Uusi COVID-pilleri: Molnupiravir
Merck ja sen kumppani Ridgeback Biotherapeutics ovat kehittänyt lääkkeen, joka nautitaan koronatartuntaan pillerinä.
Testeissä se on vähentänyt tartunnan saaneen joutumista sairaalahoitoon ja kuolemia 50%. Seuraavassa vaiheessa sille haetaan lupaa viranomaisilta.
Vaikka tämä luvan saakin/saisikin, niin rokotetta ei kannata jättää ottamatta. Mutta pilleristä saattaa tulla lisäsuoja.
https://www.youtube.com/watch?v=AZtpCG7YeOQ
Lasketaan prosentteja (suoraan yo. videolta David Pakman:in esityksestä):
"Infection Fatality Rate (IFR)", siis infektiokuolleisuus on 0,8% (0,8 ihmistä sadasta tartunnan saaneesta kuolee), mutta virallisesti 1,6%. Tartuntoja arvioidaan olevan kuitenkin 2-4 kertaa enemmän kuin virallisesti tilastoidaan, jolloin voidaan arvioida infektiokuolleisuuden olevan luokkaa 0,4% - 0,8%.
Käytetään arviota 0,8% (80 ihmistä 10000:sta tartunnan saaneesta kuolee).
- 80: Jos en ole saanut rokotetta, eikä uutta pilleriä ole käytettävissä, niin kuulun ryhmään jonka infektiokuolleisuus on 0,8% (10000 tartunnan saaneen ryhmästä 80 kuolee).
- 40: Jos en ole rokotettu, enkä sairastanut koronaa, mutta käytössä on Molnupiravir-pilleri, niin infektiokuolleisuus on 0,4% (10000 tartunnan saaneen ryhmästä 40 kuolee).
- 8: Kun saan täyden rokoteannoksen, niin riski kuolla koronaan on 90% matalampi, jolloin päädyn ryhmään jonka infektiokuolleisuus on 0,08% (10000 tartunnan saaneen ryhmästä 8 kuolee).
- 4: Jos olen rokotettu ja uusi Molnupiravir-pilleri on saatavilla, niin voin vielä pienentää 50% riskiäni kuolla, jolloin infektiokuolleisuus on 0,04% (10000 tartunnan saaneen ryhmästä 4 kuolee).
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mielenkiintoinen kirja:
Psykologi Hanna Siefen
Uteliaisuuden taito Kun oppiminen on tietämistä tärkeämpää
Artikkeli kirjasta:
https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/4285662
Uteliaisuus on käyttäytymismalli, ei ainoastaan persoonallisuuden piirre. Siksi siihen voi vaikuttaa.
Toki voi ajatella, että jos on persoonallisuudeltaan avoin uusille kokemuksille, on todennäköisesti myös aika utelias. Jos sen sijaan helposti stressaantuu uusista asioista, se voi olla haaste uteliaisuudelle.
Mitä esteitä uteliaisuudelle voi olla?
- Ihminen uskoo omaan mielipiteeseensä ja etsii sille vahvistajaa, ei ravistelijaa. Mieli ei helposti luovu siitä, mitä on oppinut, ja siksi samanmielisten ihmisen kanssa on kiva jutella. Tätä voi kutsua laiskan mielen dilemmaksi. Säästäähän siinä energiaa, kun ei tarvitse kyseenalaistaa tai perustella omaa mielipidettään. Tämä ilmiö näkyy hyvin sosiaalisessa mediassa.
- Ihminen joutuu valitsemaan, minkä tarpeen pohjalta milloinkin toimii. Jos on voimakas turvallisuuden kaipuu ja laumassa pysymisen tarve, ei ehkä kehtaa olla utelias. Pelottaa kysyä esimerkiksi neuvoa tai sanoa mielipiteensä.
- Oppiminen tarkoittaa aina oman keskeneräisyytensä näyttämistä. Häpeän pelko on suuri – ja häpeä on sosiaalista kipua.
Minusta suhtautumisessa koronaan on piirteitä, joita kirja näyttäisi käsittelevän. Täytynee hommata luettavaksi.
Uteliaisuuden taito
Kun oppiminen on tietämistä tärkeämpää
Kustantaja
https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Sie ... taito.html
ISBN 978-952-370-152-6 Hinta 39,00 €
Ostin Adlibriksestä rekkautuneena 24,90€ (toimituskuluineen 28,80 €)