Sony: A-mount was a failure

[elmar]

...minulle tärkeä asia on myös valokuvan aitous, että se on mahdollisimman käsittelemätön tilanne hetkestä.

Mut sähän muunnat joka kerta Sonin nappia painaessa analogisen (toden) digitaaliseksi (valheeksi). Entäs sitten konvertterin nappuloiden vääntelyt sun muut mv:ksi kääntelyt yms? Lopputulos ei oo aitoa nähnytkään.

Joku toinen taas ei jaksa valehdella itselleen ja muille "aitouksista" ja "totuuksista", vaan tärkeintä on kuvan sisältö eli tekijän taito nähdä. Aivan sama millä rutkulla tai tekniikalla kuva on tehty, vain lopputuloksen puhuttelevuus on oleellista.

[temama]

No niin, nyt joku suhteellisuudentaju tähän!

Ei pelkkää analogi- digital muutosta voi sanoa vääristelyksi jos se tehdään ilman mitään feikkihumppaa välissä.. Kuten se digijärkkäreissä yleensä tehdään , varsinkin RAW muodossa.

Ei kaikkea jälkikäsittelyä voi myöskään sanoa valehteluksi, kuten jos säätää vaikka valkotasapainon kohdalleen. Samahan se on analogisen filmin kanssa. Jotkut filmit antaa huikkasen omanlaista värimaailmaa jne.

Mä tarkoitinkin sellaista kunnon manipulointia mitä luurit saattaa tehdä, kuten feikkibokehit, filtteröinnit, samsungin AI avusteiset 'sisältöparannukset' kuten vähän aikaa sitten paljastunut kuu-huijaus.

Myös HDR on tavallaan valehtelua. Ainakin silloin kun eri valaistuseroja pumpataan ylös täysin totuudenvastaisesti.

[Maffer]

Örörör. Mut miten Sony (tai joku muu merkki) saataisiin avaamaan peli nyt kun teknisesti kenno on nopeasti luettava? Se ei vaan käy että jatketaan päin seinää vauhtia edes hidastamatta. Tämä ilmeisesti vaatii jonku kiinalaisen Glönksin (Huawei/Xiaomi) vaivihkaisen entryn koepallona järkkärimarkkinoille. Xiaomilta nähkääs nähtiin jo proto missä oli Leica M -kiinnitys luurin takana.

Värinegatiivi on järkkäpuolella vastavaloon lähinnä sitä mitä silmä nyt näkee.

--

https://www.theverge.com/2022/11/2/2343 ... ns-concept

Se o jäbät Sonylla ja kavereilla housussa siinä kohtaan kun nämä lähtee liikkeelle.

[elmar]

Ei kaikkea jälkikäsittelyä voi myöskään sanoa valehteluksi, kuten jos säätää vaikka valkotasapainon kohdalleen. Samahan se on analogisen filmin kanssa. Jotkut filmit antaa huikkasen omanlaista värimaailmaa jne.

Mut mut... minkä kameran kennon tai minkä filmin värit ovat eniten tosi? Missä menee hyväksytyn suorituksen raja? Mulle tosi on tosi, kuten matematiikka, eikä vain öbaut sinnepäin. Mistä tiedän kuvaa katsoessa, mikä oli ehdottoman oikea valkotasapaino kuvanottohetkellä? Jos joku käpälöi sitä konvertterissa, se on entistä vähemmän totta.

Valokuvaus on eräänlaista kilpavalehtelua. Se kannattaa vain hyväksyä, niin mielikuvitus alkaa laukata ja kuvaajana kehittyminen sen kun vain kiihtyy.

Mä tarkoitinkin sellaista kunnon manipulointia mitä luurit saattaa tehdä, kuten feikkibokehit, filtteröinnit, samsungin AI avusteiset 'sisältöparannukset' kuten vähän aikaa sitten paljastunut kuu-huijaus... Myös HDR on tavallaan valehtelua. Ainakin silloin kun eri valaistuseroja pumpataan ylös täysin totuudenvastaisesti.

Samaa mieltä. Vehkeestä, tekotavasta tai "totuudellisuudesta" riippumatta, huono kuva on huono kuva.

[habannaama]

Keskustelussa, verrattaessa luuria ja järkkäriä, puidaan koko ajan vääriä asioita.

Jos tarvin talitintin kuvan, en tarvi kumpaakaan, niitä kuvia on netti pullollaan. Toisin sanoen, se, mistä maksan, ei ole se kuva, vaan se on kuvan ottaminen.

Tehdään konkreettisempi vertailu. Aseharrastajat. Itse en ole varusmiespalveluksen jälkeen harrastanut, jotkut harrastavat. Esimerkiksi metsästystä. Jos tarvin lihaa syödäkseni, en minä siihen asetta tarvi, lihaa saa kaupasta, vieläpä melko pitkälle käsiteltynä. Tai ravintolasta lautaselle laitettuna, ei siihen asetta tarvi. Jos haluaa metsästää, silloin tarvii aseen. Ja jotkut ampuvat niillä aseilla tauluun, ei koskaan mitään muuta. Turvallisissa olosuhteissa, nimenomaan välttääkseen edes vahingossa niitä tuloksia, mitä varten aseet alunperin on keksitty.

Harrastaja ei maksa lopputuloksesta, harrastaja maksaa suorituksesta, tai mahdollisuudesta suoritukseen. Itse tehty juttu on se, mitä haetaan, ei lopputulos.

Ihanteellinen kamera on vaikuttavan näköinen, monipuolinen, mielellään melko vaikea käyttää, että tarvii opiskella; sitä suurempi on tyydytys, kun sen kuvan - vaikka siitä tintistä - sitten onnistuu ottamaan! Minä osasin käyttää minun ostamaani vehjestä, vieläpä hyvin, JEE! Se ihanteellisen järkkärin kuva olisi siirrettävissä tietokoneeseen, tai johonkin seinätauluun, mistä voisin aina ohi kulkiessani sitä kuvaa ihailla. Kunnes kolmantena päivänä kuvan ottamisen jälkeen se kuva katoaisi ikiajoiksi, eikä enää häiritsisi minua missään. Eikä vaatisi mitään toimenpiteitä, tilaa, sijoituksia, ei mitään, ja voisin keskittää tarmoni uuden kuvan ottamiseen. Siis ottamiseen, ei kuvaan.

Nuoremmat ihmiset yrittävät perustella järjettömiä päätöksiään niiden tuottamilla tuloksilla. Me jo elämää nähneet voimme tunnustaa, että järjettömät päätökset eivät tarvi perusteluita, ei muille eikä itselle. Jos ottamiaan kuvia pitää näyttää muille, se on keskenkasvuisuuden, epävarmuuden, muiden hyväksynnän hakemisen vaihe. Siitä paranee vanhetessaan.

Todelliset valokuvaajat eivät keskustele täällä, eivät kauppaa kuviaan, eivät väittele vehkeistään. He vain ottavat kuvia omistamallaan ja itse maksamallaan kameralla ja nauttivat siitä. Siihen vaiheeseen kannattaa kaikkien pyrkiä!

Jaakko

Sinun henkilökohtainen näkemyksesi aiheesta. Jonkun muun näkemys saattaa olla ja onkin taasen toisenlainen.

Tuo lopun teksti, jossa käytät termiä "todellinen valokuvaaja", määrittele mikäs se sellainen on?

Oletko kenties ajatellut tuota keskustelemista sillä, että se on eräs sosiaalisen kanssakäymisen muoto?

En minä ennen tästä aiheesta keskustellut kenenkään kanssa, vaikka vuoropuhelu siitä kiinnosti, mutta onneksi some mahdollistanut moisen sosiaalisen kommunikoinnin (vuoropuhelun).

[habannaama]

Nuoremmat ihmiset yrittävät perustella järjettömiä päätöksiään niiden tuottamilla tuloksilla. Me jo elämää nähneet voimme tunnustaa, että järjettömät päätökset eivät tarvi perusteluita, ei muille eikä itselle.

Tuo pitää paikkansa. Vaikka elämme kuinka kerskakulutusmaailmassa, kalliiden asioiden perustelua "minä haluan tämän" -lauseella on jotenkin hölmöä. Kaikkeen pitää yrittää keksiä joku tarve tai "järjellinen" peruste, vaikka oikeasti halutaan hauska lelu tai kokemus.

Väittäisin, että näin kuudenkympin kynnyksellä olen jonkin verran nähnyt elämää ja kyllä minä edelleen "HALUAN TÄMÄN" ilman, että todellista tarvetta sille on, tai itseasiassa on täysin todellinen tarve, siitä syystä koska HALUAN SEN, joten sillä on minulle jonkinasteinen merkitys.

Onko se sitten merkitykseltään millainen, kuinka voimakasta mielihyvää se tuottaa ja kuinka kauan sen tuottama mielihyvä kestää, senkin merkitys vaihtelee yksilöittäin.

Mutta mitä väliä, kestääkö mielihyvä viikon vai vuoden tai peräti loppuelämän.

Olen saanut ensimmäisen rahallisen korvaukseni tehdystä työstä n. kymmenvuotiaana, kun tehtiin kesä (tarkemmin muutama kesä peräkkäin) hommia juurikaspelloilla ja samalla työn tekemisen mentaliteetilla menty tähän 59-vuoden ikään mennessä, joten kyllä minä voin silmää räpäyttämä todeta, että panokseni yhteiskunnan eteen ollut sellainen, että voin ja saan elää mielihalujeni mukaan, oli niille todellista tarvetta tai ei.
Kuulostaa muunlainen toimintamalli jotenkin tylsän huumorintajuttomalta ja laskelmoidulta, niin kuin elämä olisi jäsennelty valmiiksi excel-taulokkoon ja sitä sitten toteutettaisiin sotilaallisen täsmällisesti.

Vaan mitäs se minulle kuuluu, kukin tyylillään, mutta että aletaan arvostelemaan muiden valintoja, blaaah...

[habannaama]

...minulle tärkeä asia on myös valokuvan aitous, että se on mahdollisimman käsittelemätön tilanne hetkestä.

Mut sähän muunnat joka kerta Sonin nappia painaessa analogisen (toden) digitaaliseksi (valheeksi). Entäs sitten konvertterin nappuloiden vääntelyt sun muut mv:ksi kääntelyt yms? Lopputulos ei oo aitoa nähnytkään.

Joku toinen taas ei jaksa valehdella itselleen ja muille "aitouksista" ja "totuuksista", vaan tärkeintä on kuvan sisältö eli tekijän taito nähdä. Aivan sama millä rutkulla tai tekniikalla kuva on tehty, vain lopputuloksen puhuttelevuus on oleellista.

Elmar, se on juurikin noin kuin kirjoitit.

Sama se millä se bokeh tulee, pääasia on lopputuloksessa, eikä sillä miten se on saatu aikaiseksi.

Koska jo yksikin "namiskuukkelin" liikuttaminen, muuttaa todellisuuden joksikin muuksi.

[habannaama]

Örörör. Mut miten Sony (tai joku muu merkki) saataisiin avaamaan peli nyt kun teknisesti kenno on nopeasti luettava? Se ei vaan käy että jatketaan päin seinää vauhtia edes hidastamatta. Tämä ilmeisesti vaatii jonku kiinalaisen Glönksin (Huawei/Xiaomi) vaivihkaisen entryn koepallona järkkärimarkkinoille. Xiaomilta nähkääs nähtiin jo proto missä oli Leica M -kiinnitys luurin takana.

Värinegatiivi on järkkäpuolella vastavaloon lähinnä sitä mitä silmä nyt näkee.

--

https://www.theverge.com/2022/11/2/2343 ... ns-concept

Se o jäbät Sonylla ja kavereilla housussa siinä kohtaan kun nämä lähtee liikkeelle.

Ensin kynäniskat vinkuu siitä, kuinka raskas se järjestelmäkamera on kantaa mukana, sen jälkeen ne samat soijalattea lipittävät tuulennussimat puunhalaajat liittävät ergonomiavammaiseen latuskaan järkkärin objektiivin

Teidän että olen Turkulainen ja siten oletettavasti hippasen vajakki, joten se varmaan vaikuttaa siihen, että jokin tässä yhtälössä menee yli ymmärrykseni. Joten miten helvatissa tuo yhtälö muka toimii, kun järkkärikin on kuulemma niin hankala käyttää?

[hkoskenv]

Näin se on, jos tietoisesti unohdetaan yllä olevasta yhtälöstä kokonaan että valotusaika on rajallinen. Aina ei voi himmentää koska kaikki saatavissa oleva valo tarvitaan kennolle, siksi joskus pakko kuvata suurella aukolla. Valotusaika voi olla rajoittava tekijä himmennyksen suhteen esim jos kohteessa liikkuvia elementtejä jotka halutaan kuvaan terävänä, tai kuvataan hämärässä käsivaralta.

Ei, vaan tuossa lasketaan fotonit per sekunti. Se aukkoluku on hämäävä, koska se on verrannollinen fyysiseen aukkoon. Pikkukennon 10 mm polttovälillä auko 1.4 tarkoittaa 10 mm / 1.4 = 7 mm fyysistä aukkoa. Kinokennon 50 mm polttovälillä 7 mm fyysinen aukko on aukkolukuna 50 mm / 7 mm = f/7. Kuvan dynamiikan määrää fotonien lukumäärä, joka määräytyy aukon fyysisestä koosta, jos valotusaika on sama. Samoin syväterävyys määräytyy aukon fyysisestä koosta (tietyllä kuvakulmalla ja resoluutiolla).

[hkoskenv]

Örörör. Mut miten Sony (tai joku muu merkki) saataisiin avaamaan peli nyt kun teknisesti kenno on nopeasti luettava? Se ei vaan käy että jatketaan päin seinää vauhtia edes hidastamatta. Tämä ilmeisesti vaatii jonku kiinalaisen Glönksin (Huawei/Xiaomi) vaivihkaisen entryn koepallona järkkärimarkkinoille. Xiaomilta nähkääs nähtiin jo proto missä oli Leica M -kiinnitys luurin takana.

No paras tapa on varmaan tehdä niin kuin Musk teki Twitterille. Osta koko roska omistajiltaan ja käske tekemään mitä haluat. Sitä se "Money talks and bovine waste walks" -kansanviisaus tarkoittaa.

Se o jäbät Sonylla ja kavereilla housussa siinä kohtaan kun nämä lähtee liikkeelle.

Ei todellakaan ole. Joku iso pomo vain toteaa yhtiökokouksen "ynnä muut mitättömät pikkujutut" -kohdassa, että kamerabisnes on käynyt kannattamattomaksi ja myyvät pois. Se on noille vähäinen liiketoiminnan rönsyjen karsiminen eikä mikään primate waste housussa.

[hkoskenv]

Mut sähän muunnat joka kerta Sonin nappia painaessa analogisen (toden) digitaaliseksi (valheeksi). Entäs sitten konvertterin nappuloiden vääntelyt sun muut mv:ksi kääntelyt yms? Lopputulos ei oo aitoa nähnytkään.

Totuudet ja valheet ovat ihmisten sosiaalisia temppuja. Kuva tai sen mikä tahansa tallenusformaatti voi olla totta tai valhetta vain, jos sen väitetään olevan sitä mitä kuvassa on tai jotain muuta.

Joku toinen taas ei jaksa valehdella itselleen ja muille "aitouksista" ja "totuuksista", vaan tärkeintä on kuvan sisältö eli tekijän taito nähdä. Aivan sama millä rutkulla tai tekniikalla kuva on tehty, vain lopputuloksen puhuttelevuus on oleellista.

Kuvan kiinnostavuus riippuu täysin siitä mitä siihen on pystytty tallentamaan kuvan kohteesta. Itsessään kuva on vain kohinaa. Ja taiteellisessa hömppäkuvassa ei ole kuin kohinaa ja ainoa miten se voi puhutella on kiukku, miksi julkisia rahoja on haaskattu tuollaisen kuran tuottamiseen.

[temama]

Keskustelussa, verrattaessa luuria ja järkkäriä, puidaan koko ajan vääriä asioita.

Jos tarvin talitintin kuvan, en tarvi kumpaakaan, niitä kuvia on netti pullollaan. Toisin sanoen, se, mistä maksan, ei ole se kuva, vaan se on kuvan ottaminen.

Tehdään konkreettisempi vertailu. Aseharrastajat. Itse en ole varusmiespalveluksen jälkeen harrastanut, jotkut harrastavat. Esimerkiksi metsästystä. Jos tarvin lihaa syödäkseni, en minä siihen asetta tarvi, lihaa saa kaupasta, vieläpä melko pitkälle käsiteltynä. Tai ravintolasta lautaselle laitettuna, ei siihen asetta tarvi. Jos haluaa metsästää, silloin tarvii aseen. Ja jotkut ampuvat niillä aseilla tauluun, ei koskaan mitään muuta. Turvallisissa olosuhteissa, nimenomaan välttääkseen edes vahingossa niitä tuloksia, mitä varten aseet alunperin on keksitty.

Harrastaja ei maksa lopputuloksesta, harrastaja maksaa suorituksesta, tai mahdollisuudesta suoritukseen. Itse tehty juttu on se, mitä haetaan, ei lopputulos.

Todelliset valokuvaajat eivät keskustele täällä, eivät kauppaa kuviaan, eivät väittele vehkeistään. He vain ottavat kuvia omistamallaan ja itse maksamallaan kameralla ja nauttivat siitä. Siihen vaiheeseen kannattaa kaikkien pyrkiä!

Jaakko

terve Jaakko!

Olen eri mieltä tosta vimosesta lihavoidusta asiasta.

Kyllä harrastajille ja valokuvaajille keskustelu saattaa maistua, se vaan maustaa mukavasti tätä touhua. Toki ei ole pakko, mutta jos siltä tuntuu, niin ei keskustelu ole ikinä pahasta, eikä vie mitään pois uskottavuudesta.

Sen sijaan olen samaa mieltä vertauksistasi esim. metsästykseen. Toki valokuvaamista voi verrata muihinkin harrastuksiin. Kyllä kunnon järkkärikuvaaminen vie harrastuksen toiselle leveille, jos vertaa vaikka pelkkään luuriräiskimiseen! Järkkärin kanssa täytyy ymmärtää kuvaamisesta jo vähän enemmän ja mielummin myös sisäistää kameran ja optiikan toimintaa, ja miten valotus syntyy fyysisesti. Tietää aukon ja polttovälin merkityksen, ja suljinajan, valaistuksen yms. Valokuvaus on siitä kiitollinen harrastus, että siinä on todella paljon juttuja joita voi aina tehdä paremmin ja missä voi kehittyä!

[temama]

...minulle tärkeä asia on myös valokuvan aitous, että se on mahdollisimman käsittelemätön tilanne hetkestä.

Mut sähän muunnat joka kerta Sonin nappia painaessa analogisen (toden) digitaaliseksi (valheeksi). Entäs sitten konvertterin nappuloiden vääntelyt sun muut mv:ksi kääntelyt yms? Lopputulos ei oo aitoa nähnytkään.

Joku toinen taas ei jaksa valehdella itselleen ja muille "aitouksista" ja "totuuksista", vaan tärkeintä on kuvan sisältö eli tekijän taito nähdä. Aivan sama millä rutkulla tai tekniikalla kuva on tehty, vain lopputuloksen puhuttelevuus on oleellista.

Elmar, se on juurikin noin kuin kirjoitit.

Sama se millä se bokeh tulee, pääasia on lopputuloksessa, eikä sillä miten se on saatu aikaiseksi.

Koska jo yksikin "namiskuukkelin" liikuttaminen, muuttaa todellisuuden joksikin muuksi.

No ei ole.

Meinaatko, että aito valokuvaus on jotakin itselleen valehtelemista!!?? No, ei todellakaan ole. Sanoisin, että enemmän itselleen valehtelemista on ottaa kuva luurin AI automaateilla ja uskotella itselleen miten 'onnistuneen' valokuvan SINÄ (itse) olet taas onnistunut räpsimään. Siihen vielä päälle joku filtterin, niin voit taas kehua miten hienon filtterin sinä(itse) onnistuit keksimään/valitsemaan kuvaan! Vaikka todellisuudessa kaikki on jonkun toisen ennalta suunniteltua höttöä jota sinä vain käytät.

Ai mitä on bokeh? Aidoimmassa merkityksessä se on tietyn objektiin luoma yksilöllinen epäterävyysalueen luonne. Se ei ole AI suunniteltu. Vaan fysiikkaa oikeassa elämässä!

[hkoskenv]

Valokuvaus on eräänlaista kilpavalehtelua. Se kannattaa vain hyväksyä, niin mielikuvitus alkaa laukata ja kuvaajana kehittyminen sen kun vain kiihtyy.

Joko vastasit kysymykseeni siitä, miksi valokuvausta käytetään tieteellisen datan keräämismenetelmänä? Onko esim. James Webb -teleskoopin kuvat pelkkää valhetta, josta ei voi päätellä mitään astronomisten kohteiden toiminnasta?

Samaa mieltä. Vehkeestä, tekotavasta tai "totuudellisuudesta" riippumatta, huono kuva on huono kuva.

EI ole. Käyttötarkoitus määtää onko kuva huono kuva. Katso vaikka Luna 3 -luotaimen ottamaa ensimmäisät kuvaa Kuun takapuolelta. Siinä on surkea resoluutio, surkea dynamiikka ja se on täynnä kuvaus- ja tietoliikennetekniikan tuottamaa artifaktia. Kukapa haluaisi sellaisen seinälleen ja tuskin edes moderni älyluuri osaa tehdä siitä hyvää? Onko se siis läpeensä huono kuva? Pelkkää valhetta, josta ei voi saada mitään tietoa todellisesta maailmasta, esimerkiksi mitä geologisia muodostumia Kuun takapuolella on.

https://moon.nasa.gov/resources/26/firs ... r-farside/

[JL Anttola]

Terve terve, temama!

Ehkä miullakin tuossa tekstissä oli kieli poskessa, jopa molemmissa yhtäaikaa? Mutta ei niin pientä pilaa, ettei siinä ajatuksen siementäkin mukana olisi. Vahvasti siinä ainakin oli totuutena se, että itse kirjoittelen aika mielelläni tänne, eli en ihan todellisena valokuvaajana edes yritä esiintyä.

Jaakko

[hkoskenv]

Meinaatko, että aito valokuvaus on jotakin itselleen valehtelemista!!?? No, ei todellakaan ole. Sanoisin, että enemmän itselleen valehtelemista on ottaa kuva luurin AI automaateilla ja uskotella itselleen miten 'onnistuneen' valokuvan SINÄ (itse) olet taas onnistunut räpsimään. Siihen vielä päälle joku filtterin, niin voit taas kehua miten hienon filtterin sinä(itse) onnistuit keksimään/valitsemaan kuvaan! Vaikka todellisuudessa kaikki on jonkun toisen ennalta suunniteltua höttöä jota sinä vain käytät.

Valokuvaus voi olla tarinoiden kertomista itselle tai muille. Sitä esim. Elmar varmaan hakee noilla kärkevillä kommenteillaan valheista. Fiktiivinen tarina, esimerkiksi kuvan luominen keinotekoisin järjestelyin studiossa tai tietokoneella, ei ole välttämättä valhetta. Se voi olla, jos sitä esitetään tarkoituksella väärien väittämien todistamiseen toisille, mutta hyvin pieni osa tarinoista on sellaisia.

Mutta valokuvaus voi olla myös tekninen mittausmenetelmä. Usein se on osin molempia. Sillä voidaan kertoa tietoa jostain asiasta ja esittää samalla kiinnostava tarina.

[JL Anttola]

"Tämä ei ole totta. Tämä ei ole valetta. Tämä on satu." Markku Pölönen elokuvansa BADDING alkusanoissa.

[hkoskenv]

Ehkä miullakin tuossa tekstissä oli kieli poskessa, jopa molemmissa yhtäaikaa? Mutta ei niin pientä pilaa, ettei siinä ajatuksen siementäkin mukana olisi. Vahvasti siinä ainakin oli totuutena se, että itse kirjoittelen aika mielelläni tänne, eli en ihan todellisena valokuvaajana edes yritä esiintyä.

Kyllä täällä käsittääkseni kirjoittaa ja on kirjoittanut niin todellisia valokuvaajia kuin Suomessa on ikinä ollut. Ainakin luontokuvauksen alalla. Mutta jos nyt palataan välillä lähemmäs otsikkoa, niin eivät ne todelliset valokuvaajat (jos nyt tarkoitetaan ammattilaisia tai jotenkin virallisesti taidepiireissä meritoituneita) määrää alan teollista kehitystä tai sitä onko joku tuote epäonnistunut vai menestys. Eikä sitä määrää myöskään Mafferin kaltaiset perfektionistiharrastajat, jotka vievät laitteet väsymättä äärirajojen yli ja vaativat mahdottomuuksia itseltään ja kalustoltaan. Kyllä se on varakkaat wannabet, joiden suosio ratkaisee. Juuri sellaiset ainakin hieman puusilmäiset kameraintoilijat, joita tämän palstan kirjoittajien enemmistö on. Jotka ostavat uuden markin saadakseen onnen tunteen siitä, että "nopeusmittarissa" on vähän suurempia lukuja.

[Maffer]

Vaikee mitää perfektionismia luurilla on enää harrastaa. Mut niinkun tuos aiemmassa linkissä oli Xiaomin M-mount protoluuri, tarkoittaa se sitä et joltain taholta saattaa tullakin tuollainen disruptiivinen tuote. Ei välttämättä suoraan laatan ergonomialla vaan jopa erillisenä mobiilikamerana. Tuollainen protohan on vain testialusta softalähtöiselle järkkärille ja eiväthän ne niin pölhöjä olleet että suoraan olisivat markkinoille sen puskeneet.

[elmar]

"Tämä ei ole totta. Tämä ei ole valetta. Tämä on satu."

Täsmälleen. Valokuva on juuri tuota.