prosessoritehoja oli vähän; sai nopeasti kaikki vanhat kuvat ruutuun. Kun nuo esikatselukuvat on poistettu, tilaa vapautuu, mutta kun nyt haluat vanhan kuvan uudelleen käsittelyyn tai katsottavaksi, kone joutuu hakemaan sen raakakuvan, RAW-tiedoston siis, ja ymppäämään siihen tekemäsi käsittelyn, ja luo näin uuden esikatselukuvan, tuo sen ruutuun, ja taas tallentaa ikuisiksi ajoiksi. Nykyisellä koneellani yksi kuva kuitenkin tulee ruutuun sekunnissa tai parissa, eikä kuvaryppään tuominen kerralla sekään kauaa odotuta. Toki voi säilyttää kaikki esikatselukuvat tallessa, jos tallennustilaa - siis nopeaa eli ssd:tä mieluummin - riittää.

Kaikista käsitellyistä kuvista esikatselukuvaksi tallentuu ensin aina suurempi ja tarkempi versio, mutta sen version Lightroom poistaa itsekseen käyttäjän valitseman ajan kuluttua, esim. joka päivä tai kerran kuukaudessa. Ongelman ydin on siinä, että se pienempikokoinen - siis itse valitsemasi kokoinen - esikatselukuva ei häviä muuten kuin erikseen poistamalla koskaan, eli ohjelman viemä tila kasvaa koko ajan käyttäjän tietämättä.

Minulla on nyt 4 teraa ssd:tä ja suuri ja nopea näytönohjain ja tuhti prosessori. Mikään ei aiheuta ongelmia, mutta silti aion aina silloin tällöin tyhjentää esikatselukuvat. Olen kokenut, että uusien luominen joka kerta niistä, mihin palaan, on pienempi ongelma kuin omia aikojaan täyttyvä muisti.

Kun kuvan tuo pois eli exporttaa Lightroomista, silloin - vasta silloin - ohjelma tekee siitä kuvasta valitun muotoisen yleisen kuvatiedoston, minulla .jpg tiedoston, ja sen tallennan haluamaani paikkaan. Tässä vaiheessa sillä kuvalla ei ole enää mitään tekemistä Lightroomin kanssa, se vie oman tilansa sieltä mihin se on laitettu; sisäiseltä tai ulkoiselta kovalevyltä, pilvestä, yhdestä tai useammasta paikasta. Mutta se kuva on valmis .jpg tiedosto, se ei taas sisällä mitään tietoa alkuperäisestä raakakuvasta tai käsittelyn vaiheista; EXIF-tiedot toki kulkevat .jpg:n mukana.

Muutkin Lightroomin käyttäjät kuin minä ovat joutuneet tämän asian sisäistämään ns. kantapään kautta. Tai selviää siitä niinkin, että ostaa lisää muistia niin kauan kuin koneeseen mahtuu, ja sitten uuden koneen, ja säilyttää kaikki elämänsä kuvat esikatselutasoisina levyillään.

Jaakko

[JL Anttola]

.

[javal]

Toinen tämän ohjelman ongelmakenttä on tässä; tämä esikatselukuva tallennetaan aina, eikä sitä poisteta koskaan muistista. Kaikki koskaan käsittelemäsi kuvat vievät tilaa tallennuspaikastasi. Jos valitset suuren tarkkuuden kuville, sitä enemmän tilaa menee. Tällä saavutetaan se, että myöhemmin, jos palaat kuvaan, saat sen sekunnin osissa näyttöösi. Ja kuvat, mitkä olet kerran käsitellyt, ja sitten vaikka deletoinut kokonaan pois, ovat edelleen levylläsi tilaa varastamassa. Se tila kasvaa koko ajan, on helposti satoja gigoja levylläsi.

Mutta ne esikatselukuvat voi myös poistaa kokonaan levyltä. Siihen on selvä ohje, jota on noudatettava tunnontarkasti, ettei poista mitään muuta. Tupeksiminen tässä voi sotkea koko Lightroomin. Ja helppoa tapaa poistaa ei ole muuten, kuin kaikki koneella olevat esikatselukuvat kerralla.

Minusta tämä ei ole yleensä ongelma. En ole poistanut näitä esikatselukuvia 12 vuoteen, ja kuvia kirjastossa on paljon yli 100 000 kuvaa, ja jos oikein muistan niin Previews.lrdata kansion koko on n 100 Gt. Jos sen poistaisin muistin vähyyden vuoksi niin se alkaisi kasvamaan uudelleen heti saman tien, eli käytänössä massamuisti loppuisi pian joka tapauksessa, ja pitäisi mennä muistiostoksille jotka tapauksessa seuraavan puolen vuoden sisällä.

Ymmärrän kyllä sen että ongelma tulee vastaan jos tietokoneen massamuisti on alimitoitettu tehtäväänsä, kuten oli sinulla, massamuistia n. 116 Gt ja Previews.lrdata kansion 25 Gt. Olet tapauksesi hienosti dokumentoinut tähän ketjuun, tästä on varmasti apua monelle jolla on pieni massamuisti ja iso katalogi. Ja ongelman lopullinen ratkaisu taisi sinullakin olla koneen vaihto ja tällä kertaa tarpeeksi sitä muistia.

https://www.digicamera.net/keskus/view ... 4#p1424924

Itse en suosittele tämän Previews.lrdata kansion tarpeetonta systemaattista poisto rumbaa varmuuden vuoksi. Siinä on riskinsä, inhimillisen virheen vuoksi. Jos koneen massamuisteissa on valmiiksi satoja gigatavua vapaana niin miksi pitäisi vapauttaa muutama kymmenen gigaa lisää tilaa ja hidastaa Lightroomin toimintaa. Riskit ja käytännön haitat ovat suuremmat kuin hyöty.

[Maffer]

Niin, kannattaa muistaa et ei ne USB-levytkään halpoja ole varmuuskopiointiin. Kun ensimmäinen täyttyy, pitää uusia kaksi muutakin eli kopion kopio ja kolmas mikä on toisessa sijainnissa. 4TB o ihan minimi mistä aloittaa. 3x 12TB on hyvä ostaa heti alkuun.

[temama]

Mikä tässäkin asiassa on niin vaikeaa meille vastaajille? Kauheeta liirumlaarumia yksinkertaiseen kysymykseen missä kysyjällä selvästi ei harmainta aavistusta rawista!?

[JL Anttola]

Kiitokset javal tuon esikuvatiedosto-asian katsomisesta toiselta puolelta. Olet täysin oikeassa, ja oma katsantokantani kovasti siellä toisella puolella, noitten taannoisten ongelmien vielä pyöriessä tuoreina muistissa. Oikein tulkitsit, ratkaisuni oli koko konepaketin uusiminen, eli sitä ongelmaa ei nyt ole. Ja voi olla, että aivan turhaan mietin koko asiaa; nyt koneella oleva muistin määrä riittää kaikkiin esikuviin, mitä ehdin jäljelläolevana elinaikana ottamaan...

Noiden kameran tuottamien RAW-tiedostojen tallessa pitämistä perustellaan sillä, että voi myöhemmin etsiä kaiken kameran tallentaman tiedon sisältämän kuvan, ja käsitellä sen uudelleen kokonaan toisella tavalla, tai uusilla, paremmilla ohjelmilla. Mutta kuinka moneen kuvaan tulee todellisuudessa koskaan palatuksi? Yksi tapa olisi toimia niin, että laittaa sen kerran tehdyn jiipekki-kuvan johonkin ulkoiseen muistipaikkaan, eikä edes tallenna mitään muuta. Siis filmiaikaan tallensimme negat. Tavalliset pulliaiset enimmäkseen tallensivat ne kymppikuvat. No, kieltämättä aika hienoja hetkiä olen itsekin viettänyt digitoimalla kymmeniä vuosia sitten kuvattuja negoja... kymppikuvat ovat aikaa sitten haalistuneet punaruskeaksi mössöksi. Tai kadonneet...

Olen kyllä monasti tietsikan ääressä valvoessa haaveillut toisenlaisesta valokuvauksen harrastamisesta. Siinä ottaisin pitkän harkinnan jälkeen yhden kuvan, minkä rajaukset ja valotukset miettisin ennen ottamista, käyttäisin kameran tarjoamia korjauskäyriä valotukseen jne. Valottaisin kuvan, tallentaisin sen vain jiipekkinä, ja vain yhden kuvan. Senkin voisin lähettää samoin tein pilvipalveluun, enkä istuisi tietsikan ääressä ollenkaan...

Elämä on valintoja.

Jaakko

[temama]

Terve

Aloitteleva valokuvaaja on ymmällään mm. raw-tiedostojen kanssa. Kysyisin, että kun ryhdyt kuvankäsittelyohjelmalla muokkaamaan tällaista `raakakuvaa`, saat kuvan mieleiseksesi ja tallennat lopputuloksen, niin missä muodossa tämä uusi kuva on? Onko se jpeg vai joku muu? Vai riippuuko se kuvankäsittelyohjelmasta eli onko Photoshopilla, Lightroomilla yms. ohjelmilla kullakin jokin oma tiedostomuotonsa? Toiseksi, jos kuvia katsoo esimerkiksi televisiosta, niin onko näin, että televisiot ja muut laitteet eivät kykene ymmärtämään raw-tiedostojen sisältöä, vaan ne on tämän vuoksi aina muunnettava johonkin toiseen muotoon? Kolmanneksi, sanotaan, että raw-tiedostot ovat todella suuria verrattuna vaikka jpegiin. Kun raakakuva käsitellään ja tallennetaan toiseen muotoon, niin palautuuko se tämän jälkeen esimerkiksi tuota jpegiä vastaan tiedostokokoon?


Hannu

Isokokoinen RAW tiedosto itsessään ei muutu miksikään vaikka ja kun konvertoit sen vaikkapa photoshopissa (photoshop käyttää erillistä adobe camera raw apuohjelmaa) tai lightroomissa.
Idea on, että käsittelet RAW tiedoston haluamaksesi ja sitten tallennat siitä tiedoston haluamassasi muodossa (jpg, tiff, psd) . Telkkarit näyttävät mielellään jpg kuvaa sitten. Ja jpg onkin se tavanomaisin tallennusmuoto kuvan esittämiselle missä vain. Se Raw ei kuitenkaan katoa käsittelyn aikana.
Käsittelyn jälkeen sinulla on edelleen isokokoinen raw plus vielä se edelleen tallentamasi jpg.
Itse kuvaan järkkärilklä melkein aina raw+jpg muodossa jolloin kamera tekee muistikortille suoraan sekä raw, että jpg tiedoston. Vie tilaa, mutta minulle se ei ole ongelma koska en ota niin paljon ns. turhaa kuvasälää.

[JL Anttola]

Kun olen tämän sotkun seppä, niin koitan selventääkin. Korjatkaa virheet. please!

On RAW-tiedosto, minkä kamera tallentaa. Valokenno on laite, mikä tallentaa voltteja valon vaikutuksesta. Pikseli on yksi tallentava elin. Siihen tallennetaan kolmen eri värin kehittämät voltit. Kullakin kameramerkillä on oma järjestelmänsä tämän tiedon hallintaan. Tässä tiedostossa on aina jokaisen pikselin tallentamat tiedot erikseen tallessa, ne kaikki 20 - 60 miljoonaa pikseliä, mitä kennoilta löytyy. Tämän tiedon osaa muuttaa kuvaksi vain kameran oma tietokone, takatöllöön tai etsimeen.

Kuvankäsittelyohjelma osaa lukea kyseisen RAW-tiedoston, ja muuttaa sen muotoon, mikä saadaan tietokoneen ruutuun kuvana.

Kun kuvaa halutaan katsoa jollain yleisellä katselulaitteella, televisiosta, kännykästä, läppäristä, tabletista, tarvitaan yleisen standardin mukainen kuvatiedosto. Esimerkiksi juuri .jpg on tälläinen muoto. Kaikki kuvankäsittelyohjelmat osaavat muuttaa kuvan johonkin tai useampaankin tällaiseen yleisen standardin mukaiseen muotoon. Myös kamerat osaavat tallentaa otetun kuvaan suoraan jollain yleisellä tiedostomuodolla, usein .jpg.

Se RAW-muoto sisältää tiedot jokaiselle pikselille erikseen. Esimerkiksi voisi ajatella, että kuvassa on iso läntti samanväristä sinistä taivasta. Sen voisi kertoa yhdellä tiedolla - tämä alue kokonaan näillä arvoilla. Tämä on kuvan pakkauksen periaate; läheisiä sävyjä yhdistetään, ja tietoja vähennetään, tallennettavan tiedon määrä vähenee. Ja kuvasta puuttuu jotain, mutta nähdäänkö me sitä millään katselulaitteella, on toinen asia. Joka tapauksessa, tallennettavan tiedon määrää vähennetään pakkaamalla, ja tarkoitus on vähentää tuntuvasti määrää vaikuttamatta kuvan silmillä nähtävään laatuun.

Eli on olemassa kolmenlaisia kuvatiedostoja. Kameran tallentaman tiedon muoto, RAW. Kuvankäsittelyohjelman käyttämä muoto, millä taas ei ole muuta käyttöä, kuin sen kuvankäsittelyohjelman sisällä tapahtuva käyttö. Ja sitten nämä yleisten standardien mukaiset tiedostomuodot, mitä yleisesti kaikki näyttölaitteet osaavat näyttää kuvina.

Auttoikohan tää taas ketään...

Jaakko

[Maffer]

Raakakuva on kuin kaupasta ostettu kuorimaton peruna. Sitä kannattaa vähän keitellä ja ehkä kuoriakin, et se maistuis hyvältä. Mut suurin ero perunaan on se et tän digitaalisen perunan voi keittää uusiksi ja eri tavoin niin monta kertaa kuin huvittaa.

Digitaalinen peruna o nimensä mukainen eli siinä on myös kaikki kameran puutteet ja ongelmat mukana lähtien linssiheijastuksista ja kuvan vääristymistä. Vaatii siis kunnon tuuningin että siitä saa timantin pyöritettyä. Sellaisenaan digitaalisen perunan syöminen raakana on aika höpö tilanne eli puutteellisella keittämisellä ei tule koskaan saamaan niin hyvää kuvaa kuin se kameran tekemä valmis JPG.

Kameroilla örveltämisessä kannattaa muistaa et se o just tää jälkikäsittely mikä on n. 90% koko hommasta ajallisesti ja opettelun viemää aikaa. Loput o sitä kuvaamista.

Analogisen perunan vastine kuvaamisessa on filmille kuvaus. Sen voi keittää vain kerran ja onnea matkaan.

[javal]

Aloitteleva valokuvaaja on ymmällään mm. raw-tiedostojen kanssa. Kysyisin, että kun ryhdyt kuvankäsittelyohjelmalla muokkaamaan tällaista `raakakuvaa`, saat kuvan mieleiseksesi ja tallennat lopputuloksen, niin missä muodossa tämä uusi kuva on? Onko se jpeg vai joku muu? Vai riippuuko se kuvankäsittelyohjelmasta eli onko Photoshopilla, Lightroomilla yms. ohjelmilla kullakin jokin oma tiedostomuotonsa?

Esimerkiksi Lightroom tallettaa tehdyt muutokset sitä mukaa kun teet niitä, mutta nämä muutokset ovat näkyvissä vain kun katselet kuvia Lightroomissa.

Toiseksi, jos kuvia katsoo esimerkiksi televisiosta, niin onko näin, että televisiot ja muut laitteet eivät kykene ymmärtämään raw-tiedostojen sisältöä, vaan ne on tämän vuoksi aina muunnettava johonkin toiseen muotoon?

Jos haluat katsella (käsiteltyjä) raw kuvia Lightroomin (tai muun kuvankäsittelyohjelman) ulkopuolella, esimerkiksi televisiossa, sinun tulee viedä ulos eli exportata käsitellyn kuvan, tämän prosessin aikana määrittelet itse missä muodossa, minkä kokoisena ja mihin kansioon tämä uusi kuva talletetaan. Yleensä talletusmuoto on jpeg, koska lähes kaikki ohjelmat ja laitteet tuntee tämän formaatin. Tässä esimerkkivideo miten export tapahtuu. https://youtu.be/UHux5aqP6eQ?t=875&si=NIK-HRkKvw2TZSgp

Kolmanneksi, sanotaan, että raw-tiedostot ovat todella suuria verrattuna vaikka jpegiin. Kun raakakuva käsitellään ja tallennetaan toiseen muotoon, niin palautuuko se tämän jälkeen esimerkiksi tuota jpegiä vastaan tiedostokokoon.

Ei, Lightroom ei poista tai muuta alkuperäisiä raw raakakuvia, vaan export vaiheessa luodaan kokonaan uusi tiedosto joka viedään Lightroomin ulkopuolelle. Ja siellä Lightroom ohjelmassa sen raw raakakuvatiedoston lisäksi on talletettuna (esikatselukuviin lisäksi) vain ne sinun tekemät säätöparametrit (joko Lightroom katalogissa tai erillisenä xml tiedostona) jotka vievät levytilaa hyvin vähän (verrattuna siihen raw raakakuvatiedoston kokoon).

[kajac]

Eikös JL Anttolan ongelmat koskenut LR C? Käsittääkseni ei LR vai?

[JL Anttola]

Lightroom Classic, siis versio mikä on kokonaan omalla tietokoneella, ja siitä vuosimaksullinen tilaus, kyllä. Pilvipalvelun kautta toimivasta ei ole minulla kokemusta, ja sitä vanhaa kertaostoksena maksettavaa ei kait ole aikoihin ollut mahdollista ostaa?

Olen kysyjän ongelmaa osannut lähestyä vain tämän oman systeemini kautta, kun ei muista ohjelmista ole mitään kokemusta. Eikä paljoa tästäkään, vain tuon tallennuksen filosofian tai arkkitehtuurin, sanotaan miten vain, jouduin selvittämään, siitä vajakki-tietsikasta johtuen. Toivoin, että selvitys avaisi samalla kuvan käsittelyn filosofiaa laajemminkin, vaikka eri ohjelmissa omat omituisuutensa ovatkin.

Jaakko

[T34]

Tuhannet kiitokset näistä lukuisista asiaa valottavista asiantuntevista kommenteista! Näin ystävällisen vastaanoton saaneena, tohdin esittää vielä toisenkin kysymyksen. Oma valokuvaaminen on arkista perheenjäsenten kuvaamista eri tilanteissa sekä matalan kynnyksen luontokuvausta. Kummassakaan en käytä mitään erikoisjärjestelyjä, vaan kuvaaminen on spontaania, ilman teknistä tai taiteellista kunnianhimoa. Tässä mielessä herää kysymys, että onko kuvien käsittelyssä ylipäätään mitään mieltä. En oikeastaan tiedä, kun en ole kuvia juuri käsitellyt. Toki ajattelen, että hyvä kuva on hyvä kuva, ja ehkä mieluisasta otoksesta voisi saada vielä asteen paremman kuvaa käsittelemällä. Canon kameran käyttäjänä olen tutustunut ilmaiseen Canonin Photo professional ohjelmaan. Kysyisin, että onko tämä ohjelma omaan vaatimattomaan vaatimustasooni nähden kelpo ohjelma vai löytyisikö kenties parempia ilmaisohjelmia? Maksullisetkaan ohjelmat eivät ole poissuljettuja, mutta olisihan tuo hyvä ensin ilmaisohjelmilla aloitella, jotta syntyy ajatus siitä, jaksaako kuvankäsittelyyn ylipäätään panostaa ja tuoko se valokuviini lisäarvoa.
Hannu

[habannaama]

Tuhannet kiitokset näistä lukuisista asiaa valottavista asiantuntevista kommenteista! Näin ystävällisen vastaanoton saaneena, tohdin esittää vielä toisenkin kysymyksen. Oma valokuvaaminen on arkista perheenjäsenten kuvaamista eri tilanteissa sekä matalan kynnyksen luontokuvausta. Kummassakaan en käytä mitään erikoisjärjestelyjä, vaan kuvaaminen on spontaania, ilman teknistä tai taiteellista kunnianhimoa. Tässä mielessä herää kysymys, että onko kuvien käsittelyssä ylipäätään mitään mieltä. En oikeastaan tiedä, kun en ole kuvia juuri käsitellyt. Toki ajattelen, että hyvä kuva on hyvä kuva, ja ehkä mieluisasta otoksesta voisi saada vielä asteen paremman kuvaa käsittelemällä. Canon kameran käyttäjänä olen tutustunut ilmaiseen Canonin Photo professional ohjelmaan. Kysyisin, että onko tämä ohjelma omaan vaatimattomaan vaatimustasooni nähden kelpo ohjelma vai löytyisikö kenties parempia ilmaisohjelmia? Maksullisetkaan ohjelmat eivät ole poissuljettuja, mutta olisihan tuo hyvä ensin ilmaisohjelmilla aloitella, jotta syntyy ajatus siitä, jaksaako kuvankäsittelyyn ylipäätään panostaa ja tuoko se valokuviini lisäarvoa.
Hannu

Canonin ohjelmasta en osaa sanoa, mutta noin niinkuin ylipäätään sen voin sanoa, että kaikenlainen kuvankäsittely tuo sille kameran tuottamalla n. 99%:sti täysin toisenlaisen yleisilmeen.
Onko se sitten huonompi tai parempi, se riippuu täysin kuvankäsittelijästä, mutta yleensä paremman ja samalla saattaa tehdä sen, että "avaa" kuvaajan "silmät" näkemään valokuvauksen mahdollisuudet täysin uudesta perspektiivistä, josta sitten yleensä innostutaan astetta isommin hyvän harrastuksen parissa.

Jos omistat Mac:n, sen mukana tuleva kuvat-sovellus on aivan kelpo softa tutustua kuvankäsittelyn saloihin.

Pc:stä en osaa sanoa, vaikka sellaisenkin omistan.

[VeikkoS]

Oma valokuvaaminen on arkista perheenjäsenten kuvaamista eri tilanteissa sekä matalan kynnyksen luontokuvausta. Kummassakaan en käytä mitään erikoisjärjestelyjä, vaan kuvaaminen on spontaania, ilman teknistä tai taiteellista kunnianhimoa. Tässä mielessä herää kysymys, että onko kuvien käsittelyssä ylipäätään mitään mieltä.

Tekisi mieli sanoa, että sekä että. Tietysti suoraan jpg kuvaaminen on tyhjää parempi, mutta sen tekee varmasti ihan puhelimellakin.

Ainakin kaksi asiaa tulee mieleen, jossa käsittelystä olisi sinulle varmastikin selvästi apua. Jos tilannekuvaat perheenjäseniä ja ystäviä sekä sisällä että ulkona, niin raw kuvissa on selvästi enemmän korjaamisen varaa esimerkiksi valotuksen suhteen. Voisit kuvata pienemmällä iso -arvolla ja lyhyemmillä suljinajoilla ja nostaa valoa sitten jälkikäteen käsittelyssä.

Toinen plussa voisi olla yksinkertaisesti kuvien rajaaminen, suoristaminen, erilaisten vääristymien korjaaminen sekä, ehkä eritoten, kontrastin parantaminen. Nämä, kuvan ulkoasuun liittyvät korjaukset, on helppoja vähänkin järkevällä raw konvertterilla, jotka jää suoraan jpg kuvaajalta käyttämättömiksi mahdollisuuksiksi.

Tietysti käsittelyn opettelu vaatii oman panoksensa ja tuntuu ensin, että aikaa kuluu eikä tulosta synny. Siteeraan oppimestariani Katrin Eisemannia joka sanoi, että mitä enemmän käsittelet kuvia, sen nopeammaksi tulet. Myös oma näkemys niin kuvaajana kun kuvan katsojanakin kehittyy prosessin myötä.

Ligthroomin etu on se, että sen käyttäjiä on joka toinen kadulla vastaan tulija. Apua saa melkein asiaan kun asiaan, niin asiata kun sen sivustakin, niin kun tästäkin ketjusta on jo käynyt ilmi. Ilmaisina on varmasti myös useita ehdokkaita, mutta niihin en juurikaan ole tutustunut. Itse olen tosiaan käyttänyt darktablea vuosia ja olen enemmän kun tyytyväinen. Hallitsen siitä ne keskeiset osat jotka ovat itselle tärkeimmän. Suurimpaan osaan sen korjausmoduuleista en ole tutustunut lainkaan. Tiedän mitä haluan ja ne ominaisuudet olen kaivanut esille.

Ps. Canonin ohjelmistoista en tiedä mitään. Käytän Linuxia kaikkeen mitä teen ja sen käyttäjä joutuu luopumaan osasta niistä herkuista, joita muulle tavan tuulipuvulle on tarjolla.