Juhannuksen säntäilin hälyluurin kanssa pitki maakuntia scanioita korjaamassa. Pidettiin valejuhannus ja pitkä viikonloppu juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Stoori:
https://vantraveller.fi/2022/07/06/vale-juhannus/
Kuvia!
Uusinta visiitti turunvuorella. Tarkotus oli laskeutua narulla 12m korkean hiidenkirnun laelle ja kuvata sitä ylhäältä käsin. Homma muuttu ruskeeks ripuliksi kuitenkin kun noustiin kalliolle. Älyttiin että kirnun yläreuna sijaitsee 15m alempana eli koko seinä ylhäältä alas lienee jotain 20-30m ja se kirnu on vaan puolet siitä. Jos oisin heittäny köyden kaksin kerroin alas, en ois nähny tuliko köyden päät alas metsän pohjalle vai ei ja jumarointia ei oltu harjoteltu vielä ikinä ja tää oli viho viimene paikka alkaa harjotella
Jäi enskertaan tuo. Jumarointia harjoteltiinkin itseasiassa jo seuraavana päivänä Reventeenvuorella Iitissä ja se olikin oikeen helppoa ja kivaa! Suunnan vaihto puolivälissä onnistu leikiten.
Outoi ötököitä oli tuolla. Tekivät tuommosen kuopan ja suihkivat hiekkaa ylös tosta kuopasta.
Kirnu on oletettavasti tuon ison puun oikealla puolella.
Ankkureita löytyi seinältä useempia.
Reittien tuijottelua topo kirjasta.
Verlassakin käytiin.
Ja loppuun hieno päätös. Kymi Kantri festarit Myllykoskella. Todella hienoja esiintyjiä ja bändejä ja viimenen oli ihan rapakon tuolta puolen. Ihastuin erään kitaristin soitantaan ikihyviksi. Soitti neljässä kokoonpanossa illan aikana. Tero Pulkkinen taisi olla maestron nimi.
Kuvassa lauteilla Sörnäinen.
Ei maar. On meillä kypärätkin päässä. 
