Filmien digitointia - Valoi easy35 kokemuksia

[JL Anttola]

Histon saa ruutuun, ja yleensä siinä onkin. Tai erilliset ali- ja/tai ylivalovarotukset, niiden arvon voi laittaa mieleisekseen. Ei tää laitteista oo kiinni, tässäkään... mutta oma, perustelematon mielipide on edelleen, ettei niitä määräänsä enempää kannata oikeelle kääntää, negoja kuvatessa; värit alkavat kärsimään jossain kohtaa? Kuten sanoin, voi olla sattumaa, tai sitten ei, mutta näillä mennään.

Jaakko

[Maffer]

ETTR ei ole sattumaa. Jos mikään kanava ei korkkaa, konvertterissa on kaikki mahdollista. Tuntuu vain olevan vaikeaa itse kullekin brändille laittaa runkoon ETTR moodi. Se tieto on saatavissa suoraan kennolta paljonko voi valottaa ja kone voi sen laskea juuri eikä sinne päin. Myyntikielto vaan kameralle jos ei ala kuulumaan.

[JL Anttola]

Ootko ihan varma, että kun negaa kuvataan, eli kirkkaudet ja tummuudet on nurinpäin, se toimii noin? Kun minulle on vaan tullut käsitys, että siellä äärialueella, tummissa tai vaaleissa, kun valotus ei ole keskellä, alkaa yksityiskohdat ja värien erot "haalistua", väreihin tulee omituisuuksia, ja juuri niitä kuvia tulee, mitkä ovat vaikeita säätää jälkikäteen edes sinne päin. Myönnän kyllä, että systemaattisemminkin voisi testata, mutua tämä on, mutta noin tuhannen digitoinnin jäliltä... Kun olen normaalissakin kuvauksessa taipuvainen uskomaan, että oikein valotettu kuva on paras myös käsittelypohjaksi, ei äärilaitaan valotettu ja sieltä käsittelyssä palautettu, noin yleisluontoisesti, nykykennoilla. Poikkeustapauksia varmasti on, mutta yleisohjeena.

Jaakko

[Maffer]

Jos mikään ei pala puhki, voit säätää konvertterissa valotuksen juuri kohdalleen. Jos alivalotat, saat vain kohinaisen palapelin mutta niin päin hassusti että kirkkaat valot kohisee :O

Kun negan varjot o niitä vaaleita alueita filmissä, ETTR varmistaa taas sen että ne ei pala eli varjoihin jää detailit käännön jälkeen.

RAWin idea digissä on niinkus ETTR mut japanin kamerakartelli on varmaan sopinut et JPG riittää kaikille. Käsittämätöntä idiotismia. Aikas lopuks cake of piece kunhan ajattelee vaan negatiivisesti koko jutun (pun intended).

[JL Anttola]

Ja negassa olevat vaaleat alueet, eli lopullisen kuvan tummat, vaikka eivät palaisi puhki, alkavat menettää yksityiskohtia, kun valotusta nostetaan negaa kuvatessa. Vieläkin olen sitä mieltä, että ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ohjetta tähän; kyse on siitä, mitä päätä kuvasta pitää yrittää pelastaa, vaikka toisen pään kustannuksella, ja vastaus on kuvakohtainen, ei yleisluontoinen. Normaalikuvauksessakin, kun digikameroissa alkoi tulla pieniä pikseleitä, eli kennon kokoon nähden paljon pikseleitä, ja kohina muodostui ongelmaksi, sitä korjattiin valottamalla oikealle, eli liikaa. Kirkkaassa päässä menetetään yksityiskohtia ylivalotuksessa. No okei, kun mikään ei ole palamassa puhki, voi ajatella, että kannattaa ottaa oikealle, ja muuttaa yleinen valotuksen taso käsittelyssä. Mutta näitä negoja kuvatessa melkein aina menee jotain katosta läpi, kun käännät valotusta plussalle, eli palaudutaan kompromissiin. Mikä on kuvakohtainen. Jos jaksaa takeltaa... Se raja, milloin palaa puhki, ei ole veitsenterävä; yksityiskohtia alkaa kadota sitä rajaa lähestyttäessä. Tämä on minun tähänastisen kokemuksen mukainen käsitys. Ja kuvista on valtaosin kohtuuvaivalla alkanut tulla minulle kelpaavia; keissi ratkaistu!

Jaakko

PS. Kamerakin on onneksi tehty Vietnamissa, ettei ole kartellin alainen...

[Maffer]

Ihan samalla lailla se edelleen toimii kuin kuvaisit normaalia kuvaa. Mut vitsi on siinä et noi varjojen avaamiset ja huippuvalojen palautukset tehdään *ennen* kuin värit käännetään. Kestää hetken ajatellan kaikki väärin päin mut kyllä se siitä lähtee.

Aika pian sen hoksaa miltä näyttää tasapainoinen valotus negatiiviselle kuvalle.

[temama]

Ihan samalla lailla se edelleen toimii kuin kuvaisit normaalia kuvaa. Mut vitsi on siinä et noi varjojen avaamiset ja huippuvalojen palautukset tehdään *ennen* kuin värit käännetään. Kestää hetken ajatellan kaikki väärin päin mut kyllä se siitä lähtee.

Aika pian sen hoksaa miltä näyttää tasapainoinen valotus negatiiviselle kuvalle.

Eli jos 'ylivalotat' digitoivalla laitteella negan tummaa, niin itseasiassa vähennät valoisuutta kirkkailta alueilta lopputulokseen kun kuva käännetään? Tai jos alivalotat negaa, niin itseasiassa lisäät kirkkaiden alueiden valoisuutta?

[Maffer]

No näin mut huom. kohinatkin menee väärin päin. Jos alivalotat kameralla negan missä on ylivalottunut kohta, saat kirkkaisiin alueisiin hemmetisti kohinaa kun yrität tunkata sitä jälkikäsittelyssä.

Suosittelen ostamaan puupöntön kun sillä sommitellaan peilikuvana ja väärin päin. Kun siihen tottuu, on helppo ajatella kaikki nurin kurin :]

[JL Anttola]

Just tein ulkoselle varmuuskopion tähän asti digitoiduista viime vuostuhannella otetuista filmikuvista. Saldo tähän asti 1156! Ei vielä laarin pohja silti häämötä.

Yks kuva viimisestä satsista esille; vaihellaan serkkupojan kanssa kuulumisia siinä...

[JL Anttola]

Oletko kokeillut kääntää nuo ongelmakuvat Photoshop/Lightroom yhdistelmällä. Ei ole paljon hitaampaa kuin NLP:llä ja ainakin itse olen saanut riittävän hyvää jälkeä jos alkuperäinen negatiivi on kelvollinen.

Ensinnäkin, anteeksi veli Gamma; tämä viestisi oli jäänyt tulvan alle, pois minun silmistäni.

Minun ongelmani tuon Photoshopin kanssa on, että en osaa sen peruskäyttöä lainkaan, enkä ole jaksanut kahlata netin tutoriaaleja siihen. En osaa viedä kuvia sinne, en ymmärrä niitä plaijareita, vai mitä ne nyt on... ehkä joku kaunis tai ei-niin-kaunis päivä?

Negative Lab Pron kanssa vasta äskettäin löysin ne eri filmeille tehdyt perussäädöt, samoin kuin väriprofiilit; niitä selailemalla on löytynyt moneen kuvaan hyvä lähtökohta, mistä on päässyt helposti itselleen riittävään lopputulokseen. NLB:ssä on siinä etusivulla vielä lisää jyrkentäjiä tai pehmentäjiä erikseen valittavissa valotuksen eri alueille, niihin en ole jaksanut vielä syventyä... Filmikohtaisen perustutkinnan sijaan olen yrittänyt muodostaa kuvista ryhmiä, mitkä on kuvattu alunperin samoissa tai samankaltaisissa oloissa - siis esim. ulkona metsässä, sisällä salamalla, tai vastaavia, ja sitten laittanut ohjelman tutkimaan kerralla sen ryhmän. Aika usein tällaisen ryhmän kohdalla pääsee melko valmiiseen lopputulokseen suoraan ohjelman valitsemilla säädöillä.

Sellainen apuväline olisi loistava, millä saisi nopeasti kuvista positiivien "kevytversiot". Näkisi, mitä kuvassa on, miten se on valotettu (pieleen)? Ja vasta sitten kuvaisi negat; kun olisi tieto, onko kuvien oleellinen asia, se mitä varsinaisesti kuvattu, tummilla alueilla vai vaaleilla alueilla, ja onko kuva mahdollisesti yli- tai alivalottunut. Sen tiedon ohjaamana kuvaisi sitten negan digiksi vieden siinä kuvauksessa valotusta suuntaan, mikä jättäisi pelivaraa oikeaan kohtaan; tärkeille alueille, ja siihen suuntaan painottaen, mihin pitäisi korjata. Siis edelleen oletan, että esimerkiksi, jos alkuperäinen filmikuva on valotettu vajaaksi, ja jos vielä sen kuvan varsinainen kohde on vielä tummempi kuin tausta (siis negassa vaalea), ja tätä negaa digikameralla kuvatessa vetää valotuksen plussalle, niin hävittää väreistä yksityiskohdat negan vaaleilla alueilla, eli juuri siellä, missä niitä tarvittaisiin!

NLB:llä olen isojen negamäärien kanssa kokenut hieman hankalaksi sen, kun joskus lähtee alunperin väärille urille, niin paluu LR:ssä sinne johonkin aikaisempaan vaiheeseen on aika hankalaa. Jos ei käytä sitä koko filmin tai useamman kuvan tutkintaa alussa, on eteneminen välillä peruuttaen loogisempaa, kun toimii vain kuva kerrallaan. Ehkä olen tässäkin vielä aivan pihalla... "helppojen" kuvien osuus on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, ja koko prosessi nopeutunut. Vanhimmat vastaan tulleet negat ovat olleet vuodelta 1991; kymmenen edellisen vuoden negat ovat vielä teillä tietymättömillä; toivottavasti eivät lopullisesti?

Kyllä tämä projekti nyt kohtuullisen hyvältä näyttää... näyttäisi varmaan myös, jos olisin tuon tötterön sijasta hankkinut sen päälle viiden sadan skannerin... mutta pitäähän meillä olla askaretta, että pysyy mieli virkeänä!

Jaakko

[Maffer]

Silverfastissa ja monessa muussa skannausoftassa homma lähtee tuosta et filmistä tehdään ns. nopea esikatseluskanni ja sit vasta kunnon versio. PlusTekin omassa rimpulasoftassa oli 2010 ainakin jo liuskan esikatselu.

[JL Anttola]

No tässä kameralla ja tötteröllä digitoinnissa olisi just mahollisuuvet tuohon; tietsikkaan tarvittava ohjelma, ja kamera piuhalla kiinni tietsikkaan. Tietsikan ruutu toimimaan kameran näyttönä, ja siellä tietsikassa se esikatselukääntö; voisi olla niinkin, että kameran säädöt näkyis suoraan tietsikan ruudussa, sellasella tarkkuudella, minkä mukaan osais sitten digikameran valotuksen laittaa? Samalla jäis kortin kanssa lonaaminen, kun kuva valmistuttuaan menis saman tien sinne minne pittää. Oleellista siis, että näkisi kuvan jo ennen sen kuvaamista.

Mutta on maailmassa paljon tähellisempiäkin asioita, mitkä vois olla toisin... ja taas toisaalta, paljon on niitäkin asioita, mitkä omalta kannalta ja kohalta ovat kohtuullisen hyvällä mallilla!

Jaakko

[Maffer]

Ei tuo oikein wörki millään. Se pitäis automatisoida koko kuvaus filmin vierityksestä lähtien. Ei nyt oikein sovellu massa-arkiston säännölliseen kuvaamiseen tämä Valoi perussetuppi. Oikein hyvä hifistelemään maksimiresoluutio yksittäisistä kuvista kyllä jos tekniset kikkailut on hanskassa jossain määrin.

[hkoskenv]

Ei tuo oikein wörki millään. Se pitäis automatisoida koko kuvaus filmin vierityksestä lähtien. Ei nyt oikein sovellu massa-arkiston säännölliseen kuvaamiseen tämä Valoi perussetuppi. Oikein hyvä hifistelemään maksimiresoluutio yksittäisistä kuvista kyllä jos tekniset kikkailut on hanskassa jossain määrin.

Ei se ole tarkoitettukaan massa-arkistojen automatisoituun kuvaamiseen, vaan tavallisille ihmisille, joilla on jonkinlainen kokoelma negatiiveja. Sellaisille, jotka pystyvät tekemään kompromisseja sekä työnkulussa että laatuvaatimuksissa. Jos nyt joku ostaa tuollaisen muovirimpulan miljoonan kuvan museoarkiston digitoimiseen, niin kannattaa kysyä työnantajalta kannattaako se tosiaan pitemmän päälle palkata vajaaälyisiä tukitöihin, vaikka palkkakulut ovat minimaaliset. Siltä ostajalta ei kannata kysyä yhtään mitään.

[Maffer]

Älä horise. Peruskitti maksaa kuitenkin melkein 300€ ja se on paljon se muoviputkesta ja kiinalaisesta valosta. Tohon hintaan olisi saatava kunnollinen ohjeistus alusta loppuun kuvan tuunaamiseen ja vähintään tommonen NLP-lisenssi tjsp. Massa-ajoon tulee tarjota automatisoitu liuska-ajuri ja kameran etälaukaisija.

NLP:tä parempi vaihtoehto on AI-ratkaisu joka tunnistaa skannista mikä filmi käytössä ja tekee kaiken yhdellä napilla kuntoon. Luminarista voi pölliä jonku automaattisäätäjän joka tekee blingit jos ei itse onnistu.

[JL Anttola]

En osaa kertoa muiden kuin omista kokemuksista. Nyt on noin 1200 filmikuvaa digitoituna, nimettynä alkuperäisen filmikuvan kuvauspäivän mukaan, ja asianmukaisin hakusanoin tägitettynä. Oisko noin kuukaus menny, ja sinni riittäny yleensä kahteen filmiin päivässä, ei tosin ihan joka päivä. Joskus on voinu mennä neljäkin päivässä (jos on esimerkiks pitäny pyssyy jonkun siivouspuuskan tieltä poissa kun ulkona on ollut ikävä keli...).

Jos mie oisin hakenut tuota, mitä veli Maffer tuossa eellä jankuttaa, niin ei ois ollu mitään ongelmia; oisin vieny sen negalootan jollekin ammattilaiselle, ois sovittu taksa, ja riittävän väljä aikataulu. Ei ois tarvinnu tehä mitään puolautomaattista, eikä tehä muutenkaan mitään, paitsi maksaa. Se on aina ja kaikessa helpoin tapa toimia. Ja tässä tapauksessa tuskin oisin merkittävästi joutunu mitään omaisuutta ees realisoimaan...

Niiko oon kertonu, miulla ei oo näitä kuvia paperisena kuin aivan pieni osa, ja nekin missä lienee lootassa enimmäkseen. Koko homman paras anti on ollu aikamatka omaan elämään. Toiseksi paras anti on kokea oppivansa jotain; esimerkiks tänään kaks rullaa ilman ainuttakaan ongelmaa käännöksessä, vain muutamalla naksulla ite tehtyä säätöä! Kolmanneksi tietysti toivon, että lapset, kun on saaneet tikun tai jonkun muistivälineen, eivät hukkaa sitä; kun oon aika varma, että muutamien vuoskymmenten kuluttua tästä eteenpäin, ne olis heille jossain arvossa, vaikka eivät nyt olisikaan. Tää kolmas ei tosin oo riippuvainen siitä, miten ne on digitoitunu, tai ehkä vähän?

Asiat ja niiden arvo ovat aina jossakin kontekstissa, eivät ilmassa. Ja se konteksti on jokaisella ihmisellä omansa.

Jaakko

PS. Haetusta laatikosta on enää kymmenkunta negatiivipussia jälellä, mutta yks vuoskymmen puuttuu, niitä saattaa olla toinen mokoma tuolla varastossa vielä.

[Pan]

Sorry Jaakko, hieman offtopicina: Joukuun alkupuolella reprosin yllättäen menehtyneen veljeni lasten pyynnöstä isohkon joukon mv-kuvia albumista liimauksia irroittamatta. Vanhimmat jostain 1950 alkupuolelta laatikkokameralla kuvattuina. Kokeilin myös värittää niitä PS:n neuraalifiltterillä ja myös värjäys onnistui yli 50% kuvista. Mutta siis vain hyvin selkeille kuville.

[JL Anttola]

Ei oo offtopicia tuo! Asioissa on aina muutakin kuin tekninen toteutus; kaikissa asioissa.

Voitko Pan vähän valaista, millä kuvasit, miten valaisit? Saattaa tuollanenkin tulla muillekin vastaan, ja aina on avuksi, jos ei tarvi ihan kaikkea kokeilla.

[temama]

En osaa kertoa muiden kuin omista kokemuksista. Nyt on noin 1200 filmikuvaa digitoituna, nimettynä alkuperäisen filmikuvan kuvauspäivän mukaan, ja asianmukaisin hakusanoin tägitettynä. Oisko noin kuukaus menny, ja sinni riittäny yleensä kahteen filmiin päivässä, ei tosin ihan joka päivä. Joskus on voinu mennä neljäkin päivässä (jos on esimerkiks pitäny pyssyy jonkun siivouspuuskan tieltä poissa kun ulkona on ollut ikävä keli...).

Jos mie oisin hakenut tuota, mitä veli Maffer tuossa eellä jankuttaa, niin ei ois ollu mitään ongelmia; .

Yeez Jaakko. Ei kannata hukata digitointi-iloa kaikenmaailman jankutuksien takia. Ihan hyvin tällä VALOIlla onnistuu. Ite vedän sillä nyt periaatteella, että kunhan tarkennus on oikein niin TIFFin säätämisellä saa kuvista ihan tarpeeksi hyviä. Eli digitoin ihan sarjana (oikein tarkennettuna) negaruutuja. TIFFit käsittelen sitten kun jaksan. pääasia, että ne on hyvin tallessa.

Hyvät Joulut sinne teille <;D

Meitsi hiljentyy kohta toviksi, yhden filmikuvan laitan vielä omaan ketjuuni . Se onkin sitten vimonen siitä Kodakin filmirullasta jota ryhdyin kuvaamaan Juhannuksesta lähtien.

[Pan]

Voitko Pan vähän valaista, millä kuvasit, miten valaisit? Saattaa tuollanenkin tulla muillekin vastaan, ja aina on avuksi, jos ei tarvi ihan kaikkea kokeilla.

Kuvaus järkkärillä jalustalla (iso Gitzo Studex+Linhof kuula) keskiputki ylösalaisin, niin ei ollut jalat tiellä. Obiska 50 mm macro ja kamera USB:llä läppäriin. Softana Canon Utilities, millä tarkennus ja laukaisu. Tallennus suoraan läppäriin. Valaisimina kaksi led yöpöytävalaisinta n 45 astetta albumin sivuilla. MV-kuvissa ei tartte välittää valasimien värilämpötilasta. Helmiäispintaisia kuvia kuvasin päivänvalolla, niin ei pinta heijastele paljoa.

Kuvien käsittely PS:llä ja terävöintiä Topaz sharpenilla. Denoisella voi poistaa rakeisuuttakin, mutta lopputulos on helposti muovista
Tässä malliksi yksi kuva 50-luvun lopulta mustavalkoisena ja värjättynä. Eturivissä olevien sisarteni vaatteiden väri ei ole oikeat. Valkoiset paidatkin miehillä ovat liian sinisiä. Mutta jos ei ole ollut tilaisuudessa, niin menee täydestä kuin väärä raha.