luettelo kameroista joiden raw tallentuu oikeasti raakana

[janne.]

meinasi taas käydä hassusti tän nikonin kennodatan mankeloinnin kanssa. alla on ehkä vähän alle kymmenen aukkoa nostetun* pinoamismielessä kuvatun pinon varjo-osa (kuvattu kuutamolla pienimmällä herkkyydellä dynamiikan säilyttämiseksi ja lyhyellä valotusajalla viirujen välttämiseksi, siksi pimeää):



melkein kaikkien kuvien varjot ovat värjäytyneet vihreiksi. miksi näin? kameran firmware on vähentänyt jokaisesta vihreästä kuva-alkion numeroarvosta jonkin pienen luvun. sellaisen luvun jonka kameran firmwaren ohjelmoineet jorkit ovat ajatelleet suurinpiirtein vastaavan kennon pikseleiden yhteistä lukukohinaa ja valotuksen aikana kertyneen pimeävirran määrää, se jälkeen kun niiden yhteinen varaus on ensin yhdessä ajettu ad-muuntimen läpi. on vain käynyt nyt niin että japanilaisten firmwareinsinöörien valitsema lottonumero on melkein jokaisessa kuvassa ollut pielessä - vain alhaalla keskellä on osuttu jotakuinkin oikeaan. tämä yksi ainoa ad-tason erotus oikeasta kun kerrotaan tuhannella (kymmenen aukon nosto) ja valkotasapainotetaan, tuloksena on vahva vihreän sävy joka on voimakkaimmillaan kuvan synkimmissä varjoissa.

onneksi raw therapee antaa kuvaajapololle mahdollisuuden korjailla kaikkitietävien insinöörismiesten jälkiä; ihan vain vähentämällä lottonumeron ja "oikean" numeron erotus kuvadatasta värit korjautuvat. ehkeivät nyt Oikeiksi™, mutta ainakin miellyttävämmiksi ja pinon kuvien kesken tasaisemmiksi:


(alaoikea kaipaa lisärukkausta)

jos firmware ei käpälöisi kuvia, olisi jokaisessa kuvassa ollut suurinpiirtein samansuuruinen painotus kohti magentaa. pimeävirta ja lukukohina kun eivät riipu kennon pikselien värisuodattimista, siksi tuloksena olisi optimitilanteessa magenta sävy jonka voisi korjata samanlaisella tempulla mutta lukuarvo olisi vain eri puolella nollaa ja todennäköisesti itseisarvoltaan suurempi.

matalalla herkkyydellä kuvanlaatua rajoittaa siis kameran firmiksen ohjelmointipuutteet, ei kenno itsessään. kymmenenkin aukon noston jälkeen kuvissa ei juuri näy sururaitoja. kyllähän se kohisee ja niin saakin kohista, koska suhina katoaa kuvaa pienennettäessä ja pinotessa mutta väärä väri on ja pysyy.

*) ISO-vastaavuus: 100 000...

[laxative]

Luin vain otsikon aiheesta ja tulin vastaaman vain, että sellaista digitaalista kameraa ei olekaan jonka kuva oikeasti tallentuu raakana.

https://www.youtube.com/watch?v=gLw0A-Y8rQk&t=12m8s" onclick="window.open(this.href);return false;

[hkoskenv]

Luin vain otsikon aiheesta ja tulin vastaaman vain, että sellaista digitaalista kameraa ei olekaan jonka kuva oikeasti tallentuu raakana.

Siitä voi saivarrella loputtomasti mitä raaka tarkoittaa digitaalisessa tallennuksessa, mutta käsittääkseni monissa teollisuus- ja astronomiakameroissa tallennetaan kennon AD-muuntimilta tulevat lukuarvot sellaisenaan. Sitä minusta "raaka" tässä yhteydessä tarkoittaa ja käsittely on se, jos AD-muuntimen tulosten ja tiedostoon tallentamisen välissä tehdään jotain "parannuksia", mitä tekevät käsittääkseni kaikki kuluttaja- ja valokuvausammattilaisten käyttöön tehdyt kamerat. Jos haluaa mitata kameralla fotometrisiä suureita, sitten on valittava kamera joka on tehty mittalaitteeksi eikä kameraa, joka on tehty taiteellisten visioiden luomiseen tai kaupallisen viihteen tuottamiseen.

[saloma-3]

Laitan tähän vain yhden huomion, johon törmäsin. En tiedä liittyykö asia tähän kysymykseen.
Latasin kuvien selailuun Fast raw viewer ohjelman.
Toden totta kuvat näyttivät tosi raaoilta. Se pisti miettimään, onko monetkin muut softat kuten C1 LR ym. kuinka todenmukaisia kun avataan "raw"- tiedosto.
Nämä oli tosi raakoja rakeisia ja ja hirveä vinjetti eräissä kameroissa..
Ehkäpä valotusdatakin olisi manipulaimaton. Mene ja tiedä. Puhuvat jostain aidosta RAW-histogrammista.

[jaava]

Latasin kuvien selailuun Fast raw viewer ohjelman.
Toden totta kuvat näyttivät tosi raaoilta. Se pisti miettimään, onko monetkin muut softat kuten C1 LR ym. kuinka todenmukaisia kun avataan "raw"- tiedosto.

Fast raw viewer käsittelee raw-tiedoston raakakuvadatan sellaiseksi (ei siis käytä raw-tiedostossa usein olevaa esikatselukuvaa), että sen voi näyttää tietokoneen näytöllä. Ja tekee sen esittelytekstin mukaan nopeasti.
Raaka-dataa ei voi suoraan esittää näyttölaitteilla, koska se ei ole vielä pikselimuodossa - on vain senseleitä, joista pitää laskea (raw-konverssio) pikselit.

Tuo "oikeati raakana tallentuminen" on hieman eri asia, ja viittaa kameran tekemiin muutoksiin kuva-dataan.
Mikä on sitten kuva-dataa aidoimmillaan.

1. Onko se kennon senselillä oleva (analoginen) sähkövaraus valotuksen loputtua.
2. Olisko se edellinen varaus (analogiseksi) jännitteeksi muunnettuna.
3. Olisko se edellinen jännite kuljetettuna kennon Analogia/Digitaalimuuntimen sisääntulolle.
4. Tai sitten A/D-muuntimen ulostulosta saatava senselin jännite digitaalisena.
5. Tai sitten tuota digitaalista jännitearvoa voidaan "hieman" käsitellä digitaalisesti kennolla (ennen datan luovutusta kennolta kameralle ja raw-tiedostoon), ilman että menetetään raw-kuva status.

Sen sijaan jos kamera suodattaa tai muuten käsittelee raw-dataa luettuaan sen kennolta ja ennen kuin tallentaa sen raw-tiedostoon, ollaan jo selkeästi viilaamassa kameran käyttäjää linssiin!
Onhan toki edullista suodattaa dataa kamerassa, jotta tuote menestyy testeissä.

Parhaissa kennoissa alkaa olla kohtien 2, 3, 4 ja 5 kohdalla toimintaa (*, joka kyllä selkeästi parantaa kuvanlaatua, mutta kärsiikö datan raakuus?

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
*)Varauksen jännitemuunnos tehdään valinnaisella vahvistuksella jopa niin, että käytännössä otetaan HDR-kuva (3 DUAL GAIN OUTPUT (DGO) SENSEL), kun eri vahvistuksilla otetut täysin samanaikaiset kuvat yhdistetään A/D-muunnoksen jälkeen:

[zone6]

Kyllähän LR:nkin kanssa kuvat näyttävät "raaoilta" kun laittaa kalibrointikurviksi lineaarisen ja poistaa kaiken kohinavaimennoksen ym. käytöstä.

Pääsääntöisesti kaikki ohjelmat sisältävät kuitenkin edes jonkinlaisen värikohinan tasoittelun ja gammakäyrän jotta kuva näyttää edes vähän oikealta.

Muistaakseni LR:äänkin sen täysin lineaarisen kalibrointikäyrän saa vain tekemällä sopivan profiilin DNG profile editorilla. Eli yleensä se "raaka" on aika piilotettuna.

[hkoskenv]

Tuo "oikeati raakana tallentuminen" on hieman eri asia, ja viittaa kameran tekemiin muutoksiin kuva-dataan.
Mikä on sitten kuva-dataa aidoimmillaan.

1. Onko se kennon senselillä oleva (analoginen) sähkövaraus valotuksen loputtua.
2. Olisko se edellinen varaus (analogiseksi) jännitteeksi muunnettuna.
3. Olisko se edellinen jännite kuljetettuna kennon Analogia/Digitaalimuuntimen sisääntulolle.
4. Tai sitten A/D-muuntimen ulostulosta saatava senselin jännite digitaalisena.
5. Tai sitten tuota digitaalista jännitearvoa voidaan "hieman" käsitellä digitaalisesti kennolla (ennen datan luovutusta kennolta kameralle ja raw-tiedostoon), ilman että menetetään raw-kuva status.

Minusta filosofinen raaka kuva on senselille osuneiden fotonien määrä. Sitä ei kuitenkaan pysty suoraan mittaamaan, eikä myöskään jännitettä, jonka viritykset tuottavat senselin kapasitanssiin, joten se on teoreettinen suure vaikka käytännön merkitystä. Käytännön raaka on minusta AD-lukutulokset. Se on selkeä ja yksikäsitteisesti luettavissa oleva vaihe signaalin prosessoinnissa ja suorassa suhteessa kennolle osuneisiin fotoneihin, joten sitä voi käyttää esimerkiksi fotometriaan, jos kennon vaste kalibroidaan. Mutta analoginen signaalinkäsittely kennolla, jota on sukupolvi sukupolvelta enemmän, voi vääristää dataa ja kyseenalaistaa raakuuden. Ja digitaalisten lukuarvojen käsittely on sitten jo selkeästi realismin korvaamista taiteellisella sutulla.

Parhaissa kennoissa alkaa olla kohtien 2, 3, 4 ja 5 kohdalla toimintaa (*, joka kyllä selkeästi parantaa kuvanlaatua, mutta kärsiikö datan raakuus?

Käytännössä kärsii, koska noita toimintoja ei ole dokumentoitu missään ja niiden mittaaminen on sen luokan homma, että on halvempaa ja helpompaa ostaa suoraan valonmittaukseen suunniteltu kenno, jossa on pyritty mahdollisimman suoraan ja ennustettavaan signaalinkäsittelyyn ja josta on saatavilla julkiset dokumentit mitä kenno tekee.

[janne.]

siinäpä esimerkkejä muutaman valmistajan "raakakuvasta". kenno on kaikissa kameroissa samankokoinen ja suurinpiirtein samaa tekniikkaa. nikon näyttää melko raa'alta, samaten uusin sony (linssinkorjauksen pakkoprofiili sotkee jonkin verran) - vanhempi sony on sen sijaan jo aika suttu. omassa luokassaan on samsung joka näyttää kännykkäjiipegiltä, ei näin.