Filmien digitointia - Valoi easy35 kokemuksia

[Maffer]

Hyvältä näyttää tämä.

[Talkkari]

Nyt kun tämä on mennyt rakeiden kuvaamiseksi, niin kerron kaverista joka piti kamerakerholle luentoa mv filmeistä.
Tarkoitus oli kertoa loivan /jyrkän filmin käytöstä ulkokuvauksissa , ja niiden käyttäytymisestä pilvisellä/sumuisella / aurinkoisella kelillä.
Kaveri rupesi kertomaan mustumakäyrän juurikuopista ja T-rakeen käyttäytymisestä tavanomaisen hopearakeen suhteen.
Ei ihme että joku lähti tupakalle.
Oma vaatimaton mielipiteeni on että jos rakeen pitää näkyä mahdollisimman terävänä, niin pitää kuvata emulsiopuolelta, silloin filmipohja ei ole sotkemassa.
Tarkennuksesta vielä, vedin valottumattomaan kohtaan filmiä kevyen naarmun jolloin tuli emulsiopinta kerroksineen näkyviin. Tähän oli hyvä tarkentaa.

[Maffer]

Niin että? Luento filmeistä ja kun sitten luennoidaan filmistä, ei kiinnosta. Aika pähee. Mut juu, kyllä juuri noin päin kust skannailen sen takia että detailit ja kontrasti on parempia ainakin tuolla skannerilla.

[Talkkari]

Niin kysymys on siitä että luennoitsija ei ole osannut asettua kuulijoidensa asemaan.
Ei ole ollut tarkoitus että tavalliselle valokuvausharrastajalle pidetään tohtoritason luento.
Hyvä opettaja tietää kuinka paljon kuulijat pystyvät hyödyntämään saamaansa tietoa.
Silloin kun tietoisesti mennään liian korkealle sillä saattaa olla tarkoitus kertoa kuulijoille että nämä ovat tyhmiä.
Silloin kun harrastelijafoorumeilla aletaan puhumaan laitteistoista joita ei kaikkien ole mahdollista hankkia, ja puhutaan ohjelmistoista joita ei ole olemassakaan. Mistä silloin puhutaankaan.?

[Maffer]

Oliks täs jotain mitä ei oo mahdollista hankkia? Mitä ohjelmistoa ei ole olemassa? Täähän on varsin jännä yhtälö kun tarkemmin ajattelee. Valoi-setti maksaa 250€ ja tyypillinen digi makrolla 1000-2000€ noin perusvehkeet. Riittävä skanneri 4-500€ (PlusTek) tai järeämpi Epson ~1000€ jos isompaa filmiä käsittelee.

Jos lähtökohta on saada kinofilmit helposti ruotuun digikuvaksi, ei pahemmin voi mennä metsään PlusTekilla ja jollain keskitason SilverFast lisenssillä. Valoilla voi mennä ja todnäk. menee aivan kaikki metsään jos ei kamera- ja jälkikäsittelysetuppi (+ hieman kokemusta) ole just tikissä.

Varsin kallis ja virheherkkä setuppi melkein mikä vain kameralla skannaaminen.

[JL Anttola]

Mikäs se oli se PaavoVäyrys-syndrooma... minä olen oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä...

No joo. En väitä, että VALOI on paras ja ainoa, varsinkaan kun en ole millään muulla vehkeellä ainuttakaan negaa skannannut. Mutta on tuo enemmän kuin lapsellinen tuo kustannuslaskelma; ei kait kukaan, kenellä ei valmiina ole järkkäriä ja makrolasia, hommaa VALOIn tötteröä negojen skannaamiseen, siis pelkästään siihen hommaan? Enkä usko, että veli Mafferin eväät riittävät opettamaan kustannuslaskentaa minulle... valokuvausta kyllä, mutta kustannuslaskentaa tuskin.

Monta kertaa olen tässäkin keskustelussa tuonut esille, että järkevin tapa ei ole ostaa VALOIta eikä skanneria, järkevin tapa on viedä ne negat jollekin alan ammattilaiselle skannattaviksi. Silti olen omaan valintaani kovasti tyytyväinen, omaa historiaani olen elänyt uudelleen projektin myötä. Olen tuonut esille myös VALOIn käyttöön liittyvät hankaluudet, toisien tiedoksi. Todennäköisesti olisin yhtä tyytyväinen, jos olisin ostanut kalliimman luokan skannerin, mutta niiden puolesta tai niitä vastaan en voi kirjoittaa, kun niistä ei ole ollenkaan kokemuksia.

Nyt pakkasin VALOIn laatikkoonsa ja laatikon kaappiin. Innostus negojen digitoimiseen kasvoi, ja muut ylhäältä annetut tehtävät alkoivat kärsiä. Täytyy pitää luova tauko, ennenkuin lähtee kaivamaan sitä toista negalaatikkoa varastosta.

Mukavaa vuoden vaihdetta ja alkavaa vuotta kaikille, VALOIlla tai pimeydessä kulkeville!

Jaakko

[Maffer]

Se o joku lapsityövoimaa hyväksikäyttävä taho joka tekee satojen negojen digitoinnin halvemmalla kuin mitä saa kaupasta Plustekin.

Kustannuslaskennasta en jaksa lähteä peilittömien päivittäjien kanssa vääntämään.

-- Kysytään siis Bing-GPT4:lta.

Digitizing a large number of 35mm negative film frames can be done in several ways, each with its own cost and quality trade-offs. Here are some options:

1. **Do It Yourself (DIY) with a Film Scanner**: This method involves purchasing a film scanner and doing the scanning yourself. The Epson Perfection V600 is a popular choice, which costs around \$349.99¹. It can scan at a resolution of 6400 x 9600dpi, features "Digital ICE" and dust removal which automatically cuts back any imperfections on those old negatives and enhances faded colors with one click¹. This method is cost-effective if you have a large number of negatives to scan, as the cost per scan decreases the more you scan.

2. **Use a Digital Camera**: Some photographers use their digital cameras to digitize negatives. This method requires a macro lens, a light table, and a way to hold the negatives flat. Free apps like FilmLab allow you to quickly digitize negatives and save them to your phone¹. This method can be cost-effective if you already own a digital camera and a macro lens.

3. **Professional Scanning Services**: These services can provide high-quality scans but can be expensive. Scans for 35mm negatives start at 47 cents per frame for 2000 DPI files and 89 cents per frame for 4000 DPI files¹. So, for 1000 frames, it would cost between \$470 and \$890.

In conclusion, the most cost-effective method depends on the equipment you already have, the amount of time you can dedicate to this project, and the level of quality you desire. If you have a large number of negatives and time is not an issue, purchasing a film scanner could be the most cost-effective solution in the long run. However, if you need the negatives scanned quickly or want the highest possible quality, using a professional service might be the best option. If you already have a digital camera and a macro lens, using your camera could be the most cost-effective solution.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 27.12.2023
(1) How to digitize photos, negatives and film slides | Tom's Guide. https://www.tomsguide.com/how-to/digiti ... ilm-slides.
(2) Simple Guide to Digitizing Film Negatives (2022 Edition). https://cuchara.photography/2022/03/sim ... 2-edition/.
(3) What options are there for inexpensive 35mm film developing and digitizing?. https://photo.stackexchange.com/questio ... digitizing.
(4) How to Digitize Your Old Film Photos. https://www.howtogeek.com/398333/how-to ... lm-photos/.
(5) Choose the Best 35mm Negative Scanning Option in 2023. https://www.capture.com/blogs/photo/35m ... e-scanning.

Jos on niin kiire ettei itse kerkeä edes kaupassa käydä, siittä sitten etsimään Suomesta joku digitoija.

[hkoskenv]

Oliks täs jotain mitä ei oo mahdollista hankkia? Mitä ohjelmistoa ei ole olemassa? Täähän on varsin jännä yhtälö kun tarkemmin ajattelee. Valoi-setti maksaa 250€ ja tyypillinen digi makrolla 1000-2000€ noin perusvehkeet. Riittävä skanneri 4-500€ (PlusTek) tai järeämpi Epson ~1000€ jos isompaa filmiä käsittelee.

Jos lähtökohta on saada kinofilmit helposti ruotuun digikuvaksi, ei pahemmin voi mennä metsään PlusTekilla ja jollain keskitason SilverFast lisenssillä. Valoilla voi mennä ja todnäk. menee aivan kaikki metsään jos ei kamera- ja jälkikäsittelysetuppi (+ hieman kokemusta) ole just tikissä.

Varsin kallis ja virheherkkä setuppi melkein mikä vain kameralla skannaaminen.

Jos nyt mietitään tavallista ihmistä, jolla on tavallisia negatiiviräpsyjä sukulaisista, lomista ja sen sellaisista, niin ne virheet on tehty jo kuvaa otettaessa. Lopputulokseksi riittää sinne päin olevat räpsyt. Ei Eino-enon kuvassa oleellista ole filmin rae tai taustan huippuvalojen sulautuminen kermaiseen bokehiin tai edes ihohuokosten mikrorakenne vaan enon lärvi jokseenkin tunnistettavana. Eikä Valoita ole tietenkään tarkoitettu ostettavaksi makrokuvausvälineiden kanssa vaan niille, jolla moiset ovat ennestään. Saman tien sitä voi alkaa saivartelemaan tietokoneen tai sähköliittymän ostamisista, jos sille linjalle lähtee.

Äärihifisti tai nirppanokkainen valokuvataiteilija joutuu käymään omat prosessinsa omista lähtökohdistaan eikä hinnaston alkupään laitteiden ole tarkoituskaan vastata heidän haluihin.

[Maffer]

No mihin tuo nyt liittyi? Ehkä siihen et siin tapauksessa ne tosiaan kannattaa viedä jonnenkin työstettäväksi kiinteään kappalehintaan ja noutaa tikku takaisin. Mut ei ainakaan kandee ostaa 2-3k€:lla järkkää, makroa, softaa ja kiinalaista SER-jätettä.

[jaava]

Jos nyt mietitään tavallista ihmistä, jolla on tavallisia negatiiviräpsyjä sukulaisista, lomista ja sen sellaisista, niin ne virheet on tehty jo kuvaa otettaessa.

Niin on minustakin. Siksi tarkentaminen itse kuvaan onkin epävarmaa, mutta filmin rae on muuttumaton, eikä ole riippuvainen filmikuvan ottajan osaamisesta.
Tämän takia kun otetaan digikameralla kuva filmistä, on ainoa oikea tarkennuskohde filmin rae.

Lopputulokseksi riittää sinne päin olevat räpsyt. Ei Eino-enon kuvassa oleellista ole filmin rae tai taustan huippuvalojen sulautuminen kermaiseen bokehiin tai edes ihohuokosten mikrorakenne vaan enon lärvi jokseenkin tunnistettavana.

Vaikka itse olen kuvannut manuaalitarkennuksella, niin nuo nykyiset digimarat taitavat tarkentaa rakeeseen melkoisen hyvin. Luulisi riittävän melkoisen pitkälle.

Syväterävyyden riittävyys ja HDR kuvaus
Sitten jos valo ei riitä negatiivin tummien kohtien kanssa, niin isommalla aukolla saa avitusta, mutta samalla pienentyy syväterävyys. Tämä skenaario tuskin tulee vastaan jos riittää "enon lärvin tunnistaminen" ... jos kuitenkin kohdalle sattuu filmikuvien isomus, josta pitää saada taulu seinälle nirpalle tädille, niin kuvauskriteerit saattavat vaatia HDR-kuvan ottoa.

[temama]

No mihin tuo nyt liittyi? Ehkä siihen et siin tapauksessa ne tosiaan kannattaa viedä jonnenkin työstettäväksi kiinteään kappalehintaan ja noutaa tikku takaisin. Mut ei ainakaan kandee ostaa 2-3k€:lla järkkää, makroa, softaa ja kiinalaista SER-jätettä.

Toisaalta 2-3k€:lla järkällä ja kunnon makro objektiivilla saisi ihan oikeaa valokuvaakin. Ja vieläpä erittäin laadukkaasti!!

[temama]

Jos nyt mietitään tavallista ihmistä, jolla on tavallisia negatiiviräpsyjä sukulaisista, lomista ja sen sellaisista, niin ne virheet on tehty jo kuvaa otettaessa.

Niin on minustakin. Siksi tarkentaminen itse kuvaan onkin epävarmaa, mutta filmin rae on muuttumaton, eikä ole riippuvainen filmikuvan ottajan osaamisesta.
Tämän takia kun otetaan digikameralla kuva filmistä, on ainoa oikea tarkennuskohde filmin rae.

Demostroin tuolla edellä, että käyttämäni f/8 aukon syväterävyys riittää kyllä snadin tarkennusvirheen eliminointiin. Eikä f/5.6 ole mahdoton sekään.

Negan HDR kuvaus vaatii vielä harjoittelua. Täytynee kokeilla ajan kanssa.

[odzmo]

Gamma kirjoitti: "Olisiko jo tässä vaiheessa hyvä viheltää peli poikki ja laittaa Valoi myyntiin?"

Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta mistään muusta digitointimenetelmästä. VALOIn kanssa työskentelyyn olen pääosin tyytyväinen; kuvaaminen on helppoa ja nopeaa, ja valtaosa kääntyy Negative Lab Pro -ohjelmalla helposti.
- - - - -
Jaakko

Tällä(kin) foorumilla on useasti opastettu, että kannattaa ensin digitoida (kaikista) kuvistaan ns. esikatselusetti. Projekti on periaatteessa työläs mutta olen saanut vaikutelman, että tämä VALOI helpottaa hommaa (olen tätä kirjoittaessani lukenut juuri tähän viestiin asti).
Kun on riittävän laatuiset esikatselukuvat, voi sitten tarvittaessa keskittyä joidenkin yksittäisten kuvien paranteluun. Se voi sitten vaatia ns. parempia laitteita. Ja mahdollisesti enemmän "mölinää" ...

[odzmo]

Mutta se on silti määrällisesti kovin pieni merkki ja se vaatii, että pinkka on kunnossa, että pystyy Applen leluilla leikkimään. Toki jotkut tinkivät mieluummin jostain muusta vähän raskaammin.

Totta että Apple tekee tuotteita pääasiallisesti hintaluokan yläpäähän. Mutta mistä lähteestä tämä "määrällisesti kovin pieni merkki" kommentti kumpuaa?

Globaalisti Apple
- Älypuhelimissa heti tiukasti kakkospaikalla heti Samsungin jälkeen, markkinaosuus määristä noin 20%.
- Älykelloissa suvereenisti ykkönen, myy yksin määrällisesti saman kuin neljä seuraavaa valmistajaa yhteensä. Markkinaosuus noin 27%.
- Tableteissa, myy yksin määrällisesti saman tai enemmän kuin neljä seuraavaa valmistajaa yhteensä. Markkinaosuus noin 40%.
- Blutooth korvanappikuulokkeissa, myy yksin määrällisesti enemmän kuin neljä seuraavaa valmistajaa yhteensä. Markkinaosuus noin 30%.

Yllä olevat tiedot myytyjen tuotteiden kappalemäärällä mitattuna. Jos myynti mitataan rahamäärässä niin sitten Applen osuudet ovat vieläkin isompia.

Onhan se tietyssä mielessä suuri firma.

Keskimäärin Apple tekee muihin vastaaviin verrattuna puolella liikevaihdolla kaksin-kolminkertaisen liikevoiton, mikä kiskotaan tietenkin asiakkailta (tuskin saavat valtiolta "sosiaalitukea").

[pejaka]

Takaisin Valoihin, muutaman viikon ulkoruokinnan jälkeen.
Kuvasin muutaman kasetillisen värinegaa ja niitä nyt yritän käännellä positiivisiksi. Tein myös pari epätieteellistä testiä, kuvasin saman kohteen sekä digikameralla, että filmikameralla. Yritin saada filmikäännöksen mahdollisimman lähelle digiversiota. Kuvat on otettu eri myös eri objektiiveilla, mutta pyrin samaan polttoväliin.

Digikuva rakennuksesta:



Sama rakennus Kodak Gold 200 filmillä, käännös Negative Lab Prolla:



Vesiaihe digillä:



Sama filmillä, käännös käsipelillä Lightroomilla:



Digitointi tehty tämän ketjun ensimmäisessä viestissä olevalla kokoonpanolla, Canon Ef 50 mm makro lifesize converterilla, aukolla 8. Kovasti vaikuttaa vinjetoivan, tarttee tutkia lisää ennen kuin alkaa oikein urakoimaan värinega-arkistojen kanssa. Alla kuva jossa reunatkin mukana:

[JL Anttola]

Synty hienonen epäily, ettei nuo kuvat ole ollenkaan Suomessa kuvattuja? Vaikuttaakohan se tuohon filmi/digi -suhteeseen? No oikeesti, kyllä aika samanlaiseen tulokseen näköjään pääsee, jos sen laittaa tavoitteeksi!

Toisaalla kerroinkin, että kaivoin vanhan filmi-Canonin varastosta, ja latasin siihen Kodak Ultramax 400 värinegatiivifilmin. Nyt ei enää tarvis kun keksiä mitä siihen kuvais, ja sitten toteuttaa... mutta kaverin opastamana miut pantiin ajattelemaan, että mikähän ois tilanne digitoimisen kanssa, jos oiskin ostanu diafilmin? En ollu ite oikein ajatellu sitä asiaa sen pidemmälle; en ole ikinä dioja kuvannu, ei oo heittimiä, ei mitään kokemusta koko asiasta. Mutta jos tuon filmileikkimisen lopputulos on se, että fiilistellään ja kuvataan vanhalla tekniikalla ja filmille, mutta kuvat ei mene muuhun käyttöön, vaan ne muutetaan uudella tekniikalla digikuviksi, niin eihän sillä olis mitään väliä, kummalle kuvaa. Oliskohan tuo digitointivaihe sitten helpompi vai vielä vaikeampi; se käännös jäis pois, mutta lievästi epäilen, ettei positiivin kuvaaminen kehitetystä filmistä VALOIn läpi digikameralla ihan pässinlihaa ole sekään, omat oikkunsa ja säätämisensä saattaa tulla vastaan siinäkin? Onkohan kokemusta kellään?

Maffer kyllä heitti senkin idean ilmaan, että kuvais jotain filmikameralla negatiivifilmille, sitten liittäs sen VALOIn tötterön siihen filmikameraan, ja kuvais sen kehitetyn negatiivin negatiivifilmille uudelleen, sehän kääntyisi siinä positiiviksi! Sitten kehittäis tän toisen filmin, ja sen kuvais taas VALOIn tötteröllä digikameralla digikuvaksi - tuossa prosessissa alkas aika liki olla turha työ maksimoitu!

Sitä toista laatikollista negoja en ole vieläkään käyny takavarastosta penkomassa; jos se löytyy, ois siinä tään talvikauden tupa-askareet tän harrastuksen parissa, vaikka ei kuvais sen enempää negalle ko positiivarillekaan mitään uutta...

- pohdiskeli Jaakko -

[pejaka]

Jaakon innoittamana kaivelin esiin vanhoja dioja. Nämä ovat noin 40 vuoden takaa, ja syystä jääneet kehystämättä.
Onhan tämä helpompaa kuin värinegojen kanssa askarointi. Laitoin, niinkuin VALOI käski valolähteen täysilämpöiselle.

Nuotiokuvalla aloitin ja Adobe pläjäytti sellaiset säädöt, että nuotiot puhki ja mustat tukossa. Perforaation reijistä säätelin valon neutraaliksi ja kuinka ollakkaan 3200 oli jämpti, sitten säätelin valot, niin ettei histogrammi hälyttele kummassakaan päässä.
Näillä sitten kuvasin pari muutakin ja voisi sanoa, että juuri tuollaisilta diatkin näyttivät, ehkä nuotiokuva on hieman tummempi kuin dia, mutta muuten näin.
Sitten jos näistä vielä säätelisi kunnon kuvat se onkin sitten eri puuha.





Pari huomiota, kahden ruudun liuska on liian lyhyt läpityönnettäväksi, taitaisi jäädä sisuksiin.
Yleensä liuskojen päätymmäiset tahtovat lipsahtaa ilman päätytukea, ja silloin terävyysalueen kanssa on haasteita.



Sitten tuo Valoin valo vai onko se minun linssikokoonpanoni? Voitko Jaakko kuvata omalla systeemilläsi tyhjän ruudun, onko yhtä selvä kulmien tummennus kuin minulla?

[JKT]

Joo diat ovat tolkuttoman paljon helpompia. Värien kanssa ei yleensä tule suuremmin ongelmia eikä dynamiikkakaan yleensä päätä huimaa verrattuna negaan tai B/W filmiin. Jotkut negafilmit ovat yllättävänkin helppoja, mutta toisiin ei sopivaa korjausta meinaa löytyä sitten millään. Ilmeisesti myös valotuksen korjaus vaikuttaa, eli jos vaihdat valotusta kuvatessa tai RAW käsittelyssä, muuttuu negakorjaus.

On tullut kokeiltua kerroskuvaus, HDR ja stitching tässä hommassa. Kuka kokeilee HDR stack & stitchin ensimmäiseksi? Siinä on jo hieman teknistäkin haastetta.

Piti pistää kevennyksenä ruutu jokseenkin ensimmäiseltä filmirullalta - Siis mikä on kamerassa rikki, kun tirpasta ei tule terävää käsivaralta hämäränä talvipäivänä 300mm f/4 + 2x kombolla käsivaralta triplaikkunan läpi? Palataan asiaan, kun paikallistan ne skannaukset varmuuskopioista.

[JL Anttola]

Huomenta! Nyt kaivoin VALOIn laatikostaan valkoisen ruudun kuvaukseen; negaprojekti on ollut hetken tauolla!

Ensin noihin lyhkäsiin filminpätkiin. Oon työntäny syöttöpuolelta sisään, ja saanu ensimmäisen kuvatuks. Sitten vetäny samaan suuntaan takas, ja syöttäny toisen pään syöttöpuolelta, ja kuvannu. Se on sitte joko alassuin tai peilikuvana, mutta ainakin Lightroomissa kääntyy yhellä napsulla. Tai peilikuvasta kolmella, kun ensin painaa väärästä valitessaan flip vertical tai flip horizontal... Läpi ei pie mennä yrittämään, voip ajautua vaikeuksiin!

Sitten vinjetoinnista. Vinjetti, vai oliks se finjet, taitaa olla Intiassa romutettuna jo. Mutta kuviin.

Laitoin tötterön kasaan, ja valon täysille, ja kuvasin. Tarkennus automaatilla. Ja kun ei ollu mitään kuvaa kuvattavana, pelkkää valkosta, tarkennus meni mihin meni. Johonkin kuitenkin, ehkä kauas silmän kantamattomiin. Ja kuvasta tuli - rajattuna filmin suhteelle - tällänen:



Eli vinjettiä riittää! No sitte hokasin tuon tarkennuksen, ja otin toisen kuvan. Nyt painoin objektiivin 1:1 pakotusnapista tarkennuksen lähipäähän. Ja tässä tulos:



Eipä ollu ennää finjetistä tietookaan!

Jaakko

PS. 24 pakkasta taas, miulle vähempikkii ilmastonmuutos riittäs!

[JL Anttola]

Varmistin vielä oikeella tarkennusmatkalla. Negat on jo takavaraston uumenissa, ni piti repästä paperinpala sellaseks suikaleeks, minkä sai ujuttaneeks negansyöttöaukkoon VALOIhin, ja tarkentaa siihen, ja kuvata. Tässä tulos:



Ei vinjetoi oikeellakaan tarkennuksella. Mutta se tarkennus kannattaa testata, ennenku systeemin tuomitsee; noin lähelle tarkentavissa comboissa on kait aika yleistä runsas "focus breathing", eli kiinteen objektiivinkin polttovälimillit muuttuu tarkennusmatkan muuttuessa!

Jaakko

PS. Jänskästi humahti valkotasapaino tuonne taustaan kohilleen, kun VALOIlle syötti paperia? Näille vinjetoinnin testikuville en siis oo mitään käsittelyvipua liikauttanu yhtään.