Sony A7IV

[Miksus]

Kyllä se käyttömukavuus vain kiinnostaa. Tietenkin voi ajatella ettei kiinnosta, kun sellaisia kameroita, missä olisi erityisesti painostettu käyttömukavuuteen (edes osin), on tullut vain Pentaksilta. No näemmä se on vieläkin pystyssä ja porskuttaa.

Ja mikä olikaan käytettävimmän kameran markkinaosuus? Tai osuus kamerafirmojen voitoista? Juuri sitä minä tarkoitan sillä, että ihmisiä ei kiinnosta. 99 % valitsee muista syistä tuotteen, jossa on tingitty käytettävyydestä.

Nii, eikö tämän perusteella jo voisi sinetöidä ergonomia jargonin turhaksi?

Kyseisen kyseinen levy lähti pyörimään nimittäin vuonna 2013 kun Sonyn ensimmäinen peilitön täyskenno ilmestyi.

[Maffer]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan. Tosi huono palautuu giganttiin jo samana iltana seuraavan ostajan riesaksi (käyttökokemus otti osumaa jostain nurkasta). Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

[temama]

Mutta kaikkein surkuhupaisinta olisi jos nykykokoisen peilittömän järkkärin sisällä sykkisi joku nykyisistä luureista tuttu alle tuumanen kenno!!

[habannaama]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan. Tosi huono palautuu giganttiin jo samana iltana seuraavan ostajan riesaksi (käyttökokemus otti osumaa jostain nurkasta). Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

Niin, käytettävyys, miten sen kukin sitten kokee...

Osa Fujissa (X-T2) oli parempaa kuin Sonyssa, mutta sen tiesinkin jo etukäteen, eli jos pelkästään miettisin kameran nappuloiden sijoittelua/toiminnallisuutta, ergonomiaa (ergo sinällään hassua, koska Sonyssa mm. isompi grippi ja runkona inan isompi, mutta jokin siinä Fujin muotokielessä sattui osumaan mun isoonkin handuun just eikä melkein) ja takatöllön liikuteltavuutta, valintani olisi ehdottomasti Fuji.

Kyllä minulla veri veti takaisin ff-kennoon ja halusin kääntää senkin kortin, mitä suuri pikselimäärä tuo tullessaan, varsinkin kun valintaa puolsi erittäin pitkäaikainen taustatyö + harkinta-aika.
Se ff-kenno oli se juurisyy vaihdolle, ei se että Fuji ja sen käytettävyys olisi jotenkin huono ollut.
Ei koskaan voi sanoa ei koskaan, mutta kun joskus kuvannut tuon himmelin loppuun, siis aidosti loppuun, jollei sitten minusta aika ennen jätä, niin ei ole kiveen kirjoitettu, etteikö siinä kohtaa himmeli vaihtuisi johonkin muuhun merkkiin, täysin riippuu siitä mitä markkinat siinä kohtaa tarjoavat, mulle nämä romut eivät ole mikään merkkifanittamisen asia.

Ihka ensimmäinen kerta yhdelläkään himmelilläni, kun en osaa kuvanlaadullisesti enää toivoa yhtään mitään enempää, multa loppuu variaatiot ja taidot ennen kuin tuosta romusta potentiaali, lähinnä jotkut Sonyn yksityiskohdat KÄYTETTÄVYYDESSÄ ovat sellaisia, ettei tuokaan romu mikään jumalkamera ole, mutta itselleni niin lähellä sitä, että näillä mennään tyytyväisenä etiepäin.

Eli mitä käytettävyys kullekin merkitsee, se on jokin yksityiskohta x, tai sitten osiensa summa, jollain se voi kaatua yhteen ainoaan pieneen detaljiin, joka vaikuttaa niin paljon vaakakupissa negatiivisesti, että himmeli menee vaihtoon, kun taas toiselle sellainen ei merkkaa yhtään mitään, ei edes useampi käytettävyys-aspekti, vaikkeivat ne ihan käyttäjänsä mahdollisia toiveita vastaakkaan, näin me aistitaan yksilöllisesti asiat vaan erillä lailla.

[hkoskenv]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä.

Käytettävyys on henkilökohtainen kokemus ja siten mielipideasia. Mielipiteet vaihtelevat tunnetusti hyvin laajalla skaalalla.

Käytettävyys (tavoitteen saavuttaminen mahd. vähin virhein, oppimisen helppous, muistettavuus...) on vain yksi osa sitä UX:ää.

Esimerkiksi minusta laitteen, jota käytän säännöllisesti (esim. kamera), käytettävyydessä on tärkeämpää se, että edistynyt käyttö toimii mahdollisimman nopeasti ja pienellä vaivalla. Se on yleensä ristiriidassa helpon alkuun pääsyn kanssa. Helppokäyttöisyys muuttuu kömpelöydeksi, kun toimintoja on satoja tai tuhansia. Tehokas tapa käyttää vaatii oppimista.

Sitten taas jos laite on joku, jota käytän satunnaisesti (esim. kännykkä), en viitsi investoida aikaa ja vaivaa oppimiseen, ja nopeasti omaksuttava on parempi. Tosin puhelimessakin on tärkeämpää, että se edes yrittää olla kestävä ja että se on halpa. Jos laite on minulle vähäarvoinen, en halua maksaa sen käytettävyydestä. Ja tärkein käytettävyyskriteeri on puhelimen pienuus, koska se on taskussa aina mukana. Se on mielestäni älytön trendi, että pieniä puhelimia ei enää saa. Minulla hajosi taannoin puhelin (Samsung Xcover2) ja ainoa saman kokoinen olisi ollut joku 700 euron mikro-Iphone. Rajansa röyhkeydelläkin, en minä sellaisia ala puhelimesta maksaa.

Kyllä sillekin ehkä joku syy on miksi Hannu vetelee luotettavalla 5D:llä ja habannaama nyt Sonilla eikä Fujilla.

Sille on syynsä. Minä arvostan käytettävyytenä niitä asioita, joita 5D tarjoaa, mutta ymmärrän myös sen näkökulman, että jollekin toiselle se on vanhanaikainen ja tavattoman epäkäytettävä möhkö ja heille modernit minipeilittömät tai AI-kuvankäsittelyä taitavat puhelimet ovat paljon käytettävämpiä.

Mutta sinä kirjoitit kameramarkkinoiden muutoksesta. Markkinat eivät koskaan muutu minun tai sinun mieltymysten mukaiseen suuntaan vaan massojen keskimääräsiten mieltymysten. Ja jos ajattelen asiaa liikemiehenä, en koskaan tuottaisi mitään mitä minä tai minunkaltaiseni pitävät hyvänä. Tienaisin paljon enemmän tuottamalla mielikuvamarkkinoitua teknospeksikuraa trenditietoisille, jotka haluavat uuden lelun vuoden tai kahden välein ja ovat valmiita maksamaan siitä kuukauden tai parin nettopalkan, kuin minun kaltaisille jotka jämähtävät hyvän tuotteen löydettyään siihen niin pitkäksi aikaa kun se kestää.

[javal]

Hei, Sony valmistaa sekä kännykkäkennot ja järkkärikennot, eli heillä on kuvakennoprosessit täysin hallussa. Kännykennot menee kännyprosessorin kylkeen, järkkärikennot menee järkkäriprosessorin kylkeen, ja esim Sony Bionz prossut ihan Sonyn omaa suunnittelua, ei todellakaan mitää kaupan hyllytavaraa. Valmistus ostetaan ulkoa (esim. Global Foundaries) halpaa vanhaa prosessia hyödynnetään.

Prosessorin osalta se on vain firman johdon päätös lopettaa oma hölmöily vanhentuneen tekniikan kanssa ja ostaa kaupallisia prosessoreja joltain valmistajalta. Prosessori on hyvin yleisluontoinen laite, vaikka kuvankäsittelyprosessoreissa on joitain erityisominaisuuksia, niin ei prosessoria kiinnosta onko siinä kiinni minkä kokoinen kenno.

Kinokennoja ei sen sijaan tee monikaan valmistaja maailmassa ja niiden valikoima on mitä on. Eikä kukaan kehitä sellaista marginaalituotetta isolla rahalla. Lähinnä niitä mukautetaan siihen, että valmistusprosessin kehittyvät. Se kännykennolinja ei ala tekemään kinokennoja ihan sormia napsauttamalla. Eikä kukaan haaskaa resursseja edes yrittämällä sellaista, koska kännykennoissa lienee parempi kate.

Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.

Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic

[mvert]

Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.

Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic

Noiden kameravalmistajien piirien DSP lohkot on varmaan se suurin syy niiden nopeuteen tietyissä toiminnoissa, kun ne on optimoitu juuri kameran tarpeisiin. Kaikki uusimmat mobiiliprosessorit sisältävät vastaavia kuvan ja videon murskaukseen tarkoitettuja lohkoja ja niiden suorituskyky on uusimmissa piireissä gigapikselejä/s luokassa (kamerapiirien osalta en ole nähnyt lukuja pikselinmurskaustehosta).

Jos kameravalmistajat siirtyisivät tuollaiseen yleisesti saatavilla olevaan piiriin, niin niiden koodit menisi kokonaan uusiksi. Konservatiiviselle kamerafirmalle voi olla myös vaikea päästää irti omista piirisuunnittelijoista ja siitä taikajauheesta mitä ne omaa suunnittelua olevat lohkot ja koodi tekevät kameroiden tuottamille kuville, joten voi olla myös vaikea hyväksyä Mediatekin tai Qualcomin suunnittelijoiden näkemystä pikselin muokkaukselle.

[Maffer]

Käytettävyys ei ole mielipideasia vaan puhdas mitattava insinööritiede. Ripauksella humanismia että pystyy ajattelemaan testikäyttäjän näkökulmasta. Takana jo 15 vuotta alan hommia.

Se on melko selvää et Pentax on ainoa mikä on tuohon panostanut edes hieman. Muut lafkat selittää sontaa että tehty käyttäjien toiveesta X. Ei sillä tavalla saada aikaiseksi kuin laastareita huonoon konseptiin.

[habannaama]

Käytettävyys ei ole mielipideasia vaan puhdas mitattava insinööritiede.

Anteeksi nyt, mutta olen täysin eri mieltä, vai puhutaanko nyt aivan eri asioista...

Otetaas yksi esimerkki, lukijan päätettävissä onko esimerkki hyvä tahi sitten huono.

Kuvaan paljon potretteja, joissa tulee kuvattua paljon pystykuvia.
Fujilla arvostin sen takatöllön myös pystysuunnassa mahdollistettua kallistettavuutta, jonka "joku insinööri" oli saanut päähänsä siihen ympätä.

Nooh, Sony a7RIII pystykuvauksessa, miten insinööritieteen huomioiden on kyseisessä himmelissä huomioitu tämä käytettävyys, joka millä tahansa määreellä mitattuna mahdollistaa helpomman käytettävyyden pystykuvauksissa?

Aivan oikein, nyt porukalla kolme hurraa huutoa oikeasta vastauksesta, EI NIIN YHTÄÄN MITENKÄÄN, tuossa kohtaa siitä mitattavasta insinööritieteestä ei ole tietoakaan.

Jos se kerran ei ole mielipideasia ja siihen viitaten mitattavan insinööritieteen luulisi olevan täydellistä, niin mitens nyt näin?

En tiedä kuinka pitkä olet, itse 198,5 cm ja jos kuvittelet itsesi tilalleni, jossa kuvaan 165cm:stä mallia, niin voit miettiä, onko kyseessä käytettävyyden osalta mielipidekysymys vai ei, kun totean että tuo Sonyn takatöllön "pystyakselinen kiinteys" on syvältä, kun vertaa sitä johonkin toiseen himmeliin, jossa sellainen taasen olisi.
Se on mielipideasia, ei insinööritiedettä.

[Maffer]

Ei siinä tarvi olla mitään mieltä. On vain numeroita ja totuusarvoja. Tyypillisessä käytettävyystestissä mitataan esimerkiksi:

1) Saiko käyttäjä testitehtävän valmiiksi? Kyllä/Ei
2) Kauanko aikaa siihen meni?
3) Monenko klikkauksen/näytön/mutkan kautta maaliin päästiin?
4) Pääsikö käyttäjä eteen päin tahallaan tehdystä virhetilanteesta?
5) Pitikö käyttäjän etsiä apua tehtävän tekemiseen?
6) Löytyikö apu käyttöliittymästä vai jostain muualta?
7) Muistiko käyttäjä jossain muussa testitehtävässä aikaisemmin opitun toimenpiteen?

Toistetaan X kertaa eri henkilöillä. Vähintään viisi (tilastollisesti todistettu luku). Hyvä käytettävyys on yksi miellyttävän käyttökokemuksen peruspilareita.

[habannaama]

Voi morjenttes, jos kirjottaisin tätä nyt kännykällä, lisäsin perään melko nasevan hymiörykelmän kuvamaan ajatuksiani tekstistäsi =)

[Maffer]

No morjensta vain. Noin se homma tehdään jos halutaan saada edes tyydyttävästi toimiva tuote julkaisussa pihalle. Tuo on vain pieni osa kokonaisuutta. Testien jälkeen data puretaan ja tehdään tarpeeksi suuren otannan perusteella muutokset tuotteeseen, jotta tilastollisesti merkittävimmät epäkohdat poistetaan. Esimerkiksi potilastietojärjestelmät ovat lääkintälaitteeksi luokiteltavia kokonaisuuksia, joita ei voi viedä käyttöön ilman että tällaista testaamista tehdään.

Käytettävyys pitää pystyä määrittämään numeroina ja binääriarvoina isolla otannalla riittävän monella taitotasolla (aloittelija - osaaja), jotta se hyödyttää suunnittelua. Tänä päivänä voidaan rakentaa koneoppimismalleja vaikka tyypillisestä Sonistista. Yksikään kamera markkinoilla ei selviä alkeellisista käytettävyystesteistäkään kuin välttävästi. Kysymys on lähinnä mikä näistä hyllyromuista on vähiten huono.

[Miksus]

Älkääs ny jaksako käytettävyydestä kun se aina sotketaan tarkoittamaan ties mitä. Suurin osa käyttää luureissa sitä merkkiä ja mallia jonka käyttökokemus on budjetin sallimissa rajoissa paras. Huono vaihdetaan parempaan.

Nykyään iPhone on aika monen valinta. Kenen mielestä se on ergonomisesti ihmisen käteen suunniteltu (tai mikään muukaan puhelin), mm. kamerakohoumineen jolloin laite keikkuu pöydän pinnalla tai on metallipintansa vuoksi järkyttävän kylmä talvella?

Olet nimenomaan puuttunut Sonyn ulkoiseen ergonomiaan/käytettävyyteen milloin mistäkin kulmasta ja aiheesta ulos kävely myös kuuluu asiaan. Joten edelleen, täysin turhaa jankkaamista, massoja ei kiinnosta eikä siksi asiasta saa tehtyä yhtään sen merkittävämpää.

[Maffer]

Ei se ole mistään massojen mielipiteistä kiinni vaan Japanilaisesta kamerasuunnittelusta. Se on siellä muutaman vanhan kurpan hallussa ja se näkemys ei muutu ennen kurpan multaantumista.

Japanilainen kamerateollisuus korkkaa tähän:
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Shiroyama

[N'Kognito]

Otetaas yksi esimerkki, lukijan päätettävissä onko esimerkki hyvä tahi sitten huono.

Kuvaan paljon potretteja, joissa tulee kuvattua paljon pystykuvia.
Fujilla arvostin sen takatöllön myös pystysuunnassa mahdollistettua kallistettavuutta, jonka "joku insinööri" oli saanut päähänsä siihen ympätä.

Nooh, Sony a7RIII pystykuvauksessa, miten insinööritieteen huomioiden on kyseisessä himmelissä huomioitu tämä käytettävyys, joka millä tahansa määreellä mitattuna mahdollistaa helpomman käytettävyyden pystykuvauksissa?

Aivan oikein, nyt porukalla kolme hurraa huutoa oikeasta vastauksesta, EI NIIN YHTÄÄN MITENKÄÄN, tuossa kohtaa siitä mitattavasta insinööritieteestä ei ole tietoakaan.

Jos se kerran ei ole mielipideasia ja siihen viitaten mitattavan insinööritieteen luulisi olevan täydellistä, niin mitens nyt näin?

En tiedä kuinka pitkä olet, itse 198,5 cm ja jos kuvittelet itsesi tilalleni, jossa kuvaan 165cm:stä mallia, niin voit miettiä, onko kyseessä käytettävyyden osalta mielipidekysymys vai ei, kun totean että tuo Sonyn takatöllön "pystyakselinen kiinteys" on syvältä, kun vertaa sitä johonkin toiseen himmeliin, jossa sellainen taasen olisi.
Se on mielipideasia, ei insinööritiedettä.

Kun otsikkona on A7 IV niin täytyy todeta, että tämän uuden mallin kohdallahan ei enää ole samanlaista ongelmaa kuvaamassasi tilanteessa kun tässä mallissa takanäyttö kääntyy sivulle. Toisaalta, en kyllä ole silti varma onko tämmöinen sivulle kääntyvä näyttö silti paras toteutusvaihtoehto kun toisaalta tilanteissa, joissa kuvataan takanäytön avulla ja näyttöä pitäisi kääntää ylös tai alaspäin sillä häiritsevästi näytön täytyy tuolloin olla käännettynä kameran sivulle eikä siten ole samassa linjassa kuin objektiivi.

[javal]

Kamerat käyttävät ASIC piirejä, mikropiiriä joka on suunniteltu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Syy miksi kameroissa ei käytetä yleistä kaupallista mikroprosessoria on se että ASIC ratkaisuna on tuhottomasti nopeampi kuin yleiskäyttöinen mikroprosessori. Eli vaikka nämä järjestelmäkameroiden piirit on tehty vanhalla prosessiteknologialla, ne suoriutuu tehtävästään kuitenkin huomattavasti nopeammin mitä yleiskäyttöiset mikroprosessorit suorituisivat. Eli ehdotuksesi että ASIC ratkaisu hylätään ja siirrytään yleiskäyttöisen prosessorin käyttöön vain oleellisesti hidastaisi kameran toimintaa.

Kaikki merkittävät kameravalmistajat käyttävät omia ASIC piirejä. Esim
Sony BIONZ
Canon DIGIC
Nikon EXPEED
Olympus TruePic

Noiden kameravalmistajien piirien DSP lohkot on varmaan se suurin syy niiden nopeuteen tietyissä toiminnoissa, kun ne on optimoitu juuri kameran tarpeisiin. Kaikki uusimmat mobiiliprosessorit sisältävät vastaavia kuvan ja videon murskaukseen tarkoitettuja lohkoja ja niiden suorituskyky on uusimmissa piireissä gigapikselejä/s luokassa (kamerapiirien osalta en ole nähnyt lukuja pikselinmurskaustehosta).

Jos kameravalmistajat siirtyisivät tuollaiseen yleisesti saatavilla olevaan piiriin, niin niiden koodit menisi kokonaan uusiksi. Konservatiiviselle kamerafirmalle voi olla myös vaikea päästää irti omista piirisuunnittelijoista ja siitä taikajauheesta mitä ne omaa suunnittelua olevat lohkot ja koodi tekevät kameroiden tuottamille kuville, joten voi olla myös vaikea hyväksyä Mediatekin tai Qualcomin suunnittelijoiden näkemystä pikselin muokkaukselle.

Juu, puhut asiaa.

Lisäksi semmoinen juttu että noi kännyköiden kuvasensorit on tyypillisesti 10 bittisiä, ja järkkäreiden 14 bittisiä, ja kännykkäpiirit on tehty ja optimoitu 10 bit kennoille. Tästä johtuen ei ole kovin järkevää käyttää kännykän piirejä järkkärissä, koska pitäisi heittää aivan hurjasti kennodataa hukkaa. Ja myöskään natiivissa 10 bit FF kuvakennossa ei ole mitään järkeä, koska 10 bittiä ei hyödynnä koko dynaamista aluetta mitä tuolla kennokoolla saa aikaan.

Ja se lienee selvää että kännykän piirivalmistajat eivät kasvata piiriensä pinta-alaa vain siksi että ne toimisi optimaalisesti 14 bit FF kennon kanssa.

Vähän umpikujassa tämä polku on.

[Maffer]

Hogan heitti läppää et Z9:ssa o SocioNextin uudempi multiydinkikkare. Se olisi ensimmäinen isompi erkaannutus vanhaan vaikka olisi mikä Xpeed-tarra päällä.

[nsamppa]

Ei siinä tarvi olla mitään mieltä. On vain numeroita ja totuusarvoja. Tyypillisessä käytettävyystestissä mitataan esimerkiksi:

1) Saiko käyttäjä testitehtävän valmiiksi? Kyllä/Ei
2) Kauanko aikaa siihen meni?
3) Monenko klikkauksen/näytön/mutkan kautta maaliin päästiin?
4) Pääsikö käyttäjä eteen päin tahallaan tehdystä virhetilanteesta?
5) Pitikö käyttäjän etsiä apua tehtävän tekemiseen?
6) Löytyikö apu käyttöliittymästä vai jostain muualta?
7) Muistiko käyttäjä jossain muussa testitehtävässä aikaisemmin opitun toimenpiteen?

Toistetaan X kertaa eri henkilöillä. Vähintään viisi (tilastollisesti todistettu luku). Hyvä käytettävyys on yksi miellyttävän käyttökokemuksen peruspilareita.

8) Osaako käyttäjä käyttää rakkinetta?
9) Pitääkö se laitteen käyttämisestä?

[Maffer]

Ysi o hyvä pointti siihen testin loppuun kvalitatiivisesti ajateltuna. Kasi on no-no. Lähtökohtaisesti testissä on tarkoitus lytätä se tuote eikä käyttäjä.

[javal]

Hogan heitti läppää et Z9:ssa o SocioNextin uudempi multiydinkikkare. Se olisi ensimmäinen isompi erkaannutus vanhaan vaikka olisi mikä Xpeed-tarra päällä.

Joo, Z9 on varmaan tehty uudemmalla prosessinodella kuin Nikon Z6 ii ja Z7 ii, joiden Expeed 6 prossu on 28 nm prosessilla tehty. Z9 voisi olla about 14 nm prosessilla kuten jo aiemmin arvuuttelin. Se on jo iso juttu kun viivanleveys pienenee puoleen.