Cobalt Image Color profiilit

[aikaarska]

[Siirsin Cobalt Image -aiheen tänne, jotta keskustelu värisävyistä, profiileista, presetseistä yms. voisi jatkua tarkoituksenmukaisemmassa ketjussa]

, esim vaikka näitä:

https://cobalt-image.com/product/adobe- ... asic-pack/

https://cobalt-image.com/how-to/how-it-works/

Täältä vahva suositus Cobaltin profiileille mikäli haluat jostakin syystä toisenlaista eroa Sonyn (tai jonkun muun kameran) perus-värisävyihin still kuvissa.... Olen käyttänyt kyseisen firman basic packiä jo jonkin aikaa erityisesti henkilökuviin silloin kun en ole saanut perussäädöillä ihon väriä oikein mieluisaksi.
Toimii oikein hyvin ainakin adoben tuotteissa (itse olen käyttänyt adobe camera rawin kanssa).
Peruspaketin lisäksi voi hankkia erillaisia filmiprofiileita jos oikein innostuu... Cobalt image on työstänyt näitä profiileita huolella, ja ne ovat hyvin testattuja. Ainakin minä olen ollut tyytyväinen.
Oman kokemukseni pohjalta voisin sanoa, ettei värisävyt ole aina kiinni edes kamerasta vaan käytetty objektiivi vaikuttaa myös. Jotkut objektiiveistani antaa turhan kylmäsävyisiä, valjuja värisävyjä valokuviin, ja varsinkin henkilökuvissa olisi usein kiva saada ripaus lämpöisemmän sävyn puolelle.

[habannaama]

Oman kokemukseni pohjalta voisin sanoa, ettei värisävyt ole aina kiinni edes kamerasta vaan käytetty objektiivi vaikuttaa myös. Jotkut objektiiveistani antaa turhan kylmäsävyisiä, valjuja värisävyjä valokuviin, ja varsinkin henkilökuvissa olisi usein kiva saada ripaus lämpöisemmän sävyn puolelle.

Nyt kun takana Sonya n. vuoden verran ja omistanut Tamronin, kaksi Sonya ja kaksi Sigmaa, niin noilla Sigmoilla varsinkin korostuu tuo tietynlainen kuvien "lämpöisyys", eritoten kun tykkään käyttää paljon 50/1.4 ART:ia, niin sillä se hyvin huomaa, kuinka tämä objektiivien erot korostuvat vesus nyt vaikka sitten se Tamron, mikä mulla oli hivenen aikaa.

Makuasioita, mutta itse tykkään tuosta Sony/Sigma combosta sävymaailmaltaan aivan hulluna, vaan annas olla jokin tietty olosuhde, kun vetää parilla salamalla erilaisten muokkainten kanssa esim. jossain tilanteissa, jossa ahdas sisätila jossa vallitsevana sisustus-sävyinä esim. sellainen "70-luvun kusenkeltainen parkettilattia/kesämökkifiilis", silloin ollaan jännän äärellä ja sellaista presenttiä ei olekaan, jolla yhdellä klikkauksella homma olisi paketissa, varsinkin kun ja jos tilassa useampia ihmisiä, toisella kalpea iho ja vieressä seisoo Jorma, jolla kevyt kestopunoitus liiallisen "sinapin tinttaamisen" jäljiltä ja siihen kun sekoitetaan se, että lattia noudattaa sitä 70-luvun sävyä ja kun seiniin on saatu juuri niihin lätätty uusi inno-malliston sävytapetti ja juhlakansalla päällään erilaista pukua, niin voila´.

Itselläni koneella majailee Nik Collectionin paketti, mutta sillä tulee lähinnä käytettyä mv-versioita ja niitä valmiita väripressoja lähinnä maisemakuvissa kun haen jotain elämää suurempaa taiteellista inspistä.

Tarvis vaan opetella lisää salamakäyttöä ja niillä värigeelien erilaisia variaatioita ja sitten jälkikäsittelysssä, mutta koska en ole mikään pro ja kokemus on melko suppea, niin olen kokenut helpommaksi tehdä homman Capture Onella jälkikäteen, koska aniharva huomaa kuvissa mitään ihmeellistä poikkeavaa, enkä koe että asiakasduuni on se oikea tilanne alkaa kokeilemaan erilaisia variaatioita...
Olenkin todennut, että jos hieman näen vaivaa jälkikäsittelyn suhteen, niin pääsen kelvolliseen lopputulokseen, tosin osaamattomana mulla meneekin suhteellisen paljon aikaa jälkikäsittelyssä.

Juuri itseasiassa tänään töihin ajaessani pohdin nykyvallitsevaa tyyliä, kun jotenkin olen havaitsevinani, että jengillä tullut voimakkaammaksi jonkinlainen oma tyyli, jolla erottua joukosta (koen sen siis positiivisena seikkana) ja viitaten tuohon toiseen ketjuun, josta tämäkin aihealue nousi esille, tässä on yksi mainio keskustelusuuntaus, josta toivottavasti poikii positiivissävytteisiä kommentteja lisää...

[ttuplai]

Makuasioita, mutta itse tykkään tuosta Sony/Sigma combosta sävymaailmaltaan aivan hulluna, vaan annas olla jokin tietty olosuhde, kun vetää parilla salamalla erilaisten muokkainten kanssa esim. jossain tilanteissa, jossa ahdas sisätila jossa vallitsevana sisustus-sävyinä esim. sellainen "70-luvun kusenkeltainen parkettilattia/kesämökkifiilis", silloin ollaan jännän äärellä ja sellaista presenttiä ei olekaan, jolla yhdellä klikkauksella homma olisi paketissa, varsinkin kun ja jos tilassa useampia ihmisiä, toisella kalpea iho ja vieressä seisoo Jorma, jolla kevyt kestopunoitus liiallisen "sinapin tinttaamisen" jäljiltä ja siihen kun sekoitetaan se, että lattia noudattaa sitä 70-luvun sävyä ja kun seiniin on saatu juuri niihin lätätty uusi inno-malliston sävytapetti ja juhlakansalla päällään erilaista pukua, niin voila´.

Jeps. Ite pidän erilaisten presettien yms. ostamista yhtenä nykyajan suurista hömppäilmiöistä - ei taida olla yhtään valokuvaukseen tai videoon liityvää yt-kanavaa tai instasivua, joka ei kaiken muun myyntipuheen lomassa kauppais presettejä tai lutteja. Ensin valitaan nätti malli tai pariskunta ja tietenkin sellanen kiva pehmonen valo, jonka päälle toi presetti rykästään ja kuin taikaiskusta kuvasta tulee maagisen hieno. Peräseinäjoen kunnantalon 70-luvun paneeleja se ei kuitenkaan muuta kartanoksi. Todellisuudessa suurin osa tai liki kaikki työ on tehty tai menetetty kuvaustilanteessa - toki itekin käytän muutamia omia presettejä editointia nopeuttamaan, jotka sopii mun kuvaustapaa tai kuvaustilanteeseen (valaisu, valotasapaino, etc), mut on vaikea kuvitella hyödyttömämpää ostokohdetta - paitti ehkä Vuittonin laukut, mut niillä saa kuitenkin katu-uskottavuutta.

Tarvis vaan opetella lisää salamakäyttöä ja niillä värigeelien erilaisia variaatioita ja sitten jälkikäsittelysssä, mutta koska en ole mikään pro ja kokemus on melko suppea, niin olen kokenut helpommaksi tehdä homman Capture Onella jälkikäteen, koska aniharva huomaa kuvissa mitään ihmeellistä poikkeavaa, enkä koe että asiakasduuni on se oikea tilanne alkaa kokeilemaan erilaisia variaatioita...
Olenkin todennut, että jos hieman näen vaivaa jälkikäsittelyn suhteen, niin pääsen kelvolliseen lopputulokseen, tosin osaamattomana mulla meneekin suhteellisen paljon aikaa jälkikäsittelyssä.

Toi huomaaminen ei ehkä niinkään koske lopputulosta vaan itse kuvauskokemusta eli ainakin itellä asiakkaat ovat olleet aika innoissaan, kun jostakin täysin rupusesta mestasta saa salamalla luotua aivan erilaisen lopputuloksen (eikä Maikkitäti voi kännykällä sitä replikoida, vaikka poseeraus ja setti onkin kuvaaja laittanut valmiiksi) - harvempi tilanteessa ei paikalla ollut pystyy sitä kuvista näkemään, mut silti se toimii markkinointijuttuna niille, jotka paikalla olivat eli ainakin itellä melkoinen määrä kuvattavia on aiempia tuttavuuksia (häävieraita, kaasoja, etc.). Mut mä olenkin markkinamies ja naistennaurattaja, joka just ja just osaa kuvata. Asiakastilanteessa kokeilu vaatii toki munaa, eikä ehkä kandee tehdä mitään sellaista minkä lopputuloksesta ei ole hajuakaan, mut sopivasti oman osaamisen rajalla seilaaminen laajentaa sitä. Ite taas käytän jälkikäsittelyyn minimiajan, koska on paljon kivempi kuvata ihmisten seurassa kuin säätää kuvia yksinään kellarissa. Sitä säätämistä ei huomaa edes paikalla olleet ja kamerakerhon run..kkuporukkakin kattelee vaan vasemman yläkulman pikseleitä.

[habannaama]

Toi huomaaminen ei ehkä niinkään koske lopputulosta vaan itse kuvauskokemusta eli ainakin itellä asiakkaat ovat olleet aika innoissaan, kun jostakin täysin rupusesta mestasta saa salamalla luotua aivan erilaisen lopputuloksen (eikä Maikkitäti voi kännykällä sitä replikoida, vaikka poseeraus ja setti onkin kuvaaja laittanut valmiiksi) - harvempi tilanteessa ei paikalla ollut pystyy sitä kuvista näkemään, mut silti se toimii markkinointijuttuna niille, jotka paikalla olivat eli ainakin itellä melkoinen määrä kuvattavia on aiempia tuttavuuksia (häävieraita, kaasoja, etc.). Mut mä olenkin markkinamies ja naistennaurattaja, joka just ja just osaa kuvata. Asiakastilanteessa kokeilu vaatii toki munaa, eikä ehkä kandee tehdä mitään sellaista minkä lopputuloksesta ei ole hajuakaan, mut sopivasti oman osaamisen rajalla seilaaminen laajentaa sitä. Ite taas käytän jälkikäsittelyyn minimiajan, koska on paljon kivempi kuvata ihmisten seurassa kuin säätää kuvia yksinään kellarissa. Sitä säätämistä ei huomaa edes paikalla olleet ja kamerakerhon run..kkuporukkakin kattelee vaan vasemman yläkulman pikseleitä.

Hyviä pointteja, pitää tosiaan sisäistää tuo maintsemasi "Asiakastilanteessa kokeilu vaatii toki munaa, eikä ehkä kandee tehdä mitään sellaista minkä lopputuloksesta ei ole hajuakaan, mut sopivasti oman osaamisen rajalla seilaaminen laajentaa sitä".

Siinä on näet vinha perä.

[temama]

En ole tehnyt maksullista henkilökuvausta, mutta kirjoituksistanne juolahti mieleen, että varmaan kuvaustilanteissa asiakkaasta voisi ottaa tavallisia turvallisia laadukkaita normikuvia, ja sitten myös huikkasen tälläsen kokeellisemman setin. Tyyliin meni sitten syteen tai saveen, mutta parhaimmassa tapauksessa voi tulla aivan todella hienoja ja merkityksellisiä fotoja!

presetseistö vielä; ettekö säätele RAW kuvista esim värilämpötiloja tai muutenkin värisävyjä? Ei se loppujenlopuksi ole iso askel jos Raw konverterissa ottaa käyttöön jonkun hienovaraisen hyvin tehdyn presetin. Ainakin jos tietää minkälainen profiili on kyseessä, ja mitä sillä tavoittelee - työkalu muiden joukossa.

[janne.]

eikö olisi järkevämpi ostos tuommonen colorchecker-värikartta? sillä saisi värit kohdilleen muissakin valaistusolosuhteissa kuin hehkulampun tai kesäisen päivänvalon alla

[habannaama]

En ole tehnyt maksullista henkilökuvausta, mutta kirjoituksistanne juolahti mieleen, että varmaan kuvaustilanteissa asiakkaasta voisi ottaa tavallisia turvallisia laadukkaita normikuvia, ja sitten myös huikkasen tälläsen kokeellisemman setin. Tyyliin meni sitten syteen tai saveen, mutta parhaimmassa tapauksessa voi tulla aivan todella hienoja ja merkityksellisiä fotoja!

presetseistö vielä; ettekö säätele RAW kuvista esim värilämpötiloja tai muutenkin värisävyjä? Ei se loppujenlopuksi ole iso askel jos Raw konverterissa ottaa käyttöön jonkun hienovaraisen hyvin tehdyn presetin. Ainakin jos tietää minkälainen profiili on kyseessä, ja mitä sillä tavoittelee - työkalu muiden joukossa.

Suoritan raakakuvissa tarpeen mukaan yksittäisien elementteien hienosäätöjä, esim. jos kuvassa on vallitsevasta sekavalosta kovin epäedullinen henkilön x meikistä johtuva lopputulos, esim. kasvoille laitettu sävytys menee hieman överiksi, niin tällöin kyseistä sävyä tulee muokattua, ym. vst...

En aidosti tiedä miten ammattilaiset toimivat, mutta itselleni tuo sisäsyntyistä johtuen vanhasta ammatista, kun tullut tehtyä painajana hommia ja tehnyt värimäärityksiä/sekoitellut eri värisävyjä itse, niin siitä varmaan jäänyt tyyli/tapa toimia noin mututuntumalta.
Olen aika allerginen valkotasapainon heitoille (sekin varmaan pohjaa edellämainituista) ja näin ollen siksi tulee nysvättyä välillä jälkikäsittelyssä ja koska osaaminen on mitä on, pääsisi varmaan helpommalla kun tuosta duunista osassa keskittyisi jo tekovaiheessa, eikä...

Niitä mv ym. käännöksiä kyllä tulee tehtyä jo ihan puhtaasta taiteellisestakin näkövinkkelistä, tykkääkö kuvan saaja sitten niistä, se on hänen päätettävissään, mutta ne ovatkin sitten aina ylimääräistä sen normin lisänä ja niissä nuo kaikenmaailman presentit ym. valmis-softat ovat kyllä hyviä.

[ttuplai]

eikö olisi järkevämpi ostos tuommonen colorchecker-värikartta? sillä saisi värit kohdilleen muissakin valaistusolosuhteissa kuin hehkulampun tai kesäisen päivänvalon alla

Täst mie olen samaa mieltä. Jos se siis omaan työnkulkuun sopii ja tarkoitus on nimenomaan tuottaa niit oikeita värejä - ongelma lienee siinä, et ihmisen silmälle oikea riippuu ympäristöstä eli väri voi olla melkoisesti sivussa jos ne keskenään mätsäävät - oikeat värit on niinku korvien välissä.

Oman lisänsä soppaan tuo varsinkin pj-tyylisissä jutuissa itse miljöö - lediaikana ympäristön valot ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä (myös spektrin ja tehonsäädön osalta) eli jos pitää balansoida omat salamat jotenkin noiden kanssa niin ei tohon oikein ole muuta lääkettä kuin silmät tai mutu - eli on mentävä suunnilleen sinnepäin ja elettävä sen kanssa - tai sit vaan ajettava yli eli huolehtia siitä, et omat valot dominoi. Eikä puupaneelit tai oranssiksi maalatut seinät helpota asiaa jos pitäs yrittää saada se salama bongaamaan jostakin. Siksi kova valo on usein toimiva ratkaisu, koska sen saa tilassa kuin tilassa hallittua - eikä vaadi juurikaan pystyttämisaikaa. Ostetut presetit ei tosin auta senkään vertaa ja omia valoja ei tarvii säätää kuin kerran (vaikka tolla colorcheckerillä) ja tehdä siitä itelleen sopiva presetti (näin siis ite olen tehnyt). Onneksi ihmisten kuvaaminen ei ole useinkaan kovin tarkkaa nippelihommaa ja aina voi muuttaa kuvan mustavalkoiseksi, lisätä kohinaa ja kutsua sitä taiteelliseksi näkemykseksi.

[ttuplai]

En ole tehnyt maksullista henkilökuvausta, mutta kirjoituksistanne juolahti mieleen, että varmaan kuvaustilanteissa asiakkaasta voisi ottaa tavallisia turvallisia laadukkaita normikuvia, ja sitten myös huikkasen tälläsen kokeellisemman setin. Tyyliin meni sitten syteen tai saveen, mutta parhaimmassa tapauksessa voi tulla aivan todella hienoja ja merkityksellisiä fotoja!

presetseistö vielä; ettekö säätele RAW kuvista esim värilämpötiloja tai muutenkin värisävyjä? Ei se loppujenlopuksi ole iso askel jos Raw konverterissa ottaa käyttöön jonkun hienovaraisen hyvin tehdyn presetin. Ainakin jos tietää minkälainen profiili on kyseessä, ja mitä sillä tavoittelee - työkalu muiden joukossa.

Tottakai varmat otetaan eka - siksi se pehmeä lässynlässynvalo on keksitty. Eli ekana täydellä aukolla bokehia, koska se on helppoa kuin heinänteko ja niillä saa varmat tykkäykset. Kokeelliset jutut pitäs silti saada suunnilleen toimimaan - ihmiset ei ole erityisen iloisia jos heitä käytetään esim. häissä tai konferensseissa koekaniineina joista ei synny kuin sutta ja sekundaa. Eli meni 10 minuutta aikaa ja mitään ei saatu - harrastajamallien, vaimon, yms. kanssa kandee ottaa moiset, koska niissä jutuissa on vähän erilainen meininki. Toki mäkin näytän aidosti yllättyneeltä lopputuloksesta, mut kyse performanssista - kyllä mulla on mielessä kuva ja tarkoitus - se on koko kuvaamisen idea eli saada omat visiot myös näkymään lopputuloksessa. Laivat saattavat seilata tuurilla, mut kuvaamisessa olis välillä ihan hyvä olla muutakin kuin vain kompastuminen sormi laukasimella - tai sit voi laittaa sen tekoälyn ottamaan riittävästi kuvia ja laskemaan niistä sen joka tuottaa eniten taidepisteitä.

Säädän kuvista värilämpötiloja, mut en mä siihen tarvii Jaskan tekemää presettiä. Ei ole iso askel, mut hyödytön askel - ihmisten lompakoista kisaa aika monta vaskoolikauppiasta ja jotenkin pitää laittaa asiat järjestykseen - presetit ovat hyödyllisyysasteikon alapäässä. Ihan sama kuin keittiövälineillä - ostoskanava myy kyllä kaikille kotikokeille erilaisia "työkaluja", mut jossakin vaiheessa olis hyvä pystyä erottamaan skeida hyödyllisistä asioista.