Onko palstalla Om-1 kuvaajia?

[JL Anttola]

Miksiköhän miusta Villaristin valo-opissa on nyt jotain ristiriitaa... polttoväli ja suurin reikä valon tulossa sanelee aukkoluvun. Aukkoluku kertoo tallennuspinnan neliölle tulevan valon määrän, mikä on valotuksen kannalta tarpeellinen tieto. Ja tuosta kaavasta saatava valotusluku on paikkansa pitävä, jos siitä ei matkalla leikata jotain nippua pois. Eikä luku tietysti huomioi linssien läpäisykykyä mitenkään, tuossa geometrisessa suhteessa oletetaan kaiken valon menevän läpi. Joku mättää jossain? Käänteinen telejatke lisää neliölle tulevaa valoa, ihan samalla tavalla kuin telejatke vähentää, sehän on puhdasta geometriaa. Ei miun nupissa oikein istu tuo liian iso piirtoympyrä kaavaan... siis valon määrän suhteen, tarkkuus onkin toinen asia? Vetoja en oo lyömässä, täytyy vielä pohtia... eikä nääkään luvut valokuvaamista opeta millään lailla, se on taas eri asiaa. Miun nupin mukaan isommalle piirtoympyrälle suunniteltu linssi ei muuta pienemmälle pinnalle tulevaa valoa, kun kyse on nimenomaan neliölle tulevasta valosta. Kuvan tarkkuuteen en ota kantaa, siihen voi vaikutusta toki olla, ja turhan isolle piirtoympyrälle tehty linssi on tietysti fyysisesti suurempi, eli kannetaan turhaa kamaa mukana. Hyötyähän siitä kennon ohi menevästä valosta ei ainakaan ole.

Jaakko

[Villaristi]

Miksiköhän miusta Villaristin valo-opissa on nyt jotain ristiriitaa... polttoväli ja suurin reikä valon tulossa sanelee aukkoluvun. Aukkoluku kertoo tallennuspinnan neliölle tulevan valon määrän, mikä on valotuksen kannalta tarpeellinen tieto. Ja tuosta kaavasta saatava valotusluku on paikkansa pitävä, jos siitä ei matkalla leikata jotain nippua pois. Eikä luku tietysti huomioi linssien läpäisykykyä mitenkään, tuossa geometrisessa suhteessa oletetaan kaiken valon menevän läpi. Joku mättää jossain? Käänteinen telejatke lisää neliölle tulevaa valoa, ihan samalla tavalla kuin telejatke vähentää, sehän on puhdasta geometriaa. Ei miun nupissa oikein istu tuo liian iso piirtoympyrä kaavaan... siis valon määrän suhteen, tarkkuus onkin toinen asia? Vetoja en oo lyömässä, täytyy vielä pohtia... eikä nääkään luvut valokuvaamista opeta millään lailla, se on taas eri asiaa. Miun nupin mukaan isommalle piirtoympyrälle suunniteltu linssi ei muuta pienemmälle pinnalle tulevaa valoa, kun kyse on nimenomaan neliölle tulevasta valosta. Kuvan tarkkuuteen en ota kantaa, siihen voi vaikutusta toki olla, ja turhan isolle piirtoympyrälle tehty linssi on tietysti fyysisesti suurempi, eli kannetaan turhaa kamaa mukana. Hyötyähän siitä kennon ohi menevästä valosta ei ainakaan ole.

Jaakko

Ei ole minun valo-oppia vaan on ihan kaikkien tiedossa jotka ovat vähänkin valokuvausta opiskelleet. Esimerkiksi tuo Metabonen speedboosterin negatiivinen telejatke vähentää optisia virheitä, ihan samassa suhteessa kuin telejatke niitä suurentaa. Kaikkihan tietävät sen että telejatke huonontaa piirtoa ja korostaa originaali optiikan virheitä. Näitä virheitä speedbooster korjaa. Kannattaa kokeilla jossain vanhassa kinokoon optiikassa Metabonen speedboosterilla omalla OM:llä. Minä käytin Speedboosteria aikanaan myös E-5:lla ja Canonin käsitarkenteisella 300 mm f4:lla varsin hyvin tuloksin. Metabonen ultra 0.71x lisää valovoimaa tasan yhdellä aukolla ja korjaa originaali linssin optiset virheet melko minimiin, samalla originaali optiikan polttoväli putoaa tuon 0.71x, mutta m4/3:ssa esimerkiksi 300 mm kino-optiikka vastaa kuvakulmaltaan 421 mm FF-kameraan verrattuna. Ilman speedboosteria tuon 300 mm optiikan kuvakulma vastaisi m4/3:ssa 600 mm.
https://www.metabones.com/products/deta ... OM-m43-BM3

Tässä esimerkkiä kuinka paljon metabone parantaa kuvan laatua.
https://www.youtube.com/watch?v=IlxHwLCQ9no

Vai eikö se mennyt perille miksi pienemmän piirtokyvyn optiikat ovat keskimäärin parempia erotuskyvyltään kuin suuremman piirtoympyrän omaavat? Minähän nimenomaan mainitsin että Metabone kasvattaa sitä valovoimaa 1-2 aukkoa! Ei se muuta valovoimaa minnekään laittamalla sama optiikka eri kennokokoisille kameroille. Ota kinodia käteesi ja leikkaa siitä saksilla pois puolet. Vain kuvakulma muuttuu, ei polttoväli, ei syväterävyys, ei aukko eikä valotusaika. Näin se digimaailmakin toimii.

[JL Anttola]

Ei miulla ole koskaan ollut mitään ongelmia tään ymmärtämisessä. Speedboosteri muuttaa polttoväliä, ja valovoima muuttuu. Kun kuvasta leikkaa reunat pois, valovoima ei muutu... ja sen opin mukaan ei valovoima muutu miksikään, jos isomman piirtoympyrän linssin kuvasta tallennetaan vain keskusta.

Mutta jos siitä kinokennolla kuvatusta paperikuvasta leikkaa reunat pois, niin muuttuuko sen jäljelle jäävän kuvan tarkkuus? Tää oli se asia, mitä hain.

Voi olla, että tässä on vain semaattinen erimielisyys, asiat näemme samoin. Hengitellään rauhassa, ettei tuu mitään ongelmia.

Jaakko

[Villaristi]

Ei miulla ole koskaan ollut mitään ongelmia tään ymmärtämisessä. Speedboosteri muuttaa polttoväliä, ja valovoima muuttuu. Kun kuvasta leikkaa reunat pois, valovoima ei muutu... ja sen opin mukaan ei valovoima muutu miksikään, jos isomman piirtoympyrän linssin kuvasta tallennetaan vain keskusta.

Mutta jos siitä kinokennolla kuvatusta paperikuvasta leikkaa reunat pois, niin muuttuuko sen jäljelle jäävän kuvan tarkkuus? Tää oli se asia, mitä hain.



Jaakko

Ei tietenkää kun se paperi ei mene enää optiikan läpi.
Täällä mainitaan että kino-optiikka on jopa 120 viiva/mm ja medium formaatti 40 viiva/mm ja Large format vain 20 viiva/mm. Näissä on tietenkin optiikalla ja eri vuosikymmenien optiikassa hirveät erot, mutta se on vain yksinkertainen fakta että mitä suurempi piirtoympyrä, sitä pienempi erotuskyky.
The resolution of large format lenses is lower than 35mm lenses. The resolution of 35mm lenses is about 120 line pair per mm The resolution of MF lenses is about 40 line pairs per mm The resolution of LF lenses is about 20 line pairs per mm
Tietenkin se isompi piirtoympyrä ja kennon/filmin koko lopputuloksessa ajaa ohi, koska kuvaa ei tarvitse suurentaa niin paljoa. Kinofimiä suurennettiin skannatessa aikanaan A4 kokoon n. 900% leikkuuvaroineen ja 6x6 cm vain 500 %. Siksi iso koko ei tarvitsekaan optiikalta niin suurta erotuskykyä!
https://www.largeformatphotography.info ... -2777.html
Näinkin yksinkertaiset asia ovat varmasti sellaiselle henkilölle vaikeata ymmärtää jotka eivät ole koskaan käyttäneet mitään esim. 6x6 cmm suurempaa kameraa. Suurin suurennuskoneen negakoko mitä olen käyttänyt on ollut peräti 30x40 cm, eli Pawon suorarasterointi laite 1970-luvun lopussa. Tällöin oppi ymmärtämään optiikan piirtoympyrän ja filmikoon välisen suhteen, sillä motoroitu optiikan vaihtaja vaihtoi niin kinokoolle tai 9x12 cm dialle aina ns. revolveriperällä sopivan optiikan. Tuohon aikaan ylivoimaisesti teräväpiirtoisin optiikka oli nimenomaan kinokoon ElNikkor (suurennuskoneissa).

[JL Anttola]

OK, nyt aloin saamaan tuosta geometriasta kiinni...

Syy, miksi kovasti tätä jauhoin, on enempi käytännön kokemus kuin teoria; teoriaa aloin vasta tässä pohtia. Itselläni on filmiajan optiikkaa muutamia kappaleita sekä Canonin FD-mounttia että Olympuksen OM-mounttia. Ja sokeat - siis mitään tietoa siirtämättömät - adapterit noista kummastakin mountista m43:lle. Filmioptiikat tietysti tehty kinokoolle piirtoympyrältään. Ja jotkut noista filmioptiikoista piirtävät vaan uskomattoman terävää kuvaa m43-kennolle! Minulla ei ole - eikä ole koskaan ollutkaan - yhtään (täys) eikäkun kinokennoista digikameraa, ei peilitöntä eikä peilillistä, eli en voi omilla vehkeillä verrata, mitä ne samat optiikat sitten piirtäisivät kinokokoiselle digikennolle. Manuaalilasien käyttö digikameralla on tietysti puusilmäiselle kuvaajalle osittain helpompaa kuin manuaaliajan kameroiden kanssa, kun ruutuun saa monenmoista apuvälinettä tarkennuksen osumiseksi. Ja toinen vertailupohjaa vääristävä asia on, että aikanaan filmillä kuvasin negafilmejä, mitkä menivät sen ajan suurtuotantoisen automaattikehityksen ja kuvanvalmistuksen läpi, ennenkuin katsottavaksi sai, ja ehkä nuo automaattiset kuvavalmistamot eivät ihan parasta laatua ulos työntäneet? Jälkimmäistä tukee sekin, että vanhoista negoista itse kuvaamalla digitoiduissa kuvissa on myös tullut muutamia kovasti positiivisia yllätyksiä tarkkuudeltaan!

Kiitokset villaristille sitkeästä kouluttamisesta...

Jaakko

PS. Sen verran vielä, että mihinkään luontokuvaamiseen en kyllä itselleni havittelisi manuaalitarkennettavaa lasia; ei omat kyvyt karkaavien kohteitten kanssa kyllä kohtaa automaattitarkennuksen kykyjä... Eilen kokeilin, kun sattui paistamaan ruokinnoille, filmikameralla (Canon AE-1 Program) ja 210-millin linssillä tintistä filmikuvaa... Canuuna kivasti naukaisee, kun laukaisinta painaa, ja tintti oli korkealla ilmassa, ennenkuin oletettavasti suljin oli taas kiinni... kiva silti nähdä tulos, jahka saan filmin täyteen ja kehitykseen!

[Villaristi]

Jaakko täyskenno on myös sinun OM-1:ssä, ei puutu palasia reunoilta eikä keskeltä. Kenno on aina täys kun optiikan piirtoympyrä peittää koko kennon alan. Mutta jos laitat OM-1:n 24x36 mm kennoille tehdyn optiikan niin se muuttuu välittömästi croppikennoiseksi. Myös iPhonessani on täyskenno optiikan ja kennotekniikan lakien mukaan, sillä
optiiikka on suunniteltu täyttämään koko kennon pinta-ala.
Fuji ja Hasselblad mm. tekevät mellanformaatin järkkiä jotka ovat croppikennoisia, vaikka kenno on selvästi isompi kuin 24x36 mm, joita jotkut kutsuvat Full Frameiksi. Näissä Fujissa ja Hasselissa kun optiikoiden piirtoympyrä vastaa tuota vanhaa filmikoon suurempaa piirtoympyrää, siksi nekin ovat nykyisin croppikennoisia!
Kerron näistä siksi, että en suosittele kenenkään ostamaan m4/3:n runkoihin 24x36 mm piirtoympyrälle suunniteltua optiikkaa! Pidä vain se OM-1:n oikeilla linssivalinnoilla täyskennoisena!

[JL Anttola]

Juu, tätä ohjettasi olen noudattanut tietämättänikin; nuo Canonin filmioptiikat ovat omaa historiaa, OM:n filmioptiikat taas rinnalle rekvisiitaksi hankittua OM-1 filmikameraa varten. Nuo adapterit olivat vain niin halpoja, että piti tietysti kokeilla... Minulla on muuten sekä OM-1 että Pen F, molemmat filmiversiona ja digiversiona; komeat parit vitriinissä! Ja nyt kaikki toimintakuntoisiakin.

[Maffer]

Tuossa on sellainenkin homma et jos laittaa kovin vanhoja isoformaattilaseja kinokennoiseen tai pienempään, voi pettyä pahasti kun lopputulos onkin suttu. Vaatimukset piirrolle isoon filmiin eivät ole aivan niin kireitä, mutta huippulaseja tietenkin löytyy jos vain viitsii maksaa.

Poikkeuksia on jo kinokoossa. Esim. Contax 17-35/2.8 Zeiss on keskeltä kuvaa pehmeämpi kuin reunoilta täydellä aukolla. Sen kun tuuppaa aps-c tai m4/3 runkoon, voi olla hetken huuli pyöreänä. Himmentämällä se paranee ... keskeltä.

[Villaristi]

Tuossa on sellainenkin homma et jos laittaa kovin vanhoja isoformaattilaseja kinokennoiseen tai pienempään, voi pettyä pahasti kun lopputulos onkin suttu. Vaatimukset piirrolle isoon filmiin eivät ole aivan niin kireitä, mutta huippulaseja tietenkin löytyy jos vain viitsii maksaa.

Poikkeuksia on jo kinokoossa. Esim. Contax 17-35/2.8 Zeiss on keskeltä kuvaa pehmeämpi kuin reunoilta täydellä aukolla. Sen kun tuuppaa aps-c tai m4/3 runkoon, voi olla hetken huuli pyöreänä. Himmentämällä se paranee ... keskeltä.

Kyllä Maffer on oikeassa, optiikka sen kuvan kennolle tai filmille muodostaa.
Vedän yhtä filmiajan Olympusta paremmaksi kuin Jaakko.
Olympus XA- todella hyvä 24x36 mm filmiä käyttänyt valovoimaisella optiikalla varustettu kompaktikamera. OM-4 moottoriperällä ja vanha Pen-F.
https://www.dropbox.com/scl/fi/8u3lb168 ... k9o5e&dl=0

[JL Anttola]

Vähän sivuraiteelle, mutta linkki kansioon: https://flic.kr/s/aHBqjBctsC (TÄ-DÄM!)

Tuossa oleva OM-1 on se yksilö, minkä kohtalo taitaa olla toimia vara(osa)kappaleena; toinen yksilö on sekä ulkonäöltään että toiminnoiltaan aivan timangi! Myös Pen EE ja Pen F filmikameroista on vara(osa)kappaleet olemassa...

Tää, jos mikä, on kyllä umpihulluutta!

[ruutu]

Alkoi tuo vanhojen lasien sovittaminen m4/3 runkoon kiinnostamaan, vaikka taitaa olla piirron kannalta ajan ja (rahan) hukkaa. Kysynpä kuitenkin asiantuntevammilta, että toimivatko jotkut lasit paremmin? Itsellä olisi pentaxin ja Olympuksen filmiajan laseja joitakin. Törmäsin tämmöiseen sivustoon, jossa sanottiin, että vanhat zuikot eivät piirrä kovin hyvin, mutta esim canonin fd-lasit toimisivat paremmin M4/3 systeemiin sovitettuina.
https://www.microfournerds.com/blog/ada ... q=adapters
Nikonin 1-sarjalaisessa on ainakin Nikonin makrolla tullut ihan kelpo jälkeä adapterin kera, joten kiinnostaisi kokeilla.

[Maffer]

No adapterit on edukkaita. Eikun kokeilemaan jos putket jo on.

[Villaristi]

Alkoi tuo vanhojen lasien sovittaminen m4/3 runkoon kiinnostamaan, vaikka taitaa olla piirron kannalta ajan ja (rahan) hukkaa. Kysynpä kuitenkin asiantuntevammilta, että toimivatko jotkut lasit paremmin? Itsellä olisi pentaxin ja Olympuksen filmiajan laseja joitakin. Törmäsin tämmöiseen sivustoon, jossa sanottiin, että vanhat zuikot eivät piirrä kovin hyvin, mutta esim canonin fd-lasit toimisivat paremmin M4/3 systeemiin sovitettuina.
https://www.microfournerds.com/blog/ada ... q=adapters
Nikonin 1-sarjalaisessa on ainakin Nikonin makrolla tullut ihan kelpo jälkeä adapterin kera, joten kiinnostaisi kokeilla.

Metabonen speed boosterin kanssa siitä on jotain iloa, mutta se maksaa ja kuitenkin tärkein eli autofocus jää uupumaan.
Ainoastaan siinä tapauksessa kannattaa jos originaali linssi on sellainen valovoimahirmu joita enää ei valmisteta ja kuvaat esim. todella hämärässä liikkuvia arkoja eläimiä. Canonin 200 mm f2 tai vanha Zuiko 180 mm f2 ja 250 mm f2, ne olis ainoat joiden takia voisin metabonen hommata. Ei mitää halpoja pimeitä mehupillejä kannata lähteä m4/3:n sovittamaan.

[JL Anttola]

Jos manuaalilinsseistä puhutaan, niin nuo sokeet adapterit ei kyllä hirveen hintavia ole; muutamia kymppejä vain. Mutta omien kokemusten mukaan on kyllä selvä, että jos oikeasti haetaan hyviä valokuvia, siis teknisesti hyviä, kyllä natiivit linssit on silloin oltava. Mielenkiintoista leikkimistä nää sovittamiset, ja kuvaamiseen tulee vanhanajan fiilistä, eli sellaista slow-toimintaa. Mitä kyllä alkaa olla kaikki muukin toiminta, ei sen puoleen... Mutta niinkuin aiemminkin totesin, jotkut yhistelmät on myös yllättäneet kuvan laadullaan! Miulla ei taija olla helposti tänne nähtäväks siirrettäviä esimerkkikuvia missään, mutta esimerkiks mu43-forumilla on omat palstansa näille sovitteitten kanssa otetuille kuville, sieltä aika monenlaista esimerkkiä löytyy!

[Maffer]

Kinokennoisen kanssa tuo sovittelu on yksinkertaista ja siellä on paljon sellaista missä adaptoitu optiikka on vain käsin tarkennettuna hyvä valinta. Zeissin .Zx sarjassa on paljon helmiä joita poimia. Osa niistä on aivan timanttia myös pikkukennolla kuten Zeiss .ZF 135/2 tai 100/2 Makro-Planar. Ei kannata pelätä noita. Vanhojen manuaalitarkennus on usein tarkempaa ja sulavampaa kuin uusien merkkiin katsomatta.

Samyangin 135mm on yhtä skarppi kuin tuo Zeiss 135/2. Piirrossa on eroja värien ja kontrastin osalta.

[JL Anttola]

Innostuin tekemään kirjotuspöytätestin. Tai pikkusen kirjotuspöyvän yläpuolelle, ilmotustauluun tähtäsin.

Kaivoin OM - m43 adapterin ja laitoin sen kiinni OM-1 digitaalirunkoon. Ja adapteriin kiinni toisen OM-1 filmikameran mukana tulleen pimeen primeen, E.Zuiko 135mm/3.5 objektiivin. Peruutin parimetriä työtuolia taaksepäin ja istualtaan käsivaralta täräytin ilmotustaululle pesiytyneistä korteista kuvan. Finjettiä ei justkaan näy, Ressu ja kumivene -kortti on hyvin kiiltäväpintanen, toiset kortit tavallisempia. Ota rennosti -kortissa aika hyvin rasterointi erottuu. Nurkissa taitaa olla aavistus suttua? Vakaaja toimii, täytyy vaan laittaa millit käsipelissä kameralle. Kameraan voi tallentaa noita manuaalilaseja ja niiden tietoja, sieltä voi käydä poimimassa, niin menee EXIFfeihin, ja vakaajalle millit tiedoksi. Miulla on nyt 5 opiskaa siellä, en tiedä montako sinne voi laittaa?

Tuli sen verran intoa, että jos huomenna sää sallii, niin taidan käydä ulkokuvia, ja ottaa myös 50mm/1.8 mukaan. Täytyy vielä tsekata, mahtuuko Olympuksen 2x-jatke tuon adapterin sisään, siis kameran ja adapterin väliin, ni ois neljä erilaista opiskaa oikein ulkotestiin adapterikuvaukseen. Ja siis tuo adapteri on sellanen, missä ei oo mitään lasia eikä järjenvälitystä, pelkkä putkilo.

Tässä kuva:

[Maffer]

Jaha no sulla on siinä timantti käsissä jos se on tosiaan OM 135/3.5. Mikäli eksottisempi kuvaaminen kiinnostaa, tuo putki on parasta A-luokkaa infrapunakuvaamiseen:
https://www.edwardnoble.com/hotspots
https://www.edwardnoble.com/olympus-135-35
https://www.edwardnoble.com/olympus-50-18

Tuolta voi katsella vaivalla infrapunatestattuja kakkuloita. Moni OM-prime loistaa noissa hommissa. Konica AR -sarja on myös melkein täyttä 10/10 kamaa adapterilla peilittömässä. Mut niin on sen takia niiden hintakin. Vanhempien lasien pinnoitteet eivät pilaa täysspektrikuvaamista läheskään niin pahasti kuin uudet. Joskus näyttää siltä et ne on ihan varten vasten siihen suunniteltukin.

[JL Anttola]

Tuo linssi tuli sen kameran siivellä, ei kumpikaan sitä erityisen isossa arvossa pidetty, ei kameran myyjä enkä minä ostajana... linssi on siis E.Zuiko Auto-T, 1:3.5 f=135mm. Ja siis Olympuksen filmiajan OM-bajonettiin istuu.

Mutta otin pari testikuvaa lisää samasta korttikokoelmasta, ja laitoin likkeriin kansioon. Kansion ensimmäinen kuva on tuo ylläoleva, missä tarkennus on jäänyt aavistuksen taakse, eli kun kuva oli otettu pikkasen vinoon, niin oikeaan laitaan. Vasemmalla ylhäällä, mikä oli lähinnä kameraa, on hieman nurkkasuttua. Otin kaksi kuvaa lisää, nyt oikein jalustalta, ja olin vielä huolellisempi tarkennuksen kanssa. Nuo tarkennuksen apuvälineet sinällään tekevät huomattavasti helpommaksi manuaalitarkennuksen tällaiselle puusilmälle. Toinen kuva on otettu edelleen aukolla 3.5, ja kolmanteen himmensin aukon 8.0:ksi. Sanosin, että aika selvästi näkyy korttien painatuksen rasteroinnit nurkasta nurkkaan tässä viimeisessä, kun klikkaa pari kertaa plussaa likkerissä!

Tästä löytyy, jos kiinnostaa: https://flic.kr/s/aHBqjBcECA

En tiedä, onko tässä mitään järkeä? Mutta jos jotain tällaisia objektiiveja nurkissa joutilaina pyörii, niin parinkympin adapterilla ne voi jonkunlaiseen käyttöön ottaa. Kuvaaminen on vähän perinteisempää manuaalilinsseillä, mitä voi pitää jopa tavoitteena joskus, vai mitä?

Jaakko

EDIT: Tää täytyy testata high resoilla!

EDIT 2: Lisäsin likkerii viel aukol 5.6 otetun kuvan; luin tuon opiskan revikasta, että ois tarkimmillaa siinä, et kasilla ois jo diffraktioo näkyvis?

[Hotel12]

Moro kaikille,tässä seuraillut palstan ketjua ja paljon kaikenlaista mielenkiintoista juttua ollut. Olen harrastelijakuvaaja ja vuosien tauon jälkeen hommasin ensimmäisen peilittömän sony a7iv ja innoissani kuvasin ja hämmästelin ensimmäistä täyden kennon kameraani(7d oli aikanaan ja kuvasin myös aikanaan 1dllä,muistaakseni siinä oli 4 mp kenno). Mutta sitten videokuvaus vei voiton ja hommasin zv-e1 ja oikeastaan slom motion takia,kun valokuvaaminen hyytyi. No nyt sitten taas kuvaaminen kiinnostaa ja videoinnit vähemmässä. Maastopyörähommia kuvaan pääosin,mutta kaikkea siltä väliltä ja tällä hetkellä makroilut ja yötaivaat kiinnostaa ja lintujen kuvaaminen myös. Mutta sporttikuvaamiseen zv-e1 on surkea lähinnä kun ei ole etsintä ja moni muukin asia. Jos rahaa oisi toki toinen runko tilalle,mutta om systeemissä kiinnostaisi myös nuo starry sky,live nd,live composition,focus stacking jne

Ja aasinsiltana sitten olisiko om 1 m2 zv-e1 tilalle tai rinnalle? Mutta paljon juttua lukenut,ettei om 1 tracking olisi luotettava jollei ole lintu,yms. Taas,kun on tottunut sonyn autofokukseen,niin miten om 1 tahi uusi m2 malli pelittäisi nyt vaikkapa maastopyöräilijän kuvaamisessa?Eli toimisikohan uuden m2 mallin tracking nyt paremmin vai saako stacked sensorista nopeushyödyn kuvaamiseen ilman noita kohteen tunnistus juttuja?

Pienempi koko linsseissä ja vyölaukkuun kamera ja metsään ajelemaan ja kuvailemaan. Kun pääosin kuitenkin itsekseen metsässä pyörän kanssa olen,niin onnistuuko om 1 kameralla vaikkapa kaukolaukaisu kännykällä ja intervallikuvaus ja saako kuvat saman tien siirrettyä kännykkään?

Onnistuuko korkean reson kuvaaminen tähtitaivaissa?

[MattiH]

Tämä Olli Kanerva tuorein blogipostaus voisi _ehkä_ jotakuta kiinnostaa....

https://ollikanerva.fi/2024/01/31/om-1- ... tiikoista/
OM-1, asetuksista ja optiikoista 31.1.2024

--- oikein perusteellinen ja helposti luettavassa muodossa jopa vieläpä