Marsalkka Spegen suuri valokuvaketju

[aikaarska]

Joo Rahalan tukeminen loppui jo Pentaksiin keväällä 2018. Ei sieltä mitään parempaa saa jos sisältöö funtsii kuvissa.

No, on siellä Rajalassa kuitenkin suhteellisen hyvä valikoima kameravermeitä Suomen mittakaavassa, ja aika kilpailukykyiseen hintaan...
Ihan hyvä silloin kun oikeasti tarvitsee jotakin...

Mutta täältäkin peukkua Spegen mainioille filmivalokuville! Mielellään näitä katsoo.

[habannaama]

...lopputulos on yleensä huomattavasti hienompi, kuin parhaimmallakaan peilittömällä, täys´kennoisella digitaalikameralla otetuissa kuvissa. Monet kuva-aiheet, jotka näyttäisivät digikameralla otettuina jopa hieman tylsiltä, toistuvat aidolle filmille ikuistettuina huomattavasti hohdokkaammin.

Tämä asiaintila korostuu erityisesti kovassa päivänvalossa ikuistetuissa valokuvissa, kun esimerkiksi kirkkaat taivaan pilvet eivät pala ihan helposti puhki, kuten digikameralla tuppaa helposti käymään ja filmin rae luo kuviin tietynlaista ajattomuutta ja sielukkuutta.

Tosimiehet ottavat kuitenkin tärkeimmät kuvansa edelleen filmille

Vai lopputulos hienompi?

Aika erikoinen väittämä, kun noitakin kuvia katsoo. Sävymaailma/sävyt on mitä on ja esimerkiksi taivas oudon "mutainen/tukossa", vai kuuluuko savolaisen taivaan olla kuin Turussa aurajoen vesi? Ei ainakaan viimeksi ollut, kun minä savossa kävin.

Höpö höpö kirkkaat pilvet digillä puhki pala, kun osaa käyttää kalustoaan oikein.

Mikä ihmeen itsensä pettämisen fiilistely filkkakuvaajilla on filkan "rakeisin"?
Onko se joku ihme nostalgian-huuma, jossa annetaan itselleen anteeksi se realistinen fakta, että se suttaa kuvaa ja on kaikkea muuta kuin todellinen taltiointi tilanteesta, vai onko kyseessä joku "köyhänmiehen maalaustaide-tutkielma" tilanteesta, kun taidot eivät riitä maalaustaiteeseen?

Sen verran tullut kuitenkin kuvattua filmille, kun kuvannut aktiivisesti vuodesta -83 asti, että voisin väittää edes välttävästi perehtyneeni aiheeseen (ensimmäiset useammat vuodet kuvannut pelkästään filmille) ja täten joku haju siitä, mitkä filkkakuvat edustavat edes säällisesti julkaisukelpoista kamaa, joten hopi hopi, nyt hieman teknisessä mielessä yritystä kehiin.

Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta jos sortuu ylistyssanoihin ja nostaa järjestelmän x jalustalle, samalla sortuen tahallaan asiavirheisiin, niin tällöin on otettava huomioon se, että aivan kaikki eivät "niele hiljaa" ihan jokaista sanaa.

[hkoskenv]

Mikä ihmeen itsensä pettämisen fiilistely filkkakuvaajilla on filkan "rakeisin"?
Onko se joku ihme nostalgian-huuma, jossa annetaan itselleen anteeksi se realistinen fakta, että se suttaa kuvaa ja on kaikkea muuta kuin todellinen taltiointi tilanteesta, vai onko kyseessä joku "köyhänmiehen maalaustaide-tutkielma" tilanteesta, kun taidot eivät riitä maalaustaiteeseen?

No arvaan, että toisilla se on se, että kun on käyty teknisen hifistelyn tie loppuun digilaitteilla, ja huomattu, että taso on jo sellainen, että virheiden löytäminen vaatii monimutkaisia teknisiä kuvausjärjestelyjä ja eksoottista käsittelyä tai sitten se, että tekninen täydellisyys ei tuo visuaalista sisältöä, on palattu askel taaksepäin. Filmikuvaaminen tarjoaa loputtomasti paljon sumeampaa säätöä. Tai sitten se on muutosvastarintaa tai jotain nostalgiahömppää.

Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta jos sortuu ylistyssanoihin ja nostaa järjestelmän x jalustalle, samalla sortuen tahallaan asiavirheisiin, niin tällöin on otettava huomioon se, että aivan kaikki eivät "niele hiljaa" ihan jokaista sanaa.

En tiedä oliko tuossa varsinaisia asiavirheitä. Perustelut olivat kokemuksellista tunnehömppää, kuten "sielukkuus", "hohdokkuus", "ajattomuus" tai "tosimieheys". Tuollaista kivaa markkinointijargonia, josta ei voi jäädä kiinni valehtelusta, kun lopultakaan ei sano mitään. Ei kukaan muu voi sanoa, etteikö filmikuvat tuottaisi niitä fanittavassa tuollaisia positiivisia tunteita. Digikuvan kliiniseen toistoon tottuneille tulee sitten vääristymien ja epätäydellisyyden tuntua.

Kyllä minä pidän enemmän spegen digikuvista (ja digikuvista yleensä). Tosin niissäkin häiritsee hieman se, että hän säätää värit ylikylläisiksi filmin värintoistoa tavoitellen. Minusta rehellisen suomalaispöheikön tai kylänraitin, jolla masentuneet harmaisiin pukeutuneet tuulipukuihmisen laahustavat katse katuojassa, kuuluu olla värimaailmaltaan halju ja harmaa myös kuvissa. Mutta se on tietysti vain minun mielipide.

[©pjm]

Perustelut olivat kokemuksellista tunnehömppää, kuten "sielukkuus", "hohdokkuus", "ajattomuus" tai "tosimieheys". Tuollaista kivaa markkinointijargonia, josta ei voi jäädä kiinni valehtelusta, kun lopultakaan ei sano mitään.

Se on niin puhdasta savoa kun voi olla, tyhjiä sanoja siis.

[JL Anttola]

Tuosta hkoskenv:n viestin värientoistosta omia hajatelmia. Oon tästä omasta pihasta paljon ottanu kuvia, ja vertaillu kuvaa jonkun kannettavan laitteen näytöllä ja sitä silmien eessä olevaa pihaa tai maisemaa. Jos säädän kuvan niin valjuksi, mitä se maisema todellisuudessa on, kuva ei vastaa mielikuvaani maisemasta. Eli tässä painin itseni kanssa, että pyrinkö säätämään kuvan vastaamaan todellisuutta, vai vastaamaan nuppiini iskostunutta mielikuvaa todellisuudesta. Sehän on tietysti selvää, että jokaisella meistä on oma mielikuvansa todellisuudesta, eikä kellään ole mahdollisuutta säätää kuvaa vastaamaan jonkun muun mielikuvaa todellisuudesta.

Oma ratkaisuni on useimmiten pyrkiä johonkin todellisuuden ja omien mielikuvien välimaastoon. Yleisesti joudun kuitenkin laittamaan enemmän ja voimakkaampia värejä, kuin mitä ne todellisuudessa ovat, mutta pyrin johonkin malttiin kuitenkin.

Kukin laittaa kuvansa kuten haluaa, kirjoitin vain, kun on askarruttanut tuo omassa kuvausharrastuksessa esille tullut ero absoluuttisen totuuden ja minun nuppiini muodostuneen mielikuvan välillä. Siis asiasta, minkä näen päivittäin, jos on kyse jostain vuosia tai vuosikymmeniä sitten nähdystä, onkin jo parempi olla keskustelematta edes itsensä kanssa värimaailman oikeellisuudesta.

Jaakko

[hkoskenv]

Tuosta hkoskenv:n viestin värientoistosta omia hajatelmia. Oon tästä omasta pihasta paljon ottanu kuvia, ja vertaillu kuvaa jonkun kannettavan laitteen näytöllä ja sitä silmien eessä olevaa pihaa tai maisemaa. Jos säädän kuvan niin valjuksi, mitä se maisema todellisuudessa on, kuva ei vastaa mielikuvaani maisemasta. Eli tässä painin itseni kanssa, että pyrinkö säätämään kuvan vastaamaan todellisuutta, vai vastaamaan nuppiini iskostunutta mielikuvaa todellisuudesta. Sehän on tietysti selvää, että jokaisella meistä on oma mielikuvansa todellisuudesta, eikä kellään ole mahdollisuutta säätää kuvaa vastaamaan jonkun muun mielikuvaa todellisuudesta.

Olen huomannut tuon varsinkin taivaan dramaattisten valoilmiöiden kanssa. Jos yritän säätää kuvat niin, että ne toistavat nähdyn, tai katselen toisten kuvia, siinä tulee vaan joku fiilis, että ei se kuitenkaan noin ole. Ehkä se johtuu dynamiikasta tai jostain. Ehkä se on syy, miksi maisemakuvat eivät ole koskaan erityisemmin iskeneet minuun.

Mutta jos kuvaan puutarhaa, hyönteisiä, rakennuksia, ihmisiä ulkona, maisemia, jossa ei ole dramaattisia valoilmiöitä taivaalla ym. niin Canonin ja Lightroomin neutraaleimmat väriasetukset tekevät minusta riittävän hyvää jälkeä. Sekin on erikoista, että värimuistini on erittäin huono vaikka saan värienerottelutesteissä, joissa verrataan värisävyjä rinnakkain, erinomaisia tuloksia. Muistini tallentaa kutenkin noin 2 bittiä per värikanava (perusvärit ja tummat ja vaaleat versiot niistä).

[spege]

Vaikka ajat ovat vakavat ja ilmassa leijuu jopa maailmanlopun merkkejä, eivätkä kaikki DC.netin kliinisiin digikuviin ja savuttomiin sisätiloihin tottuneet valokuvanystävät osaa antaa täyttä arvoa aidoille filmivalokuville, se ei ole kuitenkaan estänyt minua jatkamasta työskentelyäni vanhojen hyvien aikojen filmivalokuvauksen parissa.

Kuuluisassa kotikunnassani Savon Pariisissa järjestettiin hiljattain jo neljänkymmenennen kerran kunnan kuningaskesätapahtuma, perusmatkan triathlon-, eli teräsmieskilpailut, joissa kisattiin tänä vuonna tasavuosien kunniaksi peräti SM-mitaleista, uiden, pyöräillen ja juosta hytkytellen. Osallistuin itse tapahtumaan tietysti jo valokuvamarsalkan virkani puolesta ja tapahtuman ainutlaatuisuuden vuoksi päätin ikuistaa sen parhaita paloja tylsien digitaalikameroiden sijasta aidoilla filmikameroilla.

Valitsin työkaluikseni tähän megaluokan urheilujuhlaan luottokamerani, sähköisillä mausteilla höystetyn mekaanisen Nikon FM3A-kameran lisäksi automaattitarkennuksella ja moottoroidulla filminsiirrolla varustetun, käytöltään paljon digikameraa muistuttavan F100-rungon. Objektiiveiksi valitsin mukaan laajasta Nikkor-valikoimastani pienikokoisen käsitarkenteisen 20/3.5 laajakulman, 28-105 mm AF-D normaalizoomin ja 70-300 mm AF-S VR-telezoomin.

Latasin molempiin kamerarunkoihini tällä kertaa urheilukuvaukseen mielestäni hyvin soveltuvaa Fuji Superia 400-värinegatiivifilmiä. Tapahtuman jälkeen kehitin filmit tuttuun tapaan itse käsityönä Cinestill-kemioilla ja digitoin kehittämieni filmien parhaat kuvat Plustek 8200i-filmiskannerillani. Valitsin skannaamistani kuvista DC.net kansan riemuksi oheiset kuusi valokuvaa, jotka käsittelin lopulliseen julkaisumuotoonsa Adobe Lightoom- ja Photoshop-ohjelmilla.

Pyrin säätämään kuvien värit nyt niin, että ne miellyttäisivät filmivalokuvien ystävien lisäksi mahdollisimman hyvin myös niitä DC.netin kansalaisia, jotka ovat tottuneet katselemaan lähinnä vain kliinisiä, Nato-standardien mukaisia digitaalikameroiden tuottamia valokuvia.

Kuva 1


Kuva 2


Kuva 3


Kuva 4


Kuva 5


Kuva 6

[Maffer]

Näissähän on meininkiä. Sellainen iltaa kohden kääntyvän kesän tunnelma. Osanottajiakin kuvattu kohtuu laajalla otannalla vaikka toki tuossa toiseksi viimeisessä on jo sellaista vakavampaa triathlonitouhua havaittavissa.

Kyll vaivannäkö on tuottanut tulosta.

[habannaama]

Itse kuvallinen sisältö juurikin sitä mitä sen pitääkin olla, eli lajin ominaisuus maalialueella tulee riittävän hyvin esille.

Mutta sitten itse tekniseen puoleen.

Ikävä kyllä henkilökohtaisesti koen sen niin, että sävydynamiikka tukossa ja tietyt sävyt korostuneina ja oudon "muhjuisia". Mm. oranssi tuntuu olevan ongelmana.
Kun katsoo toisen kuvan juoksijan etuvasemmalla olevaa puskaa, ihmisen silmä ja digikamera toisivat tuolta puskan varjoista sävyjä esiin, kun nyt se on tummaa muhjua. Enkä kyllä anna paljon hurraa huutoja taivasosuuksille, jotka aivan muhjuisia ja täynnä raetta.

Teknisesti nämä ovat todella kaukana siitä, miten ihmissilmä asiat livenä näkee, joten teknisesti ei missään tapauksessa jatkoon ja mainitsemasi "nato-kliinisyys" on huomattavan paljon parempi taltiointapa, koska sellaisella näkee vihollisen puskassa, kun tällä tavoin taltioituna puskaan voi piilottaa vaikka komppanian ryssiä, eikä niitä näkisi sieltä millään.

[aikaarska]

Joo, vähän samaa mieltä.

Valokuvat aiheeltaan ja sommitteluiltaan onnistuneita.

Värit ja sävydynamiikka kuitenkin turhan epäluonnollisen oloinen minun silmiin - tai makuuni...Kuvista päätellen sää kuitenkin melko aurinkoinen, silti kuvien tunnelma tumma kuin heti kesäisen ukkosilman jälkeen.

[Maffer]

Kyllä niitä voisi valottaa ehkä enemmän. Värinegaa voi ampua huoletta niin että valottaa varjojen mukaan. Pistemittarilla valotat tummaa ja alivalotat tummasta vaikka -1EV ja sitä rataa toki kokeilemallla mikä mätsää valitun kameran / spottimittarin komboon kun mittarit kulahtaa ajan saatossa. Niit huippuvaloi ei saa oikein rikki millään toisin kuin diafilmillä.

Mittailu toki hidastaa kuvaamista mutta prosessi on muutenkin valittu hitaiden joukosta kokonaisaika kuvan ottamisesta lopputuotteeseen.

[temama]

On hienot tilannekuvat tapahtumasta!!

Olisko sitten Fujin supperi joka sekoittanut valotuksia, ilmeisesti alivalottunut jonkunsenverran.

[Maffer]

Värien kannalta olen huomannut et jos negan kehityksessä menee vähänkin litkut ristiin eri vaiheissa esim. käyttämällä samaa annostelukippoa, kemiat saastuu ja saadaan näitä digimaailmassa instafilttereinä tunnettuja sävyvärjäytymiä. Samoin kemioiden lämpötilat heittää suosituksista, menee sävyt eri tavalla kun valmistaja on ne ajatellut.

Enemmän kuitenkin vaikuttaa joko lievältä alivalotukselta tai skannausvaiheessa himmentyneestä kuvasta. Kemioiden sekaantuminen tekee villejä kuvia.

[spege]

On hienot tilannekuvat tapahtumasta!!

Kiitos. Arvelinkin, ettei kuvien visuaalisesta laadusta voi tulla pahemmin napinaa edes DC.netin vaativan kansan ja päällystön keskuudessa. Laitoinhan tapahtuman ainutlaatuisuuden vuoksi likoon koko kolmenkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaitoni, työskennellen kahdella Nikonin filmikamerallani hyvin vakavahenkisesti urheilukentällä ja sen laitamilla.

Koska kuitenkin päätin käyttää tähän tapahtumaan vain kaksi rullaa kallisarvoista värinegatiivifilmiä, en voinut roiskia kuvia lainkaan yhtä huolettomasti, mikä olisi ollut mahdollista lähes rajattoman laukaisumäärän mahdollistavilla tikitaalikameroilla. Minun oli pidettävä koko ajan kirkkaana mielessäni, että käytössäni on vain 72 laukausta koko suurtapahtuman ikuistamiseen.

Toisaalta tämä tosiasia saattoi auttaa keskittymään kuvaukseen paremmin verrattuna siihen, jos olisin ampunut kentällä ja sen laidoilla pitkiä sarjoja digikameroillani, luottaen sokeasti siihen, että kyllä sieltä satojen tai tuhansien kuvien joukosta joku onnistunut otoskin löytyy. Filmille kuvatessa pitää sen sijaan miettiä tarkkaan, milloin näkymä kameran etsimessä on sen arvoinen ja asetukset kamerassa kohdallaan, ennen kuin painaa laukaisinta.

Tätä asiaintilaa ei helpota ainakaan se, ettei kuvien onnistumista näe heti kameran takanäytöltä, vaan vasta filmien kehityksen jälkeen kuvia skannatessa, jolloin urheilukentän alue on jo auttamattomasti tyhjentynyt ja hiljaisuus palannut Savon Pariisiin. Toisaalta tämä on yksi asia, mihin koko filmikuvauksen viehätys perustuu.

Olisko sitten Fujin supperi joka sekoittanut valotuksia, ilmeisesti alivalottunut jonkunsenverran.

Fuji Superia 400 on varsin hyvä filmi, eikä sillä tai käyttämälläni filminkehitysprosessilla pitäisi olla mitään tekemistä sen suhteen, jos neulanteräviin ja heleäsävyisiin digikuviin tottuneet kansan syvät rivit valittavat kuvien tummuudesta tai muista teknisistä vajavaisuuksista.

Kuvaamani filminegatiivit eivät myöskään ole mitään alivalottuneita, olen vain säätänyt skannerin tuottamat kuvat kuvankäsittelyohjelmilla lähinnä oman makuni mukaan, pyrkien mahdollisimman voimakkaaseen kontrastiin ja voimakkaisiin väreihin, kuitenkin niin, etteivät kuvien vaaleat alueet pala kuvankäsittelyssä puhki tai tummat sävyt mene aivan tukkoon.

Julkaisemani filmikuvat ovat toisin sanoen omien mieltymyksieni ja taiteellisen vapauteni mukaan säädettyjä digitaalikuvia alkuperäisistä analogisista filminegatiivikuvista, vaikka pyrinkin näissä teräsmieskuvissa aiempia filmikuviani hieman neutraalimpaan värimaailmaan. Mielestäni ei ole mitään järkeä kuvata filmille ja tavoitella tämän jälkeen kuvien ilmeessä mahdollisimman paljon tusinadigikuvien kliinistä ja neutraalia väri- ja sävytoistoa, puhkipalaneine pilvineen.

Valokuvamarsalkan valtuuksieni ja taiteellisten vapauksieni puitteissa pyrin myös saamaan näiden kuvien ilmeeseen hieman ajan henkeä. Vaikka päällisin puolin kaikki näyttää kuvissa siltä, kuin pahaa maailmaa ei olisikaan, idästä vyöryy taivaalle dramaattisia, painostavia pilviä ja on vain ajan kysymys, milloin myrksy puhkeaa ja rauhaa sekä auringonvaloa rakastavat ihmiset joutuvat juoksemaan pakoon, kuin teräsmiehet ja -naiset kilpailun loppusuoralla konsanaan.

[©pjm]

Aihe kiinnostava, tuttuja on jotka lajia harrastaa.

Kuvien "värillinen" laatu toinen juttu, tapahtumista parempia känykkäkuviakin vaikka kui. En ilkee linkkiä muille jakaa.

Ei pahalla, ei kaunista katsottavaa, ikäänkuin kesäinen kova valo piiloitettu tukkoiseen värimössöön.

[spege]

Aihe kiinnostava, tuttuja on jotka lajia harrastaa.

Kuvien "värillinen" laatu toinen juttu, tapahtumista parempia känykkäkuviakin vaikka kui. En ilkee linkkiä muille jakaa.

Ei pahalla, ei kaunista katsottavaa, ikäänkuin kesäinen kova valo piiloitettu tukkoiseen värimössöön.

Rehellisenä savolaisena voin myöntää, että saatoin alitajuisesti muistella näitä kuvia käsitellessäni kaiholla vanhojen hyvien aikojen tupakansavun täyttämiä, hieman tunkkaisia Teboilin baareja. Nämä kauniit muistot Teboilin baareista kahvikupin ja pikkusikarin ääreltä saattoivat vaikuttaa skannerin tuottamien raakakuvien käsittelyyni Lightroomissa ja Photoshopissa, mikä voi näkyä hieman kuvieni väri- ja sävymaailmassa. Pitäisi näissäkin kuvissani olla kuitenkin huomattavasti enemmän resoluutiota ja sävydynamiikkaa, mitä sinun tylsissä tuhnuotoksissasi yleensä on.

Mutta se on hienoa, ettet jaa kuviani ilman lupaani tutuillesi, varsinkin kun Suomen kansantasavallan moninkertainen ministeri näkyy vielä komeasti viimeisessä valokuvassa. Siinä on minulla ihan riittävästi sietämistä, että pääset itse katselemaan kuviani. Koska olet tunnetusti kantanut minulle jostakin syystä henkilökohtaista kaunaa jo vuosikausien ajan, toivoisin sinulta samaa mitä itse toivoit hiljattain nimimerkki jperalalta, eli ettet kommentoisi kuviani lainkaan tai kirjoittaisi mitään tähän suureen valokuvaketjuuni ja ylipäätään mihinkään muuhunkaan ketjuuni täällä DC.netissä.

[spege]

Kauan sitten Kälviän kameraseuran antamilla valtuuksilla elämäntehtäväni valokuvamarsalkkana on johtaa, opastaa ja palvella kaikkien Suur-Savon alueen valokuvaajien lisäksi DC.netin laatuvalokuvia rakastavaa kamerakansaa.

Koska kotikunnassani järjestettyjen teräsmiesten ja -naisten perusmatkan suomenmestaruuskilpailuista julkaisemani filmikuvasarjan valokuvien teknillinen laatu ei riittänyt tyydyttämään kaikilta osin vaativan DC.net kansan ja upseerikunnan tarpeita, katsoin olevani velvoitettu jo Kälviän kameraseuran kunnian puolesta ikuistamaan ja julkaisemaan uusia filmivalokuvia.

Pakkasin pienikokoiseen Billingham-olkalaukkuuni luottokamerani Nikon FM3A:n ja kolme pienikokoista, vanhojen hyvien aikojen käsitarkenteista Nikkor-objektiivia, 20/3.5 ja 35/2.8 laajakulmat sekä 75-150/3.5 telezoomin. Latasin varmuuden vuoksi kameraani nyt Fuji Superiaa korkealaatuisempaa ja kalliimpaa Kodak Portra 400 värinegatiivifilmiä.

Tämän jälkeen marssin Savon Pariisin keskustorille, jossa aloin ampumaan uusia filmivalokuvia. Toritapahtuman jälkeen hyppäsin vielä Mersun rattiin ja ajoin illaksi kunnan venesatamaan kuvaamaan rullan loppuun.

Kotouduttuani tältä monta tuntia kestäneeltä valokuvasotaretkeltä kehitin filmit jälleen itse Cinestill-kemioilla marsalkan ammattitaitooni luottaen ja kehityksen jälkeen skannasin filminegatiivit Plustek-filmiskannerillani. Vanhaan malliin viimeistelin skannatut filmikuvat julkaisukuntoon Lightroom- ja Photoshop-ohjelmilla, kuitenkin niin, että pyrin säätämään kuvat nyt aiempaa hieman maltillisemmin värien ja sävyjen suhteen.

Toivottavasti näiden uusimpien digitaalisten filmivalokuvieni visuaalinen ja myös teknillinen laatu riittää tyydyttämään nyt kaikkein kiilusilmäisimmänkin DC.netin kuvankatselijan marsalkalleen asettamat laatuvaatimukset, palstan pahinta hapannaamaa myöten. Muussa tapauksessa harkitsen vakavasti hanskojen lyömistä tiskiin, koko kattavan Nikon-kamerakalustoni myymistä ja siirtymistä valtion täysimääräiselle taitelijaeläkkeelle.

Kuva 1


Kuva 2


Kuva 3


Kuva 4


Kuva 5


Kuva 6

[temama]

Taas uusi visuaalisesti mukaansatempaava filmivalokuvasarja valokuvamarsalkka Spegeltä!

Todellakin nyt on konservatiivisempi värimaailma edelliseen sarjaan verrattuna . Erityisesti kaksi viimeistä kuvaa huokuu lähes maagista elokuista tunnelmaa. Värit tuntuvat luonnolliselta niissä.

Tällä kertaa ihailin myös sommittelua. Nämä valokuvat ovat hyvin onnistuneita sommittelun suhteen. Useammasta on havaittavissa kultaisen leikkauksen mukaista suhdetta. Sellainen miellyttää silmää & aivoja huomaamattakin.

Mutta on teillä siellä Joroisissa omituisia performansseja!! Mikä ihmeen muinainen savolaisiin kansanperinteisiin kuuluva neidon uhraus siellä on menossa? Kyllä riittää kylän ukoilla&akoilla ihmettelemistä! Onkohan noilla menoilla tarkoitus saada vipinää vällyjen väliin siellä vauvapulasta kärsivässä Suur-Sawossa?

[habannaama]

Ihan ensimmäiseksi kiinnittyi huomio ihmisten ihon sävyihin, jotka nyt sellaisia, kuin niiden kuuluukin olla, toisin kuin edellisessä sarjassa. Hyvä Spege.

Myöskään teityt sävyt eivät hyppää silmille, vaan kaikki on luonnollista.

Jos jostain "pitää" nipottaa, niin taivas näissä muodostuu kompastuskiveksi, kun sävyistä uupuu digivehkeiden mahdollistamat kirkkaat sävydynaamiset vaihtelut, kun näissä se on mutaisen tukkoista muhjua.

Niin tai näin, huima parannus edellisiin...

[spege]

Kiitos kommenteista. On kerrassaan hienoa havaita, ettei ainakaan kaikki se aika ja vaiva, jonka näin taas kerran näiden uusimpien filmivalokuvieni ikuistamisessa, filmien kehittämisessä, skannauksessa ja kuvien käsittelyssä mennyt hukkaan.

Haluan muistuttaa erityisesti digitaalikameroihin tottunutta DC.netin kansaa siitä, että ennen kuin filmille ikuistamani valokuvat ovat silmienne edessä digitaalisessa muodossa täällä DC.netissä, edeltää sitä suuri määrä työtä ja kokonaisuudessaan prosessi on paljon monimutkaisempi, kuin digitaalikameralla työskennellessä. Aikaa ja tupakkaa kuluu paljon, ennen kuin filmikuvat ovat internetissä.

Lopullisiin kansan silmien edessä loistaviin digitaalisiin filmikuviin vaikuttavat monet tekijät. Näistä filmin tyyppi ja laatu on ensimmäinen, filminkehitysprosessin onnistuminen toinen, filmien skannausvaihe kolmas ja kuvankäsittely julkaisukuntoon neljäs. Lähtökohtaisesti skannattujen värifilmikuvien säätäminen kuvankäsittelyssä väreiltään jokseenkin neutraaleiksi on huomattavasti digikameran tuottamia RAW-kuvia työläämpää.

Viidentenä muuttujana on vielä se, millä tavoin kunkin kansalaisen monitori toistaa kuvieni värit ja sävyt, kaikilla ei ole kuitenkaan varaa värikalibroituun Eizoon.

Mutta on teillä siellä Joroisissa omituisia performansseja!! Mikä ihmeen muinainen savolaisiin kansanperinteisiin kuuluva neidon uhraus siellä on menossa? Kyllä riittää kylän ukoilla&akoilla ihmettelemistä! Onkohan noilla menoilla tarkoitus saada vipinää vällyjen väliin siellä vauvapulasta kärsivässä Suur-Sawossa?

Ei toki. Kyseinen performanssi järjestettiin torilla sen kunniaksi, kun minulla tuli tässä kuussa täyteen tasan kymmenen vuotta tasapainoista ja onnellista nikonistin elämää kamalan kalliiksi tulleiden ja mielenterveyteni lähes tuhonneiden Canon-vuosieni jälkeen.

Tuo valkoisiin puettu neitonen kuvastaa Rahalan setien aivopesemää canonistia, ovathan kaikki Canonin hiemankaan isommat objektiivit väriltään valkoisia. Neitonen uskoo naiivisti kaikki mainospuheet ja valheet, mitä Rahalan setämiehet ja heitä avustavat Canonin maahantuoja ja mainostoimistot vain keksivät, lypsääkseen uhriltaan kaikki rahat Rahulan pohjattomaan kassaan.

xxxx

Jos jostain "pitää" nipottaa, niin taivas näissä muodostuu kompastuskiveksi, kun sävyistä uupuu digivehkeiden mahdollistamat kirkkaat sävydynaamiset vaihtelut, kun näissä se on mutaisen tukkoista muhjua.

Ovatko mielestäsi (maisema)kuvat, joissa loistavat puhkipalaneet pilvet, jollaisia täällä DC.netin kuvaosastollakin näkee hyvin usein digikameroilla otetuissa valokuvissa, kuten Anttolanhovin julkaisemissa kuvissa, sitten filmikuvien sävyjen täyttämiä, mutta hieman "tukkoisia" taivasosuuksia parempi vaihtoehto.