Nii, eikö tämän perusteella jo voisi sinetöidä ergonomia jargonin turhaksi?
Kyseisen kyseinen levy lähti pyörimään nimittäin vuonna 2013 kun Sonyn ensimmäinen peilitön täyskenno ilmestyi.
Nii, eikö tämän perusteella jo voisi sinetöidä ergonomia jargonin turhaksi?
Niin, käytettävyys, miten sen kukin sitten kokee...Maffer kirjoitti: ↑Joulu 09, 2021 20 : 25 Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan. Tosi huono palautuu giganttiin jo samana iltana seuraavan ostajan riesaksi (käyttökokemus otti osumaa jostain nurkasta). Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.
Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.
Käytettävyys on henkilökohtainen kokemus ja siten mielipideasia. Mielipiteet vaihtelevat tunnetusti hyvin laajalla skaalalla.
Esimerkiksi minusta laitteen, jota käytän säännöllisesti (esim. kamera), käytettävyydessä on tärkeämpää se, että edistynyt käyttö toimii mahdollisimman nopeasti ja pienellä vaivalla. Se on yleensä ristiriidassa helpon alkuun pääsyn kanssa. Helppokäyttöisyys muuttuu kömpelöydeksi, kun toimintoja on satoja tai tuhansia. Tehokas tapa käyttää vaatii oppimista.Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.
Sille on syynsä. Minä arvostan käytettävyytenä niitä asioita, joita 5D tarjoaa, mutta ymmärrän myös sen näkökulman, että jollekin toiselle se on vanhanaikainen ja tavattoman epäkäytettävä möhkö ja heille modernit minipeilittömät tai AI-kuvankäsittelyä taitavat puhelimet ovat paljon käytettävämpiä.Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.
Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.hkoskenv kirjoitti: ↑Joulu 09, 2021 19 : 58Prosessorin osalta se on vain firman johdon päätös lopettaa oma hölmöily vanhentuneen tekniikan kanssa ja ostaa kaupallisia prosessoreja joltain valmistajalta. Prosessori on hyvin yleisluontoinen laite, vaikka kuvankäsittelyprosessoreissa on joitain erityisominaisuuksia, niin ei prosessoria kiinnosta onko siinä kiinni minkä kokoinen kenno.javal kirjoitti: ↑Joulu 09, 2021 17 : 16 Hei, Sony valmistaa sekä kännykkäkennot ja järkkärikennot, eli heillä on kuvakennoprosessit täysin hallussa. Kännykennot menee kännyprosessorin kylkeen, järkkärikennot menee järkkäriprosessorin kylkeen, ja esim Sony Bionz prossut ihan Sonyn omaa suunnittelua, ei todellakaan mitää kaupan hyllytavaraa. Valmistus ostetaan ulkoa (esim. Global Foundaries) halpaa vanhaa prosessia hyödynnetään.
Kinokennoja ei sen sijaan tee monikaan valmistaja maailmassa ja niiden valikoima on mitä on. Eikä kukaan kehitä sellaista marginaalituotetta isolla rahalla. Lähinnä niitä mukautetaan siihen, että valmistusprosessin kehittyvät. Se kännykennolinja ei ala tekemään kinokennoja ihan sormia napsauttamalla. Eikä kukaan haaskaa resursseja edes yrittämällä sellaista, koska kännykennoissa lienee parempi kate.
Noiden kameravalmistajien piirien DSP lohkot on varmaan se suurin syy niiden nopeuteen tietyissä toiminnoissa, kun ne on optimoitu juuri kameran tarpeisiin. Kaikki uusimmat mobiiliprosessorit sisältävät vastaavia kuvan ja videon murskaukseen tarkoitettuja lohkoja ja niiden suorituskyky on uusimmissa piireissä gigapikselejä/s luokassa (kamerapiirien osalta en ole nähnyt lukuja pikselinmurskaustehosta).javal kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 9 : 03 Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.
Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic
Anteeksi nyt, mutta olen täysin eri mieltä, vai puhutaanko nyt aivan eri asioista...
Nykyään iPhone on aika monen valinta. Kenen mielestä se on ergonomisesti ihmisen käteen suunniteltu (tai mikään muukaan puhelin), mm. kamerakohoumineen jolloin laite keikkuu pöydän pinnalla tai on metallipintansa vuoksi järkyttävän kylmä talvella?
Kun otsikkona on A7 IV niin täytyy todeta, että tämän uuden mallin kohdallahan ei enää ole samanlaista ongelmaa kuvaamassasi tilanteessa kun tässä mallissa takanäyttö kääntyy sivulle. Toisaalta, en kyllä ole silti varma onko tämmöinen sivulle kääntyvä näyttö silti paras toteutusvaihtoehto kun toisaalta tilanteissa, joissa kuvataan takanäytön avulla ja näyttöä pitäisi kääntää ylös tai alaspäin sillä häiritsevästi näytön täytyy tuolloin olla käännettynä kameran sivulle eikä siten ole samassa linjassa kuin objektiivi.habannaama kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 9 : 44Otetaas yksi esimerkki, lukijan päätettävissä onko esimerkki hyvä tahi sitten huono.
Kuvaan paljon potretteja, joissa tulee kuvattua paljon pystykuvia.
Fujilla arvostin sen takatöllön myös pystysuunnassa mahdollistettua kallistettavuutta, jonka "joku insinööri" oli saanut päähänsä siihen ympätä.
Nooh, Sony a7RIII pystykuvauksessa, miten insinööritieteen huomioiden on kyseisessä himmelissä huomioitu tämä käytettävyys, joka millä tahansa määreellä mitattuna mahdollistaa helpomman käytettävyyden pystykuvauksissa?
Aivan oikein, nyt porukalla kolme hurraa huutoa oikeasta vastauksesta, EI NIIN YHTÄÄN MITENKÄÄN, tuossa kohtaa siitä mitattavasta insinööritieteestä ei ole tietoakaan.
Jos se kerran ei ole mielipideasia ja siihen viitaten mitattavan insinööritieteen luulisi olevan täydellistä, niin mitens nyt näin?
En tiedä kuinka pitkä olet, itse 198,5 cm ja jos kuvittelet itsesi tilalleni, jossa kuvaan 165cm:stä mallia, niin voit miettiä, onko kyseessä käytettävyyden osalta mielipidekysymys vai ei, kun totean että tuo Sonyn takatöllön "pystyakselinen kiinteys" on syvältä, kun vertaa sitä johonkin toiseen himmeliin, jossa sellainen taasen olisi.
Se on mielipideasia, ei insinööritiedettä.
Juu, puhut asiaa.mvert kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 9 : 16Noiden kameravalmistajien piirien DSP lohkot on varmaan se suurin syy niiden nopeuteen tietyissä toiminnoissa, kun ne on optimoitu juuri kameran tarpeisiin. Kaikki uusimmat mobiiliprosessorit sisältävät vastaavia kuvan ja videon murskaukseen tarkoitettuja lohkoja ja niiden suorituskyky on uusimmissa piireissä gigapikselejä/s luokassa (kamerapiirien osalta en ole nähnyt lukuja pikselinmurskaustehosta).javal kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 9 : 03 Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.
Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic
Jos kameravalmistajat siirtyisivät tuollaiseen yleisesti saatavilla olevaan piiriin, niin niiden koodit menisi kokonaan uusiksi. Konservatiiviselle kamerafirmalle voi olla myös vaikea päästää irti omista piirisuunnittelijoista ja siitä taikajauheesta mitä ne omaa suunnittelua olevat lohkot ja koodi tekevät kameroiden tuottamille kuville, joten voi olla myös vaikea hyväksyä Mediatekin tai Qualcomin suunnittelijoiden näkemystä pikselin muokkaukselle.
8) Osaako käyttäjä käyttää rakkinetta?Maffer kirjoitti: ↑Joulu 10, 2021 10 : 16 Ei siinä tarvi olla mitään mieltä. On vain numeroita ja totuusarvoja. Tyypillisessä käytettävyystestissä mitataan esimerkiksi:
1) Saiko käyttäjä testitehtävän valmiiksi? Kyllä/Ei
2) Kauanko aikaa siihen meni?
3) Monenko klikkauksen/näytön/mutkan kautta maaliin päästiin?
4) Pääsikö käyttäjä eteen päin tahallaan tehdystä virhetilanteesta?
5) Pitikö käyttäjän etsiä apua tehtävän tekemiseen?
6) Löytyikö apu käyttöliittymästä vai jostain muualta?
7) Muistiko käyttäjä jossain muussa testitehtävässä aikaisemmin opitun toimenpiteen?
Toistetaan X kertaa eri henkilöillä. Vähintään viisi (tilastollisesti todistettu luku). Hyvä käytettävyys on yksi miellyttävän käyttökokemuksen peruspilareita.
Joo, Z9 on varmaan tehty uudemmalla prosessinodella kuin Nikon Z6 ii ja Z7 ii, joiden Expeed 6 prossu on 28 nm prosessilla tehty. Z9 voisi olla about 14 nm prosessilla kuten jo aiemmin arvuuttelin. Se on jo iso juttu kun viivanleveys pienenee puoleen.