Tamron 150-500mm f/5-6.7 Di III VC VXD

[Toli]

Öh? Kyllähän nuo peruskakkulat menevät kaupaksi. Merkki kuin merkki.

Juu, menee menee. Mitä ihmettä firmojen herrat oikein nillittävät.
...

***OT ***
Tämähän on vähän miten se markkinoidaan ja mitä tilastoilla halutaan esittää. Kuvasta voisi repiä myös otsikon, että järjestelmäkamerat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan kymmenen vuoden aikana alle 10%:sta noin 50%:in ja sitten tuo vielä kun käännettäisiin suhteelliseksi prosentuaaliseksi kasvuksi, niin jo olis hurjaa ;)

Järkkäreiden osuus on muuttunut yllättävän vähän tässä vuosikymmennen aikana, olisin itse olettanut isompaa pudotusta. Vaikea arvioida keskihintaa, mutta jos arvioitaisiin sen olevan esim. 1200€ (joka voi toki olla rankasti yläkanttiin), niin tuon markkinan koko olisi kuitenkin reilu 18Mrd. Ja tuo on vain runkojen osuus.

Edelleen, että tuossa kuvassa olisi kokonaisuuden kannalta järkeä, pitäisi siihen lisätä vielä kännykkäkamerat, sillä joku nekin tekee ja kamera se sielläkin on.

[hkoskenv]

Tämähän on vähän miten se markkinoidaan ja mitä tilastoilla halutaan esittää. Kuvasta voisi repiä myös otsikon, että järjestelmäkamerat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan kymmenen vuoden aikana alle 10%:sta noin 50%:in ja sitten tuo vielä kun käännettäisiin suhteelliseksi prosentuaaliseksi kasvuksi, niin jo olis hurjaa ;)

Halpaa markkinapropagandaa voi tietenkin aina tehdä. Mutta miten hyvin luulet, että isot prosentit ja pienet jenit menisivät läpi isojen kamerayhtiöiden omistajille?

Järkkäreiden osuus on muuttunut yllättävän vähän tässä vuosikymmennen aikana, olisin itse olettanut isompaa pudotusta. Vaikea arvioida keskihintaa, mutta jos arvioitaisiin sen olevan esim. 1200€ (joka voi toki olla rankasti yläkanttiin), niin tuon markkinan koko olisi kuitenkin reilu 18Mrd. Ja tuo on vain runkojen osuus.

En perehtynyt siihen sen tarkemmin mitä tuohon on laskettu. Mutta käsittääkseni koko trendi on tuo ja kaikki "järjettömät" tuotteet ovat yrityksiä saada se muuttumaan jollain uudella jutulla.

Edelleen, että tuossa kuvassa olisi kokonaisuuden kannalta järkeä, pitäisi siihen lisätä vielä kännykkäkamerat, sillä joku nekin tekee ja kamera se sielläkin on.

Varmaan kännyköistäkin löytyy tilastoja. Siellä taitaa trendi olla toiseen suuntaan ja se on syy järkkäreiden alamäkeen. Mutta oli miten oli, ei järkkäreiden trendiä muuta kilpailijoiden tekemisten vatvominen vaan jotain uutta ja myyvää pitää keksiä. Jos se on edes mahdollista, luulen että ihmisten yleinen laiskistuminen on vienyt markkinat lopullisesti niin kuin melkein kaikilta muiltakin harrastuksilta. Nyt kaiken pitää olla helppoa ja nopeaa ja tapahtua ruudun äärellä. Paljon harvempi on valmis tekemään työtä kehittyäkseen hyväksi siinä mitä tekee. Silloin ei tarvita kunnon työkalujakaan, vaan kiva, helppo ja muodikas filtteri puhelimessa riittää toteuttamaan tavoitteet.

[AnHa]

Yksi syy järkkäreiden myynnin laskuun on kenties se, että video valloittaa tilaa. Järkkäri on edelleen pääasiassa still-kamera.

Toinen seikka on varmaan se, että puolivuosikymnentä vanha järkkäri on edelleen aivan kurranttia. Eivät uudet kamerat ole tuoneet mitään totaalisen uutta. Edelleen se kamera pitää itse kuskata ja painaa nappia.

Kolmas on se, että kännykät ja taskukamerat (ml. äksönkamerat) vaan riittää kaikkeen.

[habannaama]

Täällä seitsemisen kupeessa, metsähallituksen mökillä kun par' aikaa ollaan ja juuri saunasta tultiin ja vaimo halusi kuvan itsestään lauturilla niin, että vieressä kynttilöitä ja otin kauempaa takaviistosta, jolloin järvenselkä ja kuu mahtuivat kuvaan, niin jälleen kerran en voinut olla ihastelematta iPhone 11 max pro kuvanlaatua, ja nyt tarkoitan kuvan kokonaisvaltaista kombinaatiota, sävydynamiikka ja eri kontrastierojen toistokyvyn suhteen, täysin valmista settiä somealustoille julkaistavaksi.

Jäin tosissani miettimään eroja, kun otin samansuuntaista kuvaa järkkäri/salama/sofbox combolla, että en lainkaan ihmettele luuri kuvaamisen suosiota kun räps, instaan, sopiva filtteri, saateteksti perään ja se on siinä.

Omat kuvat vaativat sen että olen kolmen päivän päästä kotona, siirrän kuvat koneelle, käyn ne CO:lla läpi, muokkaan ja vasta sitten...

Nykyisessä kertakäyttökulttuurissa nopeus on valttia, ei ultimaaytinen kuvanlaatu kun kaikki on hetken huumaa ja kukaan ei huomenna muista mitä eilen näki.

[AnHa]

Niinhän se on. Kun olet lomalla Kuusamossa, kuva Konttaiselta menee vanhaksi, jos se ei ole eetterissä, kun vielä seisot vaaralla.

[AnHa]

Kuvan kiehtovuus ja merkityksellisyys syntyy pitkälti henkilön tiedon, kokemuksen ja ymmärryksen kautta. Lärvi jäässä jänkhällä kuvattu peurapönö on jollekin merkityksellisempi asia kuin Helsingissä hawaiji-sortseissa kuvattu golf-nurmella tallusteleva tiibetinhanhi. Noin se on ollut ns. "oikeiden" luontokuvaajien rankingissa aina: nisäkäs on merkityksellisempi kuin lintu ja Lappi kiehtovampi kuin Helsinki. Mulle ei ole, koska en ole "The Luontokuvaaja".

Nk. "kaupunkiluonto" on ihan pilipalia niihin pääsuuntiin, miten ihminen tämän pallon ohutta ihmiselle itselleen soveltuvaa kerrosta muovaa ja samalla muuttaa vähemmän suotuisasti. Hyvin harva eläin- tai kasvilaji ehtii sopeutua kaupunkikuvaan sitä mukaa, mitä näiltä muuta ympäristöä muovaamme. Tästä näkökulmasta golfnurmen tiibetinhanhi on kuriositeetti.

Jako "oikeisiin" ja muihin luontokuvaajiin on keinotekoinen tai sanotaanko niin, että nykypäivän luontokuvaajia ovat he, ketkä kuvaavat Viikin viirupöllöjä (tai mitä siellä kuvataankaan), seikkailevat kansallispuistoissa, ajavat laivoilla valmiilla kuvausmatkoilla Huippuvuorilla tai kuten juuri nyt tuntuu olevan trendikästä, käyvät kuvaamassa avustetusti naaleja Fennosskandian vuorilla ilman wikipediaa laajempaa käsitystä aiheesta. Jos haluaa katsoa sitä vallitsevaa todellisuutta ja näyttää realismia, täytyy astua pois "luontokuvan" raameista ja näyttää se luonto, missä ihmisen kädenjälki näkyy ja kovaa. Kun vaikkapa VLK:ssa "suomalaisen luonnon on oltava kuvan pääaihe", todellisessa suomalaisessa luonnossa pääaihe on lähes aina väistämättä ihmisen jälki.

Tämän näyttäminen on merkityksellisempää kuin tiibetinhanhi golfviheriöllä. Tietenkin aina saa ihailla uusimpien autojen silmiä hivelevää disainia, mikä myönnettäköön parhaimmillaan lähentelee taidetta, mutta taustakuva on se, että sähköautobuumi on aivan täyttä tuubaa.

[Maffer]

Nojjoo, se on kyllä tullut huomattua että taas oli viime kesänä rakenneltu uusia portaita painekyllästetyistä lankuista sinne missä niitä ei ole kymmeniin vuosiin näkynyt. Kauniit puropaikat laumana tallottu mutavelliksi. Suosittelen jokaista käymään isoimpien kansallispuistoijen "takana". Siis sillä reunalla missä ei ole reittejä virallisesti. Ne on kaikki hakkuuaukeita pääsääntöisesti ja kontrasti melko posketon siihen mitä myydään.

[elmar]

Nk. "kaupunkiluonto" on ihan pilipalia niihin pääsuuntiin, miten ihminen tämän pallon ohutta ihmiselle itselleen soveltuvaa kerrosta muovaa ja samalla muuttaa vähemmän suotuisasti. Hyvin harva eläin- tai kasvilaji ehtii sopeutua kaupunkikuvaan sitä mukaa, mitä näiltä muuta ympäristöä muovaamme.

En ota kantaa muiden poliittiseen hurmokseen, kukin ajatelkoon ja tehköön kuten lystää, mutta faktat ovat nämä:

- Helsingin alueella (215 km²) kasvaa yhteensä noin 2200 putkilokasvilajia, Lapissa (= Lapin maakunta 100 500 km²) noin 1000 putkilokasvilajia.
- Helsingissä tavataan noin 61 nisäkäslajia, Lapissa noin 32 nisäkäslajia.
- Helsingissä on havaittu 12 matelija- ja sammakkolajia sekä vesialueilla yli 60 kalalajia, Lapissa 5 matelija- ja sammakko- sekä 19 kalalajia.
- Hyönteislajeja on mahdoton laskea, mutta Helsingissä on tehty havaintoja noin 12000 eri lajista, Lapissa noin 8000 lajista. (Suomen Lajitietokeskus)
- Helsingissä tavataan säännöllisesti noin 380 lintulajia vuodessa, Lapissa noin 250 lintulajia.

Lappi on laaja, mutta biotoopeiltaan huomattavan yksipuolinen ja lajeja siksi vähän. Pinta-alaltaan pienen Helsingin luonnon kutsuminen "pilipaliksi" on kovin mustavalkoista ajattelua, koska se ei sitä ole. Toki Helsingin (ja muun Suomen) uhanalaisten lajien määrä on noussut kymmenessä vuodessa, mutta lukujen muutos johtuu osin myös ympäristötietoisuuden lisääntymisestä ja siitä johtuvasta uhanalaisuuskriteerien kiristymisestä, kuin vain pelkästään ihmisen negatiivisesta toiminnasta ja kaupungistumisesta.

Näissä asioissa usein ohitetaan oleelliset seikat ja tilalle tarjotaan tunnepitoista utopiaa, maailmaa ennen ihmistä. Tiukkapipoisin luonnonsuojeluporukka puuhastelee jokseenkin merkityksettömien detaljien parissa, mutta vaikenee täysin ympäristön laatuun ennen, nyt ja tulevaisuudessa eniten vaikuttavasta asiasta: tällä boltsilla on aivan liikaa ihmisiä. Afrikan väestö nelinkertaistuu ja koko maapallon tuplaantuu jo tällä vuosisadalla. Tätä asiaa ei voi ratkaista mitenkään inhimillisin keinoin. Liito-oravien paapomisilla tai sähköautojen dissaamisilla ei ole merkitystä isossa kuvassa. Niillä tyynnytetään huonoa omatuntoa ja ikäänkuin tehdään jotain "oikealta" näyttävää. Netti on siihen täydellinen kanava, miljoonat mielipiteet ovat monille kuin "faktoja", oli ne miten harhaisia hyvänsä.

Jos haluaa katsoa sitä vallitsevaa todellisuutta ja näyttää realismia, täytyy astua pois "luontokuvan" raameista ja näyttää se luonto, missä ihmisen kädenjälki näkyy ja kovaa. Kun vaikkapa VLK:ssa "suomalaisen luonnon on oltava kuvan pääaihe", todellisessa suomalaisessa luonnossa pääaihe on lähes aina väistämättä ihmisen jälki.

Näin on, mutta en löydä sulta yhtään tuohon ajatteluun viittaavaa kuvaa, siksi tuo muiden "väärin kuvaama luonto" kuulostaa vain sanahelinältä > https://www.instagram.com/antti_arctic/ . Joukossa on muutama hyvä ruutu, mutta pääosin niitä samoja Hornöyan lunneja, Lapin ruskamaisemia, tykkypuita jne. kuin meillä muillakin turisteilla.

[AnHa]

Nk. "kaupunkiluonto" on ihan pilipalia niihin pääsuuntiin, miten ihminen tämän pallon ohutta ihmiselle itselleen soveltuvaa kerrosta muovaa ja samalla muuttaa vähemmän suotuisasti. Hyvin harva eläin- tai kasvilaji ehtii sopeutua kaupunkikuvaan sitä mukaa, mitä näiltä muuta ympäristöä muovaamme.

En ota kantaa muiden poliittiseen hurmokseen, kukin ajatelkoon ja tehköön kuten lystää, mutta faktat ovat nämä:

- Helsingin alueella (215 km²) kasvaa yhteensä noin 2200 putkilokasvilajia, Lapissa (= Lapin maakunta 100 500 km²) noin 1000 putkilokasvilajia.
- Helsingissä tavataan noin 61 nisäkäslajia, Lapissa noin 32 nisäkäslajia.
- Helsingissä on havaittu 12 matelija- ja sammakkolajia sekä vesialueilla yli 60 kalalajia, Lapissa 5 matelija- ja sammakko- sekä 19 kalalajia.
- Hyönteislajeja on mahdoton laskea, mutta Helsingissä on tehty havaintoja noin 12000 eri lajista, Lapissa noin 8000 lajista. (Suomen Lajitietokeskus)
- Helsingissä tavataan säännöllisesti noin 380 lintulajia vuodessa, Lapissa noin 250 lintulajia.

Maailman biodiversiteettihotspotit ovat eteläisillä leveyspiireillä. Alleviivaat tätä pohjois-etelägradientin eroavaisuuksia. Jos lisäksi vertaat 3. Lintuatlasselvityksen ruutujen selvitysastetta, huomaat saman eron asuttujen ja harvaanasuttujen alueiden välillä: Helsinki tunnetaan huomattavan hyvin. Tämä koskee esimerkiksi hyönteisiä.

Sen sijaan tieteellinen konsensus on se, että maailman maapinta-alasta tulisi suojella kokonaan ihmisen toiminnalta 1/3–1/2 biodiversiteetin katoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi "Lappi" on kiinnostava. Urbanisoituminen ja siten myös Helsinki edustaa biodiversiteetin katoamista.

Kolmanneksi se, että Helsingissä tavataan säännöllisesti vaikkapa susi, maakotka, muuttohaukka ja lohi ei tarkoita, että Helsinki olisi millään tavalla oleellinen näiden lajien kannalta. "Lappi" sen sijaan on.

Ei ole mikään salaisuus, että boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke on lajistollisesti köyhä. Sen sijaan se on erittäin merkittävä maapallon ilmaston kannalta sekä hiilinieluna että albedona. Muutokset maapallon jääkaapissa vaikuttavat suoraan esim. tropiikkiin: maailman valtamerten lämpenemisen seurauksena päiväntasaajanalajit siirtyvät pohjoista kohti, koska merivesi kuumenee niille sopimattomaksi. "Lappi" vs. Helsinki keskustelu ei ole mistään järkevästä näkökulmasta kysymys bongattujen lajien määrästä tai nichebiotoopeista betoniviidakon keskellä.

Lappi on laaja, mutta biotoopeiltaan huomattavan yksipuolinen ja lajeja siksi vähän. Pinta-alaltaan pienen Helsingin luonnon kutsuminen "pilipaliksi" on kovin mustavalkoista ajattelua, koska se ei sitä ole. Toki Helsingin (ja muun Suomen) uhanalaisten lajien määrä on noussut kymmenessä vuodessa, mutta lukujen muutos johtuu osin myös ympäristötietoisuuden lisääntymisestä ja siitä johtuvasta uhanalaisuuskriteerien kiristymisestä, kuin vain pelkästään ihmisen negatiivisesta toiminnasta ja kaupungistumisesta.

Biotoopit ovat erilaisia. Esimerkiksi lähes 100% kaikista Suomen valtion alueella sijaitsevista luonnontilaisista suo- tai metsäalueista sijaitsee "Lapissa". Kaikki edes jollain tavalla hyvin yhdistyneet, eheät, kattavat ja pirstoutumattomat alueet sijaitsevat "Lapissa". Eliökunnan mittaaminen puhtaasti numeerisesti laji- tai yksilömäärinä on vanhakantaista. Eräs esimerkki tästä on riistakantojen hoito, joka perustuu numeerisiin kanta-arvioihin, mutta on muuttanut eläinlajien monimuotoisuutta. Esimerkkejä ovat vaikkapa hirvi ja metsäpeura. "Lapin" määritteleminen biotoopeiltaan yksipuoliseksi on karkea virhe.

Näissä asioissa usein ohitetaan oleelliset seikat ja tilalle tarjotaan tunnepitoista utopiaa, maailmaa ennen ihmistä. Tiukkapipoisin luonnonsuojeluporukka puuhastelee jokseenkin merkityksettömien detaljien parissa, mutta vaikenee täysin ympäristön laatuun ennen, nyt ja tulevaisuudessa eniten vaikuttavasta asiasta: tällä boltsilla on aivan liikaa ihmisiä. Afrikan väestö nelinkertaistuu ja koko maapallon tuplaantuu jo tällä vuosisadalla. Tätä asiaa ei voi ratkaista mitenkään inhimillisin keinoin.

Kukaan tässä keskustelussa ei tarjoa maailma ennen ihmistä. Vain sinä tarjoat. Luonnollisen luonnon palauttamisen tarve on tämän hetken tieteellinen konsensus. Viittaat epämääräiseen "luonnonsuojeluporukkaan", joka vaikenee täysin "boltsimme liiallisest ihmismäärästä". Kirjoitan esimerkiksi kirjassani Pohjoinen (s. 208) sanantarkasti "Ihmisiä on yksinkertaisesti liikaa jalanjälkeemme nähden."

Lähtölaskenta on jo alkanut ja tulevaisuuden kuumin trendi tulee olemaan ruma taistelu hupenevista varoista. Liito-oravien paapomisilla tai sähköautojen dissaamisilla ei ole merkitystä isossa kuvassa. Niillä tyynnytetään huonoa omatuntoa ja ikäänkuin tehdään jotain "oikealta" näyttävää. Netti on siihen täydellinen kanava, miljoonat mielipiteet ovat monille kuin "faktoja", oli ne miten harhaisia hyvänsä.

Jos haluaa katsoa sitä vallitsevaa todellisuutta ja näyttää realismia, täytyy astua pois "luontokuvan" raameista ja näyttää se luonto, missä ihmisen kädenjälki näkyy ja kovaa. Kun vaikkapa VLK:ssa "suomalaisen luonnon on oltava kuvan pääaihe", todellisessa suomalaisessa luonnossa pääaihe on lähes aina väistämättä ihmisen jälki.

Näin on, mutta en löydä sulta yhtään tuohon ajatteluun viittaavaa kuvaa, siksi tuo muiden "väärin kuvaama luonto" kuulostaa vain sanahelinältä > https://www.instagram.com/antti_arctic/ . Joukossa on muutama hyvä ruutu, mutta pääosin niitä samoja Hornöyan lunneja, Lapin ruskamaisemia, tykkypuita jne. kuin meillä muillakin turisteilla.

Instagram ei ole kanava, johon jaan materiaalia ilmaiseksi. Tämä on minulle työ, enkä jaa sitä ilmaiseksi. Turha kilpailla somessa suosiosta, koska kuten sanantarkkaan toteat "Netti on...täydellinen kanava, miljoonat mielipiteet ovat monille kuin "faktoja", oli ne miten harhaisia hyvänsä." Kukaan ei katso kuvan taakse, kuva kulutetaan sekunnissa ja vain pörrölutuinen myy. Tämä koskee myös luontojournalismia Suomessa, joka ostaa nättejä kuvia. Instatilini ei kerro mistään.

Jos haluat keskustella luontokuvasta, toistaiseksi ainoa aiheen ammattilehti on Luontokuva. Toisin kuin moni muu media, Luontokuva uskaltaa näyttää luontokuvaa, joka on monelle "konservatiiviselle" (suora lainaus eräästä lehdestä) kuvatoimitukselle vähän liian erilaista luontokuvaa.

Lue enemmän luule vähemmän. Voit aloittaa vaikka mainitsemastasi "muiden "väärin kuvaamasta luonnosta"".

https://www.vihrealanka.fi/juttu/väärin-kuvattu-luonto

PS: Tamron on varmasti aivan soiva tele 😆

[apixels]

Olisi mielenkiintoista nähdä tämän tamronin patentti. Siitä kävisi ilmi miten paljon kusettavat noissa milleissä.
Kun esim patentista voi hyvin käydä ilmi, että tämä on oikeasti esim 450 tai 480mm kinopäästä. Veikkaan, että asettunee noiden väliin. Sen ollessa patentin mukaan esim 501 mm .. olisi sekin yhtälailla mielenkiintoinen seikka.

[habannaama]

Komppaan AnHaa ja hyvää ja painavaa tekstiä tuossa Vihreän Langan kirjoituksessa.

En puhu Helsingistä, enkä edes lapista, enkä nyt lähde tämän syvällisemmin ruotimaan aihetta, kiitos univelan ja juuri heräämiltäni parin tunnin päikkäreiltä kun vasta heräilen tähän maailmaan (todellisuudessa älyni ei riitä), mutta oli mielenkiintoinen ja pysäyttävä kokemus viettää viime viikko seitsemisessä, sillä jotenkin pysähdyttävää se autotieverkostojen suunnaton määrä, kun tuli fiilis että enää ei tarvitse niin sanotusti "samoilla" pisteestä a pisteeseen b, kun kaikkialle pääsee autolla halutessaan ja jos sitten päätätkin samoilla, niin metsissä kuljet melkoista "verkostoa" pitkin, siinä määrin melkoista, että vaikka olisit näkövammainen, kulkemiseen riittäisi pelkkä valkoinen keppi ilman avustajaa, sen verran reitit talloutuneet tunnistettaviksi väyliksi sokeallekin, siis aivan missä vaan kuljettiinkin.
Tähän kun yhdistää mielenkiintoisen seikan, jossa suurin uhka ei ollut karhut tai sudet, vaan erään paikallisen vapaana liikkuvat Kaukaasian paimenkoirat, joista eräs vastaan tullut paikallinen kalastaja varoitteli meitä koiranomistajina/myös itseämme, koska kyseinen rotu ei ole leikin asia kohdata vapaana. Siis what, suurin vaara nykyään erämaissa liikkuvalle on ihmisen jalostama koira.

Että näin. Ja mitä tulee itse aiheen lappiin, lapin varsinaisissa erämaissa, siis niissä "tiettömillä taipaleilla", niistä ajoista on aikaa sen verran monta vuotta kun henk.koht. käynyt vaeltelemassa, ettei ole relevanttia ottaa kantaa, mutta mitä parin tutun juttuja/kuvia katsonut, niin kyllä se ihmisen käden jälki alkaa myös siellä olla arkipäivää, ikävä kyllä.

Itse kun harrastan myös maastopyöräilyä ja viime vuonna Norjan/Suomen lomareissulla oli matkailuauton kyydissä fillari mukana ja tuli poljettua aina silloin tällöin ja paljon, niin tuntuu että koskemattomimmat luontofiilikset jossa ei tunne ihmisen kädenjälkeä niin voimakkaasti, saan välillä siinä kohtaa kun menen muutamaan kotiseutuni, Turun lähialueen perus-metsätaipaleelle polkemaan. Ainoastaan ilmanlaadussa ero, edes Turun metsissä ei pääse eroon tietynlaista "huonoa" ilmanlaatua, kuten ei sitäkään, että mistään ei löydä hiljaisen luonnon rauhaa, kaikkialle kantautuu äänisaaste, sen verran olemme "sivistyksen" äänisaasteen ympäröimiä, jopa Turun kokoisessa pers...eenreiässä.

Äh, kadotin sen punaisen langan mitä olin kirjoittamassa, enkä jaksa edes enää, haen lisää kahvia (fiksua kun aamuksi töihin), jatkakaa ja mitäs jos taas itse aiheesta, tai niin no, onko tämäkin tuote jo "taputeltu", tuuhio romu niin kuin muutkin digikameranetissä aiheena olevat tuotteet, romu mikä romu, klings klongs elektroniikkajäte jo syntyessään =)

[elmar]

Maailman biodiversiteettihotspotit jne...

Osin samaa mieltä, mut ei vaan jaksa näitä stereotyyppisiä luonnonsuojelujargoneita, joiden lähestymiskulma on aina sama. Jälleen kerran mainitaan vain ohimennen se ympäristölle merkittävin asia:

"Ihmisiä on yksinkertaisesti liikaa..."

Kaunopuheet luonnon pelastamisista ovat pelkkää puuhastelua, ellei tätä hoideta ensin kuntoon. Muutaman Lapin elukan elinolojen hyysääminen ei ratkaise yhtään mitään, ongelmat ovat paljon laajempia. Esimerkiksi koulutus- ja työmahdollisuuksien luominen väkirikkaiden köyhien maiden naisille, sekä siitä syntyvä sivistys ja toimeentulo ovat ympäristön elpymiseen suoraan vaikuttavia toimia. YK:n köyhien maiden väestönkasvun hillitsemiseksi perustettu väestöohjelma on tehokkaampaa "luonnonsuojelua" kuin monen muun teot yhteensä.

Instatilini ei kerro mistään.

Seli seli. Se kertoo enemmän kuin haluaisit. ;)

[habannaama]

"Ihmisiä on yksinkertaisesti liikaa..."

Kaunopuheet luonnon pelastamisista ovat pelkkää puuhastelua, ellei tätä hoideta kuntoon.

Tähänkin oli olemassa tilaisuus, vaan kuinka kävikään, jeesusteltiin käsidesien ja maskien käytöstä ja kehitettiin kiireellä koronarokotteet ja väestönkasvu sen kun jatkaa kasvuaan...

Luonnon ison luudan kun oltaisiin annettu rauhassa jatkaa lakaisuaan, meillä olisi ollut mahdollisesti edes häviävän pieni mahdollisuus (todellisuudessa tuskin), mutta kun ei niin ei.

[AnHa]

Maailman biodiversiteettihotspotit jne...

Osin samaa mieltä, mut ei vaan jaksa näitä stereotyyppisiä luonnonsuojelujargoneita, joiden lähestymiskulma on aina sama. Jälleen kerran mainitaan vain ohimennen se ympäristölle merkittävin asia:

"Ihmisiä on yksinkertaisesti liikaa..."

Kaunopuheet luonnon pelastamisista ovat pelkkää puuhastelua, ellei tätä hoideta kuntoon. Muutaman Lapin elukan elinolojen hyysääminen ei ratkaise yhtään mitään, ongelmat ovat paljon laajempia. Esimerkiksi koulutus- ja työmahdollisuuksien luominen väkirikkaiden köyhien maiden naisille, sekä siitä syntyvä sivistys ja toimeentulo ovat ympäristön elpymiseen suoraan vaikuttavia toimia. YK:n köyhien maiden väestönkasvun hillitsemiseksi perustettu väestöohjelma on tehokkaampaa "luonnonsuojelua" kuin Greepeacen ja WWF:n teot yhteensä.

Minkään sortin kiinnostusta ei ole jatkaa tätä keskustelua, jos et yksinkertaisesti suostu lukemaan aiheesta kirjoitettua kirjallisuutta. Korkeasti koulutettuna varmasti hoksaisit, että "Lappi" on vain esimerkki, joka on yleistettävissä kaikkialle. "Lappi" on kiinnostava, koska siellä on vielä osin jäljellä sitä, mitä tutkijoiden mukaan olisi oltava runsaasti lisää.

Hoksaisit varmasti myös juuri sen, minkä itse alleviivaat esimerkillisesti, että suojelu lähtee epätasa-arvoisemmassa olevien ihmisryhmien oikeuksien tunnustamisesta ja mahdollisuuksien varmistamisesta. Siis tässä tapauksessa siitä, että "Lappi" on Saamenmaa, missä suojelu onnistuu, kun esimerkiksi maaoikeudet ratkaistaan ja valtakulttuurin kolonialistinen historia tuodaan keskusteluareenalle.

Afrikan maiden väestönkasvu ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta ja Afrikassa on edelleen Afrikan ikonisia villieläimiä jäljellä. Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin tuhoaminen yksiselitteinen syy on vauraiden maiden kermaperseiden elämä. Länsimainen kolonialismi hallintorajoineen toi ongelmat juuri Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, missä ihmisten lisääntyminen on nykyisin nopeaa. Tästäkin kirjoitan. Jos pohditaan vaikka Suomea, niin Kiinailmiössä ulkoistimme paljon omaa kulutustamme halvan työvoiman ja saastuttavan teollisuuden ihmisoikeuksia talloviin maihin.

Instatilini ei kerro mistään.

Seli seli. Se kertoo enemmän kuin haluaisit. ;)

Ehkä nyt enemmän kertoo, että on tarjottu useita mahdollisuuksia lukea aiheesta, mutta ei kiinnosta.

Suunnittelisitko sinä minulle talon ilmaiseksi?

PS: Tamron on edelleen varmasti soiva peli 😆

[-Antti-]

Kaunopuheet luonnon pelastamisista ovat pelkkää puuhastelua, ellei tätä hoideta ensin kuntoon. Muutaman Lapin elukan elinolojen hyysääminen ei ratkaise yhtään mitään, ongelmat ovat paljon laajempia. Esimerkiksi koulutus- ja työmahdollisuuksien luominen väkirikkaiden köyhien maiden naisille, sekä siitä syntyvä sivistys ja toimeentulo ovat ympäristön elpymiseen suoraan vaikuttavia toimia. YK:n köyhien maiden väestönkasvun hillitsemiseksi perustettu väestöohjelma on tehokkaampaa "luonnonsuojelua" kuin monen muun teot yhteensä.

Kyllähän asia niin päin on, että kaikenlainen koulutus, edistys ja elintaso tuhoaa luontoa kaikkein eniten.
Takapajuisissa maissa on suuria luonnonalueita ja rikkaissa maissa ei juurikaan.
Kaikkein surkeimmin asiat on hoitanut Eurooppa. Täällä ei ole ollenkaan erämaita, toisin kuin esim. USA:ssa.
Taisi Ansel Adams sanoa jotenkin näin: "Olen erittäin tyytyväinen että valitsimme toisin kuin Eurooppa ja säilytimme laajoja erämaa-alueita".
Amerikassa karibut vaeltaa, sudet perässä, karhut elää luontokuvaajien kanssa ja sairaalloista petovainoa ja pelkoa ei ole kuten Euroopassa. Vapaita lohijokia riittää.
EU:ssa on suurempi väestötiheys kuin Afrikassa. Meillä äärimmäisen harvaan asutussa Suomessakaan ei villieläimille ole tilaa, petoeläimiä vainotaan ja muut suuret eläimet ovat haittaeläimiä. SUomalaisten ekologinen jalanjälki on aivan valtava metsäyhtiöt Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa, Neste palmuöljyn (ja palmujätteiden LOL) perässä. Rein oli joskus Euroopan ja maailman paras lohi- ja sampijoki. Itämeri on maailman saastunein meri.
Ilmastonmuutos olisi voinut olla mahtava tuilaisuus luoda ilmastovyöhykkeet ylittäviä suojelualueita ja suojella luontoa. Tehtiin päinvastoin, luonto alennettiin uusiutuvaksi energiaksi ja sillä ei ole mitään välliä enää jos luonto ei uusiudu enää koskaan, jos sen paikalla tehdään uusiutuvaa energiaa.
Ilmastonmuutospolitiikka on ollut ihmiskunnan pahin isku wildlifen tuhoamisen jatkumossa.
Muistakaa että elämme sisäänpäin lämpiävän propagandan keskellä.

[mvert]

Melkoisen julmaa näkemystä täällä tamronin, varmasti hintaisekseen hyvän putken ketjussa :)

Kuka antaa meille rikkaille länsimaalaisille oikeuden päättää, että kehittyvissä maissa ei saa lisääntyä? Miljardit köyhimmät ihmiset tuottavat esimerkiksi vähemmän päästöjä, kuin murto-osa kaikkein rikkaimmista ihmisistä. Ruuan tuottaminen heille tuhoaa tietenkin valtavat määrät luontoa, mutta sekin olisi vältettävissä, jos ruokaa tuotettaisiin kestävämmin.

Miksi juuri kukaan ei vaadi eniten kuluttavia vähentämään kulutustaan? (vastaus on tietenkin, koska on kommunismia rajoittaa yksilön rikastumista, vai onko muita tekosyitä?). Yhä useammat tuntuvat vaativan, että kaikkein köyhimmät lopettavat lisääntymisen. Oletteko koskaan miettineet miksi köyhimmät lisääntyvät?

Väitän, että maapallo pystyisi aivan hyvin kantamaan paljon yli 10mrd ihmistä, jos elintavat muutettaisiin kestävämmäksi. Se vaan sattuisi meidän kermaperseiden takalistoon niin paljon, että siihen ei olla valmiita. Paljon mieluummin syödään jotain rotukarjan pihviä medium miinuksena, kuin vaihdetaan liha soijapihviin. Tai ajella monta tonnia painavilla autoilla sen sijaan, että ajetaisiin 700kg painavalla riisikupilla. jne. jne.

Olisi mielenkiintoista nähdä tämän tamronin patentti. Siitä kävisi ilmi miten paljon kusettavat noissa milleissä.
Kun esim patentista voi hyvin käydä ilmi, että tämä on oikeasti esim 450 tai 480mm kinopäästä. Veikkaan, että asettunee noiden väliin. Sen ollessa patentin mukaan esim 501 mm .. olisi sekin yhtälailla mielenkiintoinen seikka.

Tämä millien pyöristäminen on ilmeisesti aika normaalia näissä pidemmissä zoomeissa. Onkohan jossain vertailuja eri linsseistä miten hyvin pitävät paikkaansa? Tarkennusetäisyys yms tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta edes jotain vertailuja olisi mukava nähdä.

[AnHa]

Hyviä kysymyksiä ja kommentteja edellä.

Suomalaiset voisivat jatkaa elämäänsä nykyisenkaltaisena, mikäli meitä olisi muistaakseni n. 1,3 miljoonaa. Tietenkin vähentynyt väestö merkitsisi pienempää kokonaiskulutusta, mikä lisäisi ihmisen koskemattoman luonnon määrää.

Suuressa mittapuussa kaikki ihmisen aiheuttamat ongelmat ratkeaisivat, mikäli ihminen lajina lopettaisi lisääntymisen seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Koetan sanoa, mahdollisuuksia siis on.

[hkoskenv]

Suomalaiset voisivat jatkaa elämäänsä nykyisenkaltaisena, mikäli meitä olisi muistaakseni n. 1,3 miljoonaa. Tietenkin vähentynyt väestö merkitsisi pienempää kokonaiskulutusta, mikä lisäisi ihmisen koskemattoman luonnon määrää.

Suuressa mittapuussa kaikki ihmisen aiheuttamat ongelmat ratkeaisivat, mikäli ihminen lajina lopettaisi lisääntymisen seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Koetan sanoa, mahdollisuuksia siis on.

Tuo lisääntymisen lopettaminen ei ole realistinen mahdollisuus. Se vaatisi ihmisluonteen evoluutiota, joka on nopeimmillan kymmenien tuhansien vuosien aikana tapahtuva asia. Kaikki varmaan tiedostavat liikakansoituksen ongelman, mutta sen ääreen on turha jäädä parkumaan, koska siihen ei voi vaikuttaa. Väestöennusteiden mukaan väestö kasvaa jonkin verran yli 10 miljardiin.

Se mihin voidaan edes yrittää vaikuttaa on pitää tuo porukka hengissä kohtuullisilla ympäristövaiktuksilla. Se on paperilla mahdollista, mutta käytäntö voi olla siinäkin hankala toteuttaa. Mutta sitä voi ainakin yrittää ja me länsimaalaiset voimme tehdä jotain sille omilla valinnoilla. Se on turhaa, että valitamme kehitysmaalaisten lisääntymisestä. Useimmille se lienee tekosyy jatkaa omaa sikailuaan tosiasioista piittaamatta. "Miksen minä saa ajaa katumaasturilla ja lentää etelänlomalle, kun afrikkalaiset täyttävät kuitenkin maailman".

[elmar]

...ihmisen aiheuttamat ongelmat ratkeaisivat, mikäli ihminen lajina lopettaisi lisääntymisen seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Tulihan se sieltä. Tamron sucks. Kiitos ja näkemiin.

[AnHa]

Suomalaiset voisivat jatkaa elämäänsä nykyisenkaltaisena, mikäli meitä olisi muistaakseni n. 1,3 miljoonaa. Tietenkin vähentynyt väestö merkitsisi pienempää kokonaiskulutusta, mikä lisäisi ihmisen koskemattoman luonnon määrää.

Suuressa mittapuussa kaikki ihmisen aiheuttamat ongelmat ratkeaisivat, mikäli ihminen lajina lopettaisi lisääntymisen seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Koetan sanoa, mahdollisuuksia siis on.

Tuo lisääntymisen lopettaminen ei ole realistinen mahdollisuus. Se vaatisi ihmisluonteen evoluutiota, joka on nopeimmillan kymmenien tuhansien vuosien aikana tapahtuva asia. Kaikki varmaan tiedostavat liikakansoituksen ongelman, mutta sen ääreen on turha jäädä parkumaan, koska siihen ei voi vaikuttaa. Väestöennusteiden mukaan väestö kasvaa jonkin verran yli 10 miljardiin.

Realismi ja fakta ovat eri asioita. Jos liikakulutusta katsotaan yhtälönä, tässä vaikuttaa kaksi asiaa: kulutus per kapita ja kuluttajien määrä. Toista tai molempia muuttamalla kokonaiskulutus muuttuu. Realismi on puolestaan suuntaus.