Filmiltä digiksi?

[Maffer]

Onks makroo?

[temama]

Onks makroo?

Huomenta.

Juuh, löytyy Minolta 100mm ja vielä vanhempi Vivitar 55/2.8, molemmat 1:1 macroja. Mutta molemmat teräviä ainakin jos himmentää . Tällä VALOI laitteella ei kai haittaa, vaikka kuvais pimeemmällä aukolla?

En halua maksaa softasta, joten latasin jo valmiiksi tän ilmasen softan:

https://www.valoi.co/post/grain2pixel-overview

[Maffer]

F/4 o hyvä optimaalinen aukko R2:lla. F/5.6 menee kyll.

[JL Anttola]

Veli temama tuolla aikaisemmassa viestissään mainitsee 100mm makron. VALOI easy 35:n mukana tulee pätkistä koottavaa väliputkea yhteensä joku 25...30 sentin verran, eli minimissään on objektiivin tarkennuttava tuon matkan päähän objektiivin nokalta. Ja tietysti optimaalista on, jos millejä on niin, että kenno saadaan kokonaan tai lähes kokonaan käyttöön. m43-kenno ja M.Zuikon 60mm makro tarkkenee 18 senttiin kennolta, mutta aivan näin läheltä ei enää kinokuva mahtuisi kokonaan kennolle... kinokennolle tarvitaan tietysti 1 : 1 suhteeseeen tarkkeneva makro, jos kinofilmiä digitoidaan.

VALOIn väliputki koostuu erimittaisista pätkistä, mitkä kiertyvät toisiinsa, siitä saanee mihin vaan kalustoon sopivan mittaisen, ja samoin sovittimia on mukana kait kaikille mahdollisille objektiivin suodatinkierteille. Valolähde on ladattavalla akulla ja USB-c reiällä varustettu; sanoisin, että aika valmiiksi mietitty kokonaisuus?

Tuon VALOIn mukana ei tule mitään negatiivista positiiviksi -ohjelmaa. Niitä on olemassa myös ilmaisia, ja toisissa käsittelyohjelmissa on sisällä joku käännösohjelma. Photoshopissakin taitaa olla? Lightroomilla suoraan kääntäminen on aika työlästä, kun pitäisi käännellä käsin sellaiset profiiliasetuksien lävistäjät vastanurkkiin? Negative Lab Pron saa ilmaisena kokeiluversiona, jossa on rajoitettu kuvien määrä; laskuri aina tiputtaa määrää, kun kuvan kääntää positiiviksi. Hienoa sinällään, ei tarvi ostaa sikaa säkissä!

VALOIssa on valonlähteelle sekä valon värilämpötilan että kirkkauden säätö; olen laittanut ne VALOIn ohjeissa oleviin suositusarvoihin, en ole tehnyt minkäänlaisia omia kokeiluita.

Negative Lab Prossa on sellainen toiminto, että kuvataan ensin koko filmi, sitten laitetaan ohjelma analysoimaan kaikki sen filmin kuvat, ja sen analyysin perusteella ohjelma laittaa sitten kääntämiselle perussäädöt. Jos tätä käyttää, ohjeissa neuvotaan laittamaan kaikki kameran säädöt manuaalille, ja kuvaamaan koko filmi samoilla säädöillä. Näin olen itse toiminut, aukko 5.6 (täyskärillä suositellaan jotain 16, mutta m43 alkaa tehdä diffraktiota siellä?), aika 1/100, ISO200 (m43:n luonnollinen perusarvo), ja valkotasapaino manuaalilla 4000 Kelvintä. Säädettäviä asioita on aika paljon, ja jokaiselle kuvalle oman optimin hakeminen kaikkiin säätöihin on aika utopiaa, minun mielestäni, jollain kompromissillä mennään täällä. Tarkennusmatkahan kuvaa kuvatessa on koko kuvalle sama, että syväterävyyttä ei sinällään tarvita. Itse olen tarkentanut jokaisen kuvan erikseen takanapilla, tarkennusalue melkein koko kuvan kokoisena; sehän on sama, mistä kohtaa kuvaa tarkennus kiinni nappaa, kuvaa kuvatessa. En kokeillessa kokenut saavani käsin tarkennusta - apuvälineidenkään kanssa - paremmaksi kuin mihin automaatti pystyy. Filminhän pitäisi olla koko ajan saman matkan päässä, että pitäisi toimia niinkin, että tarkentaa kerran, eikä koske siihen, mutta käytännössä päädyin kuitenkin painamaan erikseen takanappia jokaisen kuvan kohdalla, ainakin toistaiseksi?

Ongelmahan koko prosessissa on, että lopputulos on vasta se, missä onnistumisen näkee. Kun negatiivi on kuvattu, ei kuvasta voi oikeastaan sanoa mitään, olivatko valonlähteen ja kameran säädöt sinnepäinkään, vasta positiiviksi käännetty kuva alkaa kertoa onnistumisesta. Siksi olen tässä vähän vertaistukea kaipaillut tähän digitointiin... uskon, että kaikista kuvista saa värit kohtuuhyvin kohdilleen, jos jaksaa tarpeeksi hakea säätöjä prosessiin eri vaiheisiinkin, mutta pääasiassa lopulliseen kuvankäsittelyyn?

Harjoitukset jatkukoot!

Jaakko

[JL Anttola]

Aukosta vielä. Negative Lab Pron ohjeissa suositellaan aukoksi pienintä, mikä ei vinjetoi, ja mainitaan joku f16 siinä yhteydessä?!

[Maffer]

No eikä. Tietenki semmonen aukko missä ei diffraktio pasko mitään. Ny o päässy sammakko ohjeeseen. Harva makro vinjetoi jollai f/5.6 käyttöaukolla.

F/16 hires kinolla on sama kuin skannailisi jollain 90-luvun suttu flatbedillä.

[temama]

Aukosta vielä. Negative Lab Pron ohjeissa suositellaan aukoksi pienintä, mikä ei vinjetoi, ja mainitaan joku f16 siinä yhteydessä?!

Tattista hyvästä turinoinnista Jaakko. Siinä tuli jo paljon asiaa.

F/16 on kyllä aika raju, luulisi difraktion vaikuttavan aikas paljon - jopa kinolla.

Noh, sen näkee sitten mitä aukkoa kannattaa käyttää. Ei noi mun lasit vinjetoi pahemmin f/4-5.6 aukoillakaan, en sitten tiedä onko tämä digitointihomma sitten krantumpi vinjetoinnille.

[Epilobium]

Onpa todella hienoa jälkeä näissä JL Anttolan
filmiltä digille kuvissa!

[JL Anttola]

Hienomman jälkeen niiko nokipojan häissä! Tyyli ennenkaikkea...



PS. Ajattelin alunperin laittaa vaan muutaman digitoidun kuvan tänne, mutta tää menikin enemmän digitointitekniikasta arvuutteluks. Oiskos tälle parempi paikka kuvankäsittelyssä tai jossain?

PS2. Nyt laitettu kuva ei oo filmikuva vaan ihan aito ja alkuperänen digikuva...

[JL Anttola]

Sattu arvonnassa Keski-Euroopan lomareissun filmi kesältä 2001. Kuvat vain enimmäkseen privaattiluonteisia, mutta laitan pari esille.

Nyt kuvasin negatiivit aukolla 4.0, ajalla 1/125, ISO 200 ja valkotasapaino manuaalilla 5600K. Vakain pois päältä - kamera ja VALOI on pöydällä aika vakaasti paikallaan - ja 2 sekunnin viiveellä, kädet irti kamerasta laukaisimen painamisen jälkeen. VALOIn valo täydellä teholla, niinkuin ohjeissa värinegatiiveille neuvotaan. Tarkennus takanapilla, koko alueen tarkennus (filmin tasoa kuvataan, on sama mihin kohtaan tarkennus nappaa) ja siis automaatilla, kukin ruutu erikseen tarkennettuna aina. Filmi näky olevan FUJIN 200. Negative Lab Prossa on sellainen toiminto, että voi laittaa skannaamaan koko filmin, ja sitten se sovittaa säätönsä automaatilla sen mukaan. Näin tein. Ja nyt onnistui homma niin, että vain pieniä nykyjä säätöihin tein itse, melkein valmista kauraa tuli tuutista suoraan!

Edelleen muisti pätkii siinä, minkälainen kamera meillä on reissussa ollut. Päiväykset kuvissa, eli ei ole tuo 80-luvun Canon-järkkäri? Mutta sellaisen huomion tein, että kuvattava kohde vaikuttaa ratkaisevasti kuvan laatuun; nimittäin kaikki ne kuvat, joissa minä esiinnyn, ovat selvästi terävämpiä, ja paremmin valotettuja!

Ja sitten ne esimerkit kehään:

[aikaarska]

Kaunis kuva tuo ensimmäinen - tyttö kiikaroimassa.

Tässä sen näkee, ettei filmikuvaaminen ole mitään turhaa hommaa... Analogiset kuvat ovat jotenkin kongreettisempia. Tässä näytöllä sillä ei ole niin väliä, mutta kun tietää, että fyysinen todiste hetkestä on negatiivilla tallessa...
Se hetki on fyysisesti tallennettu, eikä sitä mikään tekoäly pysty muuttamaan - oleellinen pointti nykyaikana, ja varsinkin tulevaisuutta ajatellen.

[Maffer]

Paikoin muovisen oloista lähemmin katsottuna. Rakeisuus on sulanut. Mut lienee kamera/jälkikäsittelydilemma. Herkkyydestä tuskin johtuu jos perusherkkyys käytössä kamerassa. Onko kohinanpoistoa ronskisti?

[aikaarska]

Paikoin muovisen oloista lähemmin katsottuna. Rakeisuus on sulanut. Mut lienee kamera/jälkikäsittelydilemma. Herkkyydestä tuskin johtuu jos perusherkkyys käytössä kamerassa. Onko kohinanpoistoa ronskisti?

Olisko tosiaan näissä viimeisissä vähän enemmän jotakin kohinanvaimennusta käytössä?

[Maffer]

Ei sitä tarttis olla lainkaan. Rae on luminanssikohinaa ja kaunistaa kuvaa. Toki, jos on vaikka kovasti potkittu filmiä kehitysvaiheessa valotuksen osalta, niin ehkä hieman voi poistella pahimpia rohinoita. Kovin pehmennetty kohina tuo kyll mieleen korkean herkkyyden luurikuvan mistä aina mussutetaan kun on muovia tjsp. AI-touhua.

[JL Anttola]

Negatiivikuvissa sellaiset "perusasetukset" Lightroomissa on laittaa hieman terävöityksiä plussalle ja joku naksu - 20...25 LR:n asteikossa maksimissaan - maskausta ja kohinanpoistoa manuaalisesti. AI-poiston läpi en ole ajanut koskaan digitoituja kuvia. Miun näytöllä ja silmillä tulee mieleisin tulos noin, mutta täytyy jatkossa kokeilla ilman terävöityksiä ja kohinanpoistoja, miltä näyttää. Kokonaisprojekti on sen kokoinen, että kerran arkistoon siirrettyihin kuviin en enää palaa kuin korkeintaan katselemaan...

Tyttö - silloin kymmenen ikäinen - muistin mukaan kiikaroi Kehlsteinhausin maisemissa. Jos muistin oikein, on siitä voinut kiikaroida joku maailmanhistoriaan jälkensä jättänyt henkilö aikaisemmin? Ja digikameran kunniaksi on luettava, jos se merkitsee EXIF-tietoihin kuvauspaikan...

Jaakko

PS. Kiitokset katselemisesta ja kommenteista!

PS2. Vielä yksi huomio: Nuo kuvathan on linkattu tänne Flickrin kautta. Miulle on syntynyt pienoinen epäilys, että flickr jollain automaatilla aavistuksen siloittelee ja kirkastelee kuvia, onkohan tää pelkkää harhaluuloa?

[Maffer]

Jos jiipekki pakataan uudestaan ja/tai skaalataan päälle niin meneehän se muoviksi.