luonnonilmiöhälytysketju

[Matti_JH]

Oulun/Vaasan välillä on kaikkea jännää. Etelä ei saa tänään.

[janne.]

siellä ois auringonpimennys menossa

[talonherra]

Revontulia Nivalassa, Pohjanmaalla

[aikaarska]

Kaikkihan tämän nyt tietää, mutta laitetaan kuitenkin kun ketju on muutenkin ollut turhan hiljainen viime kuukausina...

https://www.ursa.fi/palvelut/tiedotusva ... a-211.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Eli täydellistä kuun pimennystä tarjolla huomenna aamulla. Länsi-Luode linjalla.

Hyvä mahdollisuus ettei pilviverhotkaan ole tiellä...

[Arza22]

Kannattaa nousta katsomaan, näkyy pimennys hienosti!





Edit: jäipäs kuvat tummaksi kun pimeässä huoneessa käsittelin...

[aikaarska]

Juu, kannatti herätä. Mukavan kirpakka pakkaskeli herätteli muutenkin nasevasti uuteen päivään!





Siinäpä pari nopeasti käsiteltyä pläjäystä.

[Sahaaja]

Väärä hälytys, ei vaan, alkuviikon uutisissakin mainittu revontulinäytös taisi jäädä toteutumatta.
Taivaanvahdissakaan ei oikein kuvia ole, näihin aikoihin useana vuonna leiskunut mutta miten nyt ennuste meni pieleen, vai menikö?

[Maffer]

Kirkasta höttöä korkealla taivaalla auringonlaskun suunnalla Porissa. Saattaa enteillä yöpilviä tai sitten ei.

[Matti_JH]

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtihar ... etaan.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Aamulla 22.11. saattaa näkyä runsaasti tähdenlentoja - alfa monocerotideja odotetaan
Alfa Monocerotidien parvelle ennustetaan tänä vuonna purkausta. Mikäli arvio osuu oikeaan, aamulla 22. marraskuuta voi näkyä lyhytaikaisesti paljon meteoreja.

Alfa monocerotidit ovat vähäinen tähdenlentoparvi, joka ei normaalisti nouse otsikoihin. Tänä vuonna on toisin.

Esko Lyytinen ja Peter Jenniskens ennustavat, että parvi kokee jonkinlaisen purkauksen.

Lyytinen on Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko ja Peter Jenniskens työskentelee Nasassa. Kumpikin on kansainvälisesti tunnettu tähdenlentoparvien asiantuntija. Tästä huolimatta ennusteessa on tällä kertaa paljon epävarmuustekijöitä.

Alfa Monocerotideja ei tunneta kovin hyvin. Ei ole tarkasti tiedossa, missä meteoreja aiheuttava avaruuden pölyvana sijaitsee maapalloon verrattuna. Tiheimmän vanan paikka Maan rataan verrattuna myös vaihtelee vuosittain muiden planeettojen painovoiman vaikutuksesta.

"Kaikenlainen aktiivisuus ihan pienestä lähes meteorimyrskylukemiin on mahdollista", toteaa Esko Lyytinen. "Todennäköisimpänä pidän sitä, että katselija voi paljain silmin havaita parinkymmenen minuutin aikana aikana yhteensä noin parisenkymmentä meteoria."

Tähdenlentoparvien käyttäytyminen jakautuu normaaleihin vuotuisiin näytöksiin, purkauksiin ja myrskyihin. Yksinkertaistaen purkauksissa esiintyy satoja tähdenlentoja tunnissa ja myrskyissä tuhansia tunnissa.

Koska nyt ennustettu Alfa Monocerotidien maksimi on lyhyehkö tapahtuma, mahdollisesti vain 15 minuutin luokkaa, näkyvien tähdenlentojen määrä on ilmiön maksimin aikana pikemminkin kymmeniä kuin satoja.

Kokonaisuudessaan ilmiö saattaa kestää useita kymmeniä minuutteja.

Mallinnuksissa arvioidaan komeettojen jälkeensä avaruuteen jättämien pölyvanojen sijainteja maapalloon verrattuna. Kun maapallo kulkee pölyvanan läpi, törmää ilmakehään paljon pienkappaleita, jotka näkyvät meille tähdenlentoina.

Alfa monocerotidien emokappaletta eli komeettaa, josta pölyvana on irronnut, ei tunneta. Samainen parvi on kuitenkin aiemmin aiheuttanut purkauksia, viimeksi vuosina 1985 ja 1995. Vuosien 1925 ja 1935 maksimit saattoivat yltää jopa meteorimyrskyihin asti.

Ennusteen mukaan suotuisin ajankohta purkaukselle on noin kello 6.50 paikkeilla Suomen aikaa, mutta todellinen aika voi heittää tästä.

"Jos alkaa katsomaan taivaalle puoli seitsemältä, ei todennäköisesti menetä parasta hetkeä", Lyytinen neuvoo.

Suurin este ilmiön näkemiselle on marraskuiseen tyyliin umpipilvisyyden riski. Mikäli kirkas sää sallii havaitsemisen, kannattaa etsiä riittävän avoin ja pimeä havaintopaikka.

Nimensä mukaisesti alfa monocerotidien tähdenlennot näyttävät tulevan Yksisarvisen tähdistöstä (latinaksi Monoceros). Se sijaitsee Orionin tähdistön vasemmalla puolella ja on tapahtuman aikaan matalalla lounaassa. Parven tähdenlennot näkyvät kuitenkin ympäri taivasta.

Marraskuun 22. päivänä Aurinko nousee esimerkiksi Helsingissä kello 8.36 ja Jyväskylässä kello 8.49. Ennustetun purkauksen aikaan yötaivas on alkanut jo vaalentua, mutta on yhä tarpeeksi tumma ilmiön seuraamiselle.

[Matti_JH]

Pilvessä oli eikä ilmeisesti kovin merkittävä outburst ollut.

[talonherra]

Reposia Nivalan korkeudella, pohjoishorisontissa.

[Matti_JH]

...



Hetken oli nättiä

[talonherra]

Täälläkin, mutta niin pienen hetken etten edes kerinnyt liikkeelle..=D

[talonherra]

Syksyn ensimmäiset revontulet pohjoistaivaalla!

[Arza22]

Tällä hetkellä osittainen auringonpimennys meneillään, kuvattu auringonkatselusuojan läpi.

[mvert]

Piti tuosta pimennyksestä ottaa kuva arkistoon. Kaikkien ohjeiden vastaisesti käytössä ainoastaan ND500 objektiivin nokalla ja adapterissa variable ND maksimiasennossa.




Tekniset tiedot:
Canon EOS RP
EF100-400mm f/4.5-5.6L IS II USM +1.4x III
2160 × 2160 – 307 kt
560.0 mm
f/45
ISO100
1/4000 s

[janne.]

saharan pölyä tulossa että varautukaa värikkäisiin ruskoihin

[aikaarska]

saharan pölyä tulossa että varautukaa värikkäisiin ruskoihin

ahaa. milloin?

[Maffer]

Porissa tuulee niin ettei mitään järkeä. Keskustassa ei päässy oikein vastatuuleen kävellen edes. Ei ole normaalia enää Suomen oloissa. Tuulimittarit on rikki eikä voi havainnot pitää paikkaansa.

Havainnot oli 6-10m/s. Oikeat puuskat ehkä 30-40m/s.

[janne.]

saharan pölyä tulossa että varautukaa värikkäisiin ruskoihin

ahaa. milloin?

muutaman päivän päästä