Onko kännyn vai oikean kameran kuva

[jaava]

Mua säväytti kommentti täällä:
https://www.digicamera.net/keskus/viewt ... 9#p1363022

Aion opetella käyttämään enemmän myös pidempää polttoväliä, sillä saa kerroksellisuutta kuviin, hyvän erottelun isommalla aukolla ja hyvällä tavalla kuvat eivät näytä kännykkäkuvilta

Missä menee raja - mistä näkee mikä on kännykällä kuvattu ja mikä "oikealla" kameralla.

Eletäänkö jo sitä vaihetta, että vain hyvin erikoisista tilanteista ei onnistu vielä kännykällä ja niiden älykkäillä kuvankäsittelyillä.
Päädytäänkö lopulta siihen, että vain diffraktio on erottava tekijä, kun kännykän aukon halkaisijaa ei voi kovin suureksi tehdä, jottei linssit kasva ja kännytasku paina liikaa.

T.
Papparaispohdintoja

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Diipa daapaa:

PS. Diffraktiota eli aaltorintaman taipumisilmiötä raossa/aukossa ei voi ymmärtää kunnolla ilman matemaattista käsittelyä, kuten tässä (hyvä esitys suomeksi): https://www.youtube.com/watch?v=JNuBaKIjcJ8
Videolta selviää muun muassa, että ilmiö vaatii integrointia yli koko raon / aukon.

A. Diffraktion keskusmaksimin leveys raossa saadaan kaavasta: w = 2*Lambda*L/a
missä:
w = keskusmaksimin leveys
Lambda = Valon aallonpituus (0,3um - 0,7um)
L = polttoväli (raon optinen etäisyys kennosta)
a = raon halkaisija
Siis: Mitä suurempi rako, sitä pienempi on diffraktio-efekti.

B. Pyöreälle aukolle vastaava kaava: w = 2,44*Lambda*L/D
missä:
D = aukon halkaisija
Siis vain raon kaavan luku 2 muuttuu pyöreästä geometriasta johtuvaksi luvuksi 2,44.
Siis: Mitä suurempi aukko, sitä pienempi on diffraktio-efekti.

Kaavasta nähdään myös: Mitä pidempi polttoväli, sitä suurempi on diffraktio-efekti.

[Matti_JH]

Kännykkä = pokkari oli ennen. Huonot ovat huonoja, hyviä ei aina järkkäristä erota.
Eli riippuu paljon merkistä ja mallista.

[Joe-poika]

Oho, joku kiinnitti jotain huomiota sanomisiini! Olen tästä ihan vilpittömän otettu :D

Tarkoitin lähinnä sitä, että kännykkäkuvien polttoväli on lähes aina jotain väliltä laajis-normaaliobjektiivi. Joissain puhelimissa osataan jo todella hyvin tehdä huijaus-bokeh, jota ei aidosta erota muuten kuin tarkkaan tutkimalla; toisin sanottuna se ajaa asiansa. Joka tapauksessa nykyajan valokuvista joita me päivittäin näemme vaikkapa sosiaalisessa mediassa otetaan puhelimella varmaan 99%, joten pidemmällä polttovälillä otettu kuva näyttää "erilaiselta" kuin mihin olemme tottuneet. Lähinnä siis sen takia että perspektiivi on eri jos kuva on otettu kauempaa, osittain myös rajallisen syväterävyyden takia (jos kuvaaja on käyttänyt pientä syväterävyyttä).

Yleistä pohdintaa; huomaan itsekin välillä sortuvani sellaiseen pieneen tekniikkafetissiin, joka ei ole mitenkään ainutlaatuista vaan enemmän sääntö kuin poikkeus maailman harrastevalokuvaajien keskuudessa. Toisin sanottuna, koen että hyvä kännykkäkuva on jotenkin huijausta, vähemmän valokuvaamista tai uhkaa oikeaa valokuvaamista, vaikka eihän tässä ole mitään järkeä? En usko että kukaan kitaristikaan pahastuisi siitä, jos tulisi markkinoille todella hyvä, halpa ja pieni vahvistin? Yleisemmin; nykyisin kännykkäkamera on sillä tasolla, että se soveltuu esim. sosiaalisen median maisemakuviin hyvässä valossa ihan yhtä hyvin kuin järkkäri. Sitten, jos halutaan kuvata oikeasti hämärässä, käyttää ulkoista salamaa, pitkää tai todella lyhyttyä polttoväliä, nopeita suljinaikoja tms, niin järkkäri on edelleen järkkäri. Osalle meistä myös kyse on siitä, että vasta kun on järkkäri kädessä, on ruvettu kunnolla kuvaamaan, eikä osaa orientoitua kuvausmoodiin jos on vain kännykkä käytössä. Kuvassa se joko näkyy tai ei näy.

Mutta tosiaan; kommenttini tarkoitti lähinnä sitä, että kännykällä yleensä esimerkiksi kasvokuva on otettu puolen metrin päästä ja järkkärillä sen voi ottaa vaikka 10 metrin päästä. Se näyttää erilaiselta, perspektiivi on erilainen, ja sen huomaa myös ei-kuvausorientoitunut. Se kuva vaan näyttää ammattimaisemmalta, koska perinteisesti kaikki potretit on otettu vähän kauempaa, ja hyvistä syistä. Osittain toki polttoväliä voi simuloida croppaamalla, usein toimii hyvinkin, mutta silti huomaan usein pitäväni myös vähän pidemmällä polttovälillä kuvatusta pienen syväterävyyden takia. Vaatii sitten taas toki isohkoa kennoa ja/tai paljon valovoimaa.

En siis koe kännykkäkuvausta mitenkään uhaksi, ainakaan yleensä, ja sinänsä minusta olisi perverssillä tavalla jopa hienoa jos järkkärit kuolisivat pois kun jokaisessa puhelimessa olisi niin hieno kuvanlaatu. Silloin ehkä useampi keskittyisi kuvaamiseen kameroiden sijaan? Ehkä minäkin?

[aikaarska]

Mutta tosiaan; kommenttini tarkoitti lähinnä sitä, että kännykällä yleensä esimerkiksi kasvokuva on otettu puolen metrin päästä ja järkkärillä sen voi ottaa vaikka 10 metrin päästä. Se näyttää erilaiselta, perspektiivi on erilainen, ja sen huomaa myös ei-kuvausorientoitunut. Se kuva vaan näyttää ammattimaisemmalta, koska perinteisesti kaikki potretit on otettu vähän kauempaa, ja hyvistä syistä. Osittain toki polttoväliä voi simuloida croppaamalla, usein toimii hyvinkin, mutta silti huomaan usein pitäväni myös vähän pidemmällä polttovälillä kuvatusta pienen syväterävyyden takia. Vaatii sitten taas toki isohkoa kennoa ja/tai paljon valovoimaa.

En siis koe kännykkäkuvausta mitenkään uhaksi, ainakaan yleensä, ja sinänsä minusta olisi perverssillä tavalla jopa hienoa jos järkkärit kuolisivat pois kun jokaisessa puhelimessa olisi niin hieno kuvanlaatu. Silloin ehkä useampi keskittyisi kuvaamiseen kameroiden sijaan? Ehkä minäkin?

Joo, kyllä järkkärikuvan erottaa vielä hyvästä kännykuvasta, ainakin jos katsoo tarpeeksi suurena.
Mutta totta sekin, että pitkillä polttoväleillä on tosiaan helpompi saada eroa näiden formaattien välille.
Vaikka kännykässä olisi joku 80mm kinovastaava erillinen objektiivi/kamera, niin pienestä kennosta johtuen ero kinojärkkärin 85/1.8 tuottamaan kuvaan on valtava esimerkiksi potreteissa. Eikä tarvitse olla edes kinojärkkäri. Perus 50/1.8 APS-C (75mm kinovastaava) tekee jo ihan mukavaa bokehia ja kohteen erottelua taustasta.
Ja ero luonnollisesti kasvaa kuin mennään vaikka 70-200/2.8 zuumiin kinossa, ja yritetään toistaa vastaavaa jollakin kännykällä.

Oma kännykkäni (Huawei P20Pro) on vahvimmillaan sen 27mm kinovastaavalla laajiksella. Sillä saa jo varsin mukavaa 27mm (- 50mm , jos käyttää digizuumia) peruskuvaa. Ja osaava kuvaaja osaa pelata kännykkäformaatinkin kanssa paremmin kuin ihan perusjorma. Kiinnostavia kuvia voi saada myös kännykällä, tottakai.

Olen myös huomannut, että kun oleb kuvannut yhä enemmän kännykällä ja sen 27mm kinovastaavalla laajiksella, niin vastaavaa polttoväliä on tullut käytettyä enemmän myös järkkärissä! Siihen on ikäänkuin tottunut. Onko kellään muulla käynyt samalla tavalla?


Lopuksi haluan sanoa, että on tosiaan tervetullutta vaihtelua, että puhutaan valokuvauksesta asiallisesti ilman turhaa merkkikiihkoilua yms. Enemmän pohdintaa itse valokuvauksesta kuin eri brändien pienistä eroista ja niiden kärpästen paisuttelusta härkäseksi ;-)