Tulevat vuodet tekoälyn kanssa

[jaava]

Tekniikka & Talous Pääkirjoitus: Tekoälyn väitetään lisäävän tuottavuutta jopa 3,6 % vuodessa, mutta siihen päästään vain yhdellä edellytyksellä
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... parit:8c64
Suomi ei saa jäädä kansainvälisessä tekoälykilpailussa varmistelemaan valmiiksi hyviä asemiaan, päätoimittaja Harri Junttila kirjoittaa.

Konsulttiyhtiö McKinsey & Company on laatinut raportin: "Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle".

Eniten generatiivisesta tekoälystä hyötyvät maat, jotka ovat jo digitalisaation eturintamassa.
Viime syksynä Digibarometri arvioi, että Suomi on koko maailmassa ykkössijalla yhteiskunnan digitalisaatio­asteessa. Suurin tuottavuusloikka tuleekin jos elinkeinoelämä on jo valmiiksi pitkällä digi­talisaatiossa ja tietotekniikan hyödyntämisessä.

Raportin mukaan generatiivinen tekoäly voi johtaa 0,1 – 0,6 %/vuosi tuottavuuden kasvuun vuoteen 2040 mennessä. Ja jopa 0,7 – 3,6 %/vuosi, jos generatiivinen tekoäly yhdistetään olemassa olevaan tekoälyyn ja muihin teknologioihin.

Suomessa 30% työvoimasta on kaupallisella, oikeus ja stem-aloilla (science, technology, engineering, mathematics), joilla tuottavuusloikka voi olla noin 30%.

[Maffer]

Mutta onko Suomi todella niin digitalisaation aarreaitta kuin väitetään? Umpisolmu tämä maa on. Käytännön esimerkkinä kaupungit joissa on yliopistollinen sairaala ja kaupunkisairaala ja joissa ei ole yhteistä potilastietojärjestelmää. Poliisin ja Tullin IT-hankkeet sakkaa. Postin tullaus ei toimi ja syyttävät siitä EU:n GDPR-sääntöjä. Ja nyt saatiin taas yksi päälle liimattu pakollinen koirarekisteri lisää mihin voi jopa ilmoittaa naapurinsa, muttei kaikkia suomalaisia koirarotuja.

Ennen kuin aletaan julistamaan tätä kehitysmaata mallioppilaaksi, tai miksi sitä ny haluaa kutsua, olisi varmaa hyvä aloittaa ennen Älyttömyyksiä siitä että oltaisiin edes sellaisella 2000-luvun alun tasolla teknisesti julkisissa hankkeissa.

Talouselämässä oli juuri maksumuurin takana uutinen missä ihmeteltiin kun tutkijoille ei luovuteta dataa (minkä pitäisi olla avointa) sähkömarkkinoista että voisi tutkia toimivatko ne lainkaan. Jaaha? Vai niin. Milläs pohjalla laskenta-algoritmi toimii jos ei datan pohjalla?

Jos PISA-tukokset (pun intended) ovat sitä tasoa kuin niistä on uutisoitu, ei tuleva sukupolvi kykene edes kirjoittamaan generatiivisen tekoälyn vaatimaa promptia/syötettä ymmärrettävästi.

[Guzzi]

Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä voisi tapahtua vaikka seuraavasti:
Johtoryhmä päättää, että ostetaan Se kun Siitä niin koohkataan joka paikassa.
-Ostetaan jonkun ohjelman lisenssi.
-Joku määrätään tutustumaan aiheeseen oman toimen ohella.
-Järjestetään seminaari työntekijöille.
-Tehdään runoja Ano Turtiaisen tyyliin. Piirretään kuvia, joissa on vähäpukeinen tyttö moottoripyörän selässä.

[hkoskenv]

Mutta onko Suomi todella niin digitalisaation aarreaitta kuin väitetään? Umpisolmu tämä maa on. Käytännön esimerkkinä kaupungit joissa on yliopistollinen sairaala ja kaupunkisairaala ja joissa ei ole yhteistä potilastietojärjestelmää. Poliisin ja Tullin IT-hankkeet sakkaa. Postin tullaus ei toimi ja syyttävät siitä EU:n GDPR-sääntöjä. Ja nyt saatiin taas yksi päälle liimattu pakollinen koirarekisteri lisää mihin voi jopa ilmoittaa naapurinsa, muttei kaikkia suomalaisia koirarotuja.

Ennen kuin aletaan julistamaan tätä kehitysmaata mallioppilaaksi, tai miksi sitä ny haluaa kutsua, olisi varmaa hyvä aloittaa ennen Älyttömyyksiä siitä että oltaisiin edes sellaisella 2000-luvun alun tasolla teknisesti julkisissa hankkeissa.

Ei tekoäly kehity missään julkiset hankkeet edellä. Ja mitä olen ulkomailla asuneiden juttuja kuullut, samaa idiotismia ja toimimatonta byrokratiaa se on joka paikassa.

[Maffer]

No kuules nyt, siellä se suurin säästö juurikin olisi. Nyt tiristetään sieltä täältä joku miljoona paskoen jokaisen pikkukylän viimeisetkin toimivat palvelut ja samalla pistetään tulille joku miljarditolkulla rahaa syövä SoTe-paske missä ei ole kuin lisää sikariportaita edellisten väliin ja päälle. Mitä hemmettiä? Innoissaan julistetaan et nyt saatiin x00-miljoonaa leikattua mut ei kerrota et sen tilalle tuli moninkertainen rahareikä.

No ei se haittaa tietenkään. Lisätään tähän kasaan kuulkaas AI vähentämään kustannuksia. Ensin 10 vuoden Planning-to-plan työryhmä miten AI pitäisi hyödyntää.

AI voisi korvata kokonaan tämän uuden johtoporrassysteemin päätöksenteossa näillä SoTe-alueilla. Kaikki virastot mutkat suoriksi. Ja ennen kuin tämä systeemi toimii, niin kaikkiin hakemuksiin vastauksena automaattisesti EI. Välitön miljardiluokan hyöty ja ei edes tarvi AI:ta avuksi.

[mattimi]

Kyselin pari viikkoa sitten eräältä 50-kymppiseltä tuttavaltani, käyttääkö hän tekoälyä työssään. Hän kertoi, että se on hyvä tekemään tiivistelmiä pitkistä konsulttiraporteista ja kaivaamaan oleelliset asiat esille, kun osaa kysyä oikein. Toinen kohde oli juristien kirjoittamat sopimusehdot, joista saa kaivettua oman tahonsa kannalta epäedulliset kohdat esille. Hän kertoi lisäksi, että siihen tarvitsee hiukan harjoittelua, että osaa muotoilla kysymyksen haluamansa tiedon kannalta oikein.

[Maffer]

Kyll. Jos tota ajattelis vaikka Virastoon X tehtävän hakemuksen kautta, niin prosessi A parsii oleelliset osat hakemuksesta ja prosessi B tutkii mitä myönnetään parsitun romun perusteella ja ehkä vaatii jonku ihmisen tsekkiä ennen prosessia C joka tuuppaa päätöksen menemään. B:n ja C:n välin tukkii tuo diskriminantti ihminen tuossa mutta B pommittaa sitä kunnes havahdutaan pasianssin puolelta taas näpyttelemään.

Ihmisen touhuu tuos välissä seurataan n-vuotta kunnes sekin korvataan automaattisella diskriminoijalla. Eli ny sit vaikka rakennusluvan hakeminen palauttaa päätöksen 5 sekunnissa. Valitusprosessissa pitää sit osata valittaa loogisesti tai päätös on välitön EI. Sivuhyötynä saadaa sekin et kunnaninsinöörit ei voi suosia päätöksissä kavereitaan. Toki muistetaan et valitus tehdään käyttäjän promptista joten propellipää pyytää bugista käsittelijää (ByroGPT) vastaamaan myöntävästi kaikkeen ja sekin ongelma ratkeaa.

Sit jos miettii vaikka sossupuolta niin LaSu voitaisiin päättää heti niin et jos vanhempien naamoja löytyy kameradatasta jostain räkälöistä poliisin kirjauksen ajanhetkellä, saadaan heti sijoituspäätös ja voidaan kärrätä muksu lähimpään ei-täyteen sijaisperheeseen (heidän kotonaan laukeaa automaattinen Red Alert). Samalla automaattinen rikosilmoitus heitteillejätöstä ja käräjien ajanvaraus.

Julkinen puoli o melkonen aarreaitta. Mut ByroGPT pitää rakentaa siten et siihen integroidaan tietenkin Korsoraattori.

[T71]

Sit jos miettii vaikka sossupuolta niin LaSu voitaisiin päättää heti niin et jos vanhempien naamoja löytyy kameradatasta jostain räkälöistä poliisin kirjauksen ajanhetkellä, saadaan heti sijoituspäätös ja voidaan kärrätä muksu lähimpään ei-täyteen sijaisperheeseen (heidän kotonaan laukeaa automaattinen Red Alert). Samalla automaattinen rikosilmoitus heitteillejätöstä ja käräjien ajanvaraus.

Haha, mut oikeesti KELA käyttää AI:ta jo nyt.
Kaverilla on synnynnäinen CP vamma. Ei oikein kulje. Ja joka vuosi siitä pitää laittaa uusi lääkärintodistus. Ilmeisesti KELAssa ajatellaan, että Jeesus tulee, me ollaan valmiina. Nimittäin Jeesus vois parantaa kaikki sairaat ja sitten menis päivärahat väärään osoitteeseen. Mut Suomen KELA ei mee tähän vipuun!

[Maffer]

Copilotilta kyselyä aiheesta...

Why do you need to send a certificate of incurable medically diagnosed disease or injury to Kela annually? (ei ymmärtänyt kysymystä Suomeksi kunnolla, vastasi hetken ja kaatui koko prosessi).

Todistuksen lähettäminen Kansaineläkelaitokselle vuosittain parantumattomasta lääketieteellisesti todetusta sairaudesta tai vammasta voi olla tarpeen useista syistä:

1. **Kuolemansyyn dokumentointi**: Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kuolemansyy on tärkeä osa kuolemantodistusta¹. Se auttaa ymmärtämään, mikä sairaus tai vamma johti kuolemaan.
2. **Terveystietojen päivitys**: Terveystilanteen muutokset voivat vaikuttaa henkilön oikeuteen saada etuuksia. Säännölliset päivitykset varmistavat, että Kela saa ajantasaiset tiedot.
3. **Julkisen terveyden seuranta**: Kuolemansyyn todistukset auttavat seuraamaan sairauksien ja vammojen esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta väestön terveyteen².
4. **Oikeudelliset ja hallinnolliset syyt**: Kuolemansyyn todistus on tärkeä osa kuoleman rekisteröintiä ja se auttaa perikuntaa järjestämään vainajan asioita⁴.

Nämä ovat yleisiä syitä, mutta tarkemmat tiedot löytyvät Kelan ohjeista tai yhteydenotosta Kelaan. Huomaa, että tämä on yleinen selitys ja se ei välttämättä koske kaikkia tapauksia. Kela tai terveydenhuollon ammattilainen voi antaa tarkempia tietoja.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 23.1.2024
(1) Reporting cause of death - World Health Organization (WHO). https://www.who.int/standards/classific ... e-of-death.
(2) Death certificates and death investigations in the United States. https://www.uptodate.com/contents/death ... ted-states.
(3) Guidance for doctors completing medical certificates of cause of death .... https://www.gov.uk/government/publicati ... le-version.
(4) What Is a Health Certificate? How its Being Used in Travel - Natvisa.com. https://www.natvisa.com/blog/health-certificate.

Tuossa välissä tuli vastauksessa taas joku ongelma, luki hetken ettei Kelan sivuilta löydy mitään selitystä ja sitten haki tuollaiset arviot asialle.

Voisiko Copilot korvata esimerkiksi Kelan etuuskäsittelyn kokonaan?

Vaikka tekoäly, kuten Copilot, on kehittynyt merkittävästi ja voi auttaa monissa tehtävissä, se ei todennäköisesti pysty korvaamaan Kelan etuuskäsittelyä kokonaan. Tässä on muutamia syitä:

1. **Monimutkaisuus**: Etuuskäsittely on monimutkainen prosessi, joka vaatii ymmärrystä monista eri tekijöistä, kuten lainsäädännöstä, politiikasta, taloudesta ja yksilöllisistä olosuhteista. Tekoälyllä on rajoituksia sen suhteen, kuinka hyvin se voi ymmärtää ja käsitellä näitä tekijöitä.
2. **Henkilökohtaiset tiedot**: Etuuskäsittely vaatii usein henkilökohtaisten tietojen, kuten terveystietojen, käsittelyä. Tekoälyn käyttö tällaisten tietojen käsittelyssä herättää monia tietosuojaan ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä.
3. **Inhimillinen kosketus**: Vaikka tekoäly voi automatisoida joitakin tehtäviä, se ei voi korvata inhimillistä kosketusta. Esimerkiksi, kun kyseessä on vaikeita päätöksiä vaativa etuuskäsittely, ihmiset saattavat arvostaa mahdollisuutta keskustella tilanteestaan kasvokkain toisen ihmisen kanssa.

Tekoäly voi kuitenkin olla hyödyllinen työkalu Kelan etuuskäsittelyssä. Esimerkiksi, se voi auttaa automatisoimaan joitakin rutiinitehtäviä, kuten hakemusten alustavaa käsittelyä, mikä voi nopeuttaa käsittelyaikoja ja vapauttaa henkilöstöä monimutkaisempiin tehtäviin. Tekoäly voi myös auttaa tunnistamaan mahdollisia virheitä tai puutteita hakemuksissa, mikä voi parantaa etuuskäsittelyn laatua ja oikeudenmukaisuutta.

Eikö hakemuksen käsittelyn pitäisi perustua ensisijaisesti loogiseen päättelyyn eikä monimutkaisuuteen?

Kyllä, olet aivan oikeassa. Hakemuksen käsittelyn tulisi perustua ensisijaisesti loogiseen päättelyyn. Kuitenkin, monimutkaisuus viittaa tässä yhteydessä niihin moniin tekijöihin, jotka on otettava huomioon päätöksenteossa. Esimerkiksi, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet, sovellettavat lait ja määräykset, sekä mahdolliset poikkeukset tai erityistilanteet voivat kaikki vaikuttaa lopulliseen päätökseen.

Tekoäly, kuten Copilot, voi auttaa joissakin näistä tehtävistä, kuten datan analysoinnissa ja mallintamisessa, mutta se ei välttämättä pysty käsittelemään kaikkia näitä tekijöitä yhtä tehokkaasti kuin ihminen. Tämä johtuu siitä, että tekoäly perustuu algoritmeihin ja dataan, kun taas ihmisen päätöksenteko voi perustua myös kokemukseen, intuitioon ja empatiaan.

Lisäksi, vaikka tekoäly voi tehdä loogista päättelyä, se ei välttämättä ymmärrä kontekstia tai inhimillisiä tekijöitä samalla tavalla kuin ihminen. Tämän vuoksi, vaikka tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu monissa tilanteissa, se ei todennäköisesti pysty korvaamaan ihmistä kaikissa tehtävissä, kuten Kelan etuuskäsittelyssä.

Arvioi ajallinen säästö sille, että Copilot tekisi osan etuuskäsittelyn vaiheista. Esimerkiksi tekisi alustavaa hakemusten käsittelyä.

Ajallisen säästön arvioiminen on haastavaa, koska se riippuu monista tekijöistä, kuten hakemusten määrästä, niiden monimutkaisuudesta ja siitä, kuinka paljon aikaa ihmiset yleensä käyttävät näiden tehtävien suorittamiseen.

Kuitenkin, jos oletetaan, että tekoäly voisi automatisoida esimerkiksi 50% alustavasta hakemusten käsittelystä, ja että tämä prosessi vie keskimäärin 30 minuuttia per hakemus, niin tekoälyn käyttö voisi teoriassa säästää 15 minuuttia per hakemus. Jos Kela käsittelee esimerkiksi 1000 hakemusta päivässä, tämä voisi tarkoittaa jopa 250 tunnin säästöä päivässä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä ovat vain karkeita arvioita, ja todelliset säästöt voivat vaihdella suuresti. Lisäksi tekoälyn käyttöönottoon liittyy myös kustannuksia, kuten kehitys- ja ylläpitokustannukset, jotka on otettava huomioon kokonaissäästöjä arvioitaessa.

Toivottavasti tämä antaa sinulle jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka paljon aikaa tekoälyn käyttö voisi potentiaalisesti säästää Kelan etuuskäsittelyssä.

Arvioi säästöä uudelleen sillä oletuksella että jokaisesta päätöksestä tiedotetaan asiakkaalle kirjaamon kautta. Tämä on manuaalinen vaihe, jossa kyse on tiedottamisesta päätökseen liittyen.

Jos otamme huomioon tiedottamisen asiakkaalle, säästöt voivat olla merkittäviä. Oletetaan, että manuaalinen tiedottaminen vie keskimäärin 10 minuuttia per päätös. Jos tekoäly voisi automatisoida tämän prosessin, se voisi säästää 10 minuuttia per päätös.

Käyttämällä samaa esimerkkiä kuin edellä, jos Kela käsittelee 1000 hakemusta päivässä, tämä voisi tarkoittaa jopa 167 tunnin säästöä päivässä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä on karkea arvio, ja todelliset säästöt voivat vaihdella. Lisäksi on otettava huomioon, että tekoälyn käyttöönottoon liittyy myös kustannuksia, kuten kehitys- ja ylläpitokustannukset.

Lisäksi, vaikka tekoäly voi automatisoida tiedottamisprosessin, on tärkeää, että asiakkaat saavat tarvittaessa henkilökohtaista tukea ja neuvontaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ihmisten rooli säilyy tärkeänä osana prosessia.

[JL Anttola]

Tekoäly pystyy suoltamaan pitkän tekstin, mikä käsittelee annettua kysymystä. Tekstissä ei ole kirjoitusvirheitä eikä kielioppivirheitä, ja teksti etenee johdonmukaisesti. Ja mikä tärkeintä, teksti käsittelee tätä annettua kysymystä, mutta ei vastaa siihen mitenkään, eikä ainakaan ota kantaa mihinkään, tai vastuuta mistään.

Joskus menneisyydessä, kun lukiossa opettaja pystyi kiusaamaan oppilaita saamatta kimppuunsa tarkastajia tai oppilaan vanhempia, ja kun yliopiston professoreilla, jopa lehtoreilla, oli asema kaiken arvostelun ja arvioinnin yläpuolella, koulutusjärjestelmämme pystyi tuottamaan kohtuullisen määrän noilla samoilla ominaisuuksilla, eli siis tekoälyllä, varustettua virkamieskuntaa.

Nykyinenkin koulutusjärjestelmämme pystyy osittain tuottamaan samoilla kyvyillä varustettua virkamieskuntaa. Ero on siinä, että ainutkaan tällä vuosituhannella yliopistotutkinnon suorittanut henkilö ei pysty kirjoittamaan kolmea lausetta pidempää tekstiä, missä ei ole yhtään kirjoitus-, tai kielioppivirhettä.

Tekoäly on voittaja!

[Maffer]

Ylläpitohan voisi tehdä dcnetGPT:n foorumin sisällöstä. Vänkääjä-botti vastaisi oletuksena kaikkiin kysymyksiin foorumin tyylillä.

[temama]

No siihen ei tarttis kovinkaan kehittynyttä tekoälyä. Beta versio 0.89 pärjäis loistavasti.

Laitekeskusteluissa sen ei oletusarvoisesti tarttis muuta kun haukkkua keskustelun kohteena olevaa merkkiä, ja ehdottaa toista merkkiä. Yleisesti ottaen kaikki olisi sen mielestä SER jätettä paitsi luurit ja puupöntöt.
Kuvapostauksien kommentoinnit olisi sen arvojärjestyksessä viimeisten joukossa, ja silloinkin komnentiksi riittäisi: "kiva kuva", lähinnä yrittäessään uskotella olevansa osallistuva jäsen.

[MattiH]

YouTube, Esa Riutta, Mikä tekoäly tekee parhaat kuvat? Vastakkain Midjourney, Dall-e ja Leonardo! 23.1.2023. Kesto 18:44.
https://www.youtube.com/watch?v=dCFC7X55Tn8

Mielestäni ihan hyvä esittely, millaisia kuvia AI:lla saa aikaan. 13 promptia ja 1 yhden sanan prompti.

= = = =
Itse kokeilin pientä lisäystä yhteen promptiin: --style raw ja --s 40 ... --s 900. Kahdeksaan kuvaan.
https://www.digicamera.net/dnews24/2024 ... nki_MJ.htm

ja pelkkä kuva alla. Itse en näitä kuvia - vielä ja enää - paljoa harrasta. Kaipa sitten joskus. Puolessa vuodessakin on menty paljon eteenpäin. Midjourney et kumppanit. Nythän MJ ymmärtää sommiteluakin eli voi sijoittaa kohteen vaikka vasemmalla tai oikealle tai minne vaan. Tässä ei ole kerrottu eli on sijoittanut ihan keskelle....

[jaava]

Aivan järkyttävän hyviä kuvia!
Minä en kykene erottamaan noista mitenkään, ettei niitä ole otettu kameralla. Vaikkakin kameralla otettuja kuvia on käytetty tekoälyn opettamiseen.
Mihin tässä päädytään mutaman vuoden päästä.

[JL Anttola]

Tuo leidi on selvästi sama kaikissa kuvissa... ikä ja meikki vähän vaihtelee?

[T71]

Tuo leidi on selvästi sama kaikissa kuvissa... ikä ja meikki vähän vaihtelee?

Kovin symmetriset kasvot ja samat silmät kuvissa. Nää on jotenkin kuin yhdestä puusta, saman viikinkijoukon raiskaamia jälkeläisiä. Mitään vinoa nenää tai lerppahuulta toi kone ei osaa, jää semmoinen luonnollinen vaihtuvuus väliin noista kuvista.

[Maffer]

Liian täydellisiä vahanukkeja. Silmät luonnottomia.

[jaava]

Mä pidän yllä myös keskustelua tekoälyn kehityksestä yleisellä tasolla, koska kuviin liittyvät ominaisuudet kehittyy käsi kädessä koko TÄ-kentän kanssa.

Tällainen sattui silmään:
Uusia akkumateriaaleja ennätysnopeasti: 80 tunnissa 32 miljoonan materiaalin joukosta seulottiin 23 lupaavaa
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... parit:97cc

Tiivistelmä artikkelista:
Tekoäly loi 32000000 uutta akkumateriaalia olemassa olevien materiaalien pohjalta, vaihtaen alkuaineita kiderakenteissa. Tämän jälkeen tekoäly suoritti seulonnan ja valitsi 600000 riittävän stabiilia ehdokasta. Seuraavaksi hyödynnettiin myös olemassa oleviakin työkaluja, jotta saatiin haluttuja sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia, sekä karsittiin harvinaisia alkuaineita sisältävät, myrkylliset ja erittäin kalliit materiaalit. Jäljelle jäi 23 materiaalin lista, joista 5 oli ennestään tunnettuja. Lopuksi tutkijat valitsivat tositestiin yhden materiaalin ja siitä rakennettiin toimiva prototyyppiakku. Uusi materiaali sisältää vähemmän kallista litiumia, eikä se ole neste, jota pidetään häiriöherkkänä.

Normaalisti uusien materiaalien etsintä eri tarkoituksiin on yrityksen ja erehdyksen toistoa. Nyt tekoälyn avustamana synteesivaiheesta toimivaan akkuun meni vain puoli vuotta, mikä on akkukehityksessä hyvin vähän.

[Maffer]

Tuo on sitä mikä on hyödyllistä käyttöä. Muu hupikäyttö tulee kieltää koska se ei hyödytä kuin pääosin rikollista toimintaa.

[temama]

No onhan nää niinkun periaatteessa ihan hyviä. Edelleen probleemeita jossain jutuissa kuten mummon rypyissä päälle liimaamisen tuntumaa ja epäluonnollisuutta yms.
Hommahan kehittyy&etenee, ja laatu paranee aivan varmasti.

Mutta - mitä sitten? Mitä sitten, että tekoäly osaa luoda aidolta näyttäviä mielikuvitus persoonia erillaisiin ympäristöihin? Varmaan kuvituskuvina ryhdytään käyttämään ja myös monenlaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, mutta ei nämä luomukset mitään valokuvia luojan kiitos ole!

Hyvää, että Sony ja muut ovat ryhtyneet kehittelemään sitä valokuvan aitoutta turvaavaa menetelmää. Sellainen teknologia on enemmän kuin tarpeellista varsinkin tulevaisuudessa!

ja pelkkä kuva alla. Itse en näitä kuvia - vielä ja enää - paljoa harrasta. Kaipa sitten joskus. Puolessa vuodessakin on menty paljon eteenpäin. Midjourney et kumppanit. Nythän MJ ymmärtää sommiteluakin eli voi sijoittaa kohteen vaikka vasemmalla tai oikealle tai minne vaan. Tässä ei ole kerrottu eli on sijoittanut ihan keskelle....