Olympus-kuvaajan arkea...

Minolta-digit, Olympus-digit (ei-järjestelmädigejä)
Vastaa Viestiin
JL Anttola

Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja JL Anttola »

Olin viikonloppuna Jyväskylässä. Tyttären lapselle annettiin nimi perinteisin rituaalein. Paikkana Palokan kirkko. Lupauduin hoitamaan tilaisuuden ikuistamisen...

Palokan kirkossa on "alttaritauluina" kaksi korkeaa ikkunaa alttarin takana, lähes lattiaan asti ne. Talvipäivänä sisällä silmälle melko valoisaa, mutta ei valotusmittarille. Ja tilaisuuden aikana kuvattavien takana huomattavasti sisätilaa valoisampi luminen metsämaisema; kaunis kyllä. Ennen tilaisuutta sihtailin ja testasin valotuksia; ei oikein yhtään kärsinyt plussaa laittaa, ikkuna tai se maisema alkoi palaa puhki. Ja näytelmän päähenkilöt selkä sitä ikkunaa kohti, eli kasvot ja kohteet jäämässä alivaloille. Salaman käyttö ei tilaisuuden aikana tullut missään tapauksessa kyseeseen. Aika kova paikka harjoittelijalle ja pikkukennolle... Lasiksi laitoin 12- 40 Pro-zuumin, halusin pärjätä ilman lasin vaihtoja, ja kuvata koko porukkaa sekä sitten rajatumpia otoksia; näytelmässä kastettava, kastaja, neljä kummia ja kaksi vanhempaa. Aukoksi laitoin 2.8 eli suurimman tarjolla olevan (sen syväterävyys riittää pikkukennon kanssa kyllä) ja ISO:n nostin 400:an. Ja kohinan poistossa on nyt pari päivää vierähtänyt. Lightroomin rajaustoimintoja opetellen; miten nostetaan vain kasvoille lisää valoa...

Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt laittaa 25/1.4, 45/1.8 ja 75/1.8 Primet viereen valmiiksi, kuvata täydellä aukolla ja perus-ISO:lla ja yksi tai kaksi napsua ylivalolla koko ajan. Ihmisten liikkumiset ja kapeampi terävyysalue olisi muutaman kuvan varmasti sutannut, mutta kiipperit olisivat olleet parempia ja jälkityö vähäisempää, varsinkin kun isommilla milleillä ikkunan osuus kuvissa olisi ollut pienempi. Tai ostaa ammattimies laajadynaamisella täyskärillä hoitamaan homma.

Ikävä oppia kaikki. Ja vielä ikävämpää, kun ei opi; seuraava vastaava paikka ja kaikki on unohtunut autuaasti ja virheet toistuu...

JL Anttola

PS. Flickr on kontallaan, olisin laittanut esimerkin ilman näyttelijöitä paikasta. Ehkä lisään, jahka nousee.
PS2. Loppupuolella tilaisuutta laulettiin Suojelusenkeli-virsi (Maan korvessa kulkevi...). Kamera oli jalustalla, nappasin sen tekemään videota hetken mielijohteesta. Heti aluksi tilaisuuden toinen päänäyttelijä sai valtavan yskänpuuskan. Tyttärelle on jostain kummasta siunautunut kohtuullinen musiikin lahja, ja varmoin ottein hän veti virren läpi, ja joukon muutamat laulutaitoiset tulivat mukana. Ja pappi ravasi taustalla, sivulla, vesilasilla, ja yski... Tuo pätkä voisi saada katselijoita juutuupissa, en aio kuitenkaan laittaa sinne. Inhimilliseksi se vaan tilaisuuden muutti, mutta on kyllä video aika koominen.
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
Maffer
Viestit: 22631
Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
Viesti:

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja Maffer »

Katso histogrammista onko valotus kohdallaan. Ei voisi helpompaa olla. Kuvasin 2013 yhdet häät OM-D:llä ja eepelillä, mikä mahtoi olla e-pl3 taskussa hupikamerana. Kummallakin meni suoraan nappiin enkä mitään muuta kattonu valottamisessa. Histossa palaa huippuvalot tietty mutta näkee onko varjoissa mitään. Naamat eivät pala vaikka huiput meneekin ( = anti mennä vaan ).
hauusita
Viestit: 368
Liittynyt: Elo 25, 2005 11 : 36
Paikkakunta: oulu

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja hauusita »

Turha sitä salamaa on pelätä. Samat haasteet ne on täyskärinkin kanssa valaistuksen suhteen -toki niiden tiedostoista pystyy enemmän pelastamaan.
JL Anttola

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja JL Anttola »

hauusita kirjoitti:Turha sitä salamaa on pelätä.
Jos meijän muija sannoo miulle, että kesken kirkollisen toimituksen ei muuten salamat välskää, ni syytä on pelätä...

Mutta heti perrään toisella yrittämällä saisin paremmat kuvat, ja luultavasti kolmannella vielä paremmat. Jos tytär joskus parin - kolmen vuoden päästä järjestää samanlaisen keikan, sitte ei oo mittään takkeita laadun paranemisesta, kun ei ennää muista tätä keikkaa tehneensäkkää... Histogrammeja yritin siinä pikasessa ennen tilaisuutta käynnissä katella, mutta ois vaan pitäny antaa sen ikkunan kohan välskätä ylivaloa reilusti, tai yrittää kääntää suuntaa niin, ettei ikkuna ois niin isosti kuvan taustana. HDR ois toiminu, jos ihmiset seisois paikallaan. Tekniikasta vielä sen verran, että tuossa EM1:n originaaliversiossa on kait Panasonicin kenno, kun muissa Olyissa on Sonyn. Nytkin toinen poika kuvas miun pikku-EPL6:lla miun laittamin ohjelma-automaattiasetuksin, ja siinä oli jossain kuvissa ISO 1000, ja miulla siis EM1:ssä kiinteenä 400, ja melkolailla samat kohinat kuvissa? Harjottelijalla tämmöstä; etukäteen lupasinkin vain yrittää, tulosta en taannut.

Kyllä noista kohinaisistakin kelvollisia löytyi, jälkityötä vaan paljon. Kelvollisia niille, kenelle niitä otettiin, itelle ei niinkään. Tää tais olla ensimmäinen kuvauskeikka miulla, missä raha liikkui. Tosin miulta poispäin jonkinlaisten lahjusten, matka- ja majotuskulujen muodossa... kaks yötä oltii hotellissa Jyväskylässä. Mutta jos mielenläikähykset laskee, ni tulopuolelle meni keikka ja reilusti. Ensimmäinen lapsenlapsi tään ikäsenä on aika kova juttu.

JL Anttola
Hannu KH
Viestit: 7836
Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
Paikkakunta: Banaanilaakso
Viesti:

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja Hannu KH »

hauusita kirjoitti:Turha sitä salamaa on pelätä. Samat haasteet ne on täyskärinkin kanssa valaistuksen suhteen -toki niiden tiedostoista pystyy enemmän pelastamaan.
Ihan samaa mieltä.
Usein toitotetaan että salama tappaa hyvän vallitsevan valon, usein se valo on ihan persustasta hyvällä täytevalolla pelastaa tilanteen ja ottaa sitten vaan vähemmän niitä kuvia eikä räpsi koko aikaa.
Mahdolliset kirjoitusvirheet johtuu tabletista.
plumpus
Viestit: 19
Liittynyt: Kesä 29, 2017 19 : 48

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja plumpus »

Itselleni tuo histogrammi on ollut täysi mysteeri.Sehän on kuin pistäisi automaattitarkennuksen koko kuvan alueelle,miten kamera voi tietää mihin halutaan tarkentaa.Vaikka histogrammikäyrä näyttää hyvältä ,valottuuko vastavalossa olevan kuvattavan naama oikein,siis se kohta jonka halutaan valottuvan oikein.Olen joskus kokeillut noita ylivalo-alivalo varoitusvärejä,niissä on ainakin näissä olympuksissa mielestäni liian vähän säätövaraa,olisi hyvä jos varoitukset voisi säätää niin tiukaksi,että valotus osuisi yhden aukon sisään.Olen luovuttanut tällaisissa hankalissa tilanteissa ja käytän valotuksen haarukointia,5 kuvaa eri arvoilla ja äänettömällä sulkimella niin ei häiritse ketään.

Valovoimaiset linssit auttavat paljon tällä kennokoolla.Noille olympuksen sikamaisen kalliille valovoimaisille kiinteille löytyy sigmalta halvemmat vaihtoehdot,niitä saa koko setin yhden olympuksen hinnalla.Ovat vain nekin aika möykkyjä,nehän on alunperin tehty isommalle kennokoolle.
Itselläni on 30mm f1.4 ja se on ihan toimiva peli,siis toinen yksilö,ensimmäinen teki isoilla aukoilla pehmeää ja sumuista kuvaa.Onneksi Verkkokaupalla on toimiva palautussysteemi.
Hannu KH
Viestit: 7836
Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
Paikkakunta: Banaanilaakso
Viesti:

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja Hannu KH »

Histogrammista ei oo hyötyä jos joku kohta palaa tarkoituksella puhki, ja pitäis vaikka naama valotettua oikein. Korkeintaan siitä voi päätellä kuinka kuvan suuret pinta-alat suhteessa toisiin valottuu.
Olympuksen varoitusväreistä kuvanottohetkellä näkee jotakin.
Mahdolliset kirjoitusvirheet johtuu tabletista.
Maffer
Viestit: 22631
Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
Viesti:

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja Maffer »

Ne varoitusvärit on just niin hyvät kun histogrammikin mitkä lasketaan jostain jpg-profiilin perusteella. Tässäkin tapauksessa RAW-histogrammi kertoisi kaiken tarpeellisen ja muulla mittauksessa ei tekisi enää mitään mikäli haluaa säilyttää ulkoa detailit ja puskea muuta kuvaa kuvankäsittelyssä ylöspäin tarvittava määrä. Se on saatavilla magic lanterniin Canonissa mutta siinäkin hieman viiveellä toimivana.

Histogrammia oppii kyllä lukemaan ajan kanssa. Oikean päädyn piikeistä voi päätellä milloin menee ulkomaisema puhki ja milloin valkoinen häämekko seuraa perässä. Näin tein OM-D:llä ja putkeen meni.

Jos metodi pelottaa, voi edelleen mitata pisteellä sieltä naamasta tai häämekosta että saa hyvän ETTR-valotuksen priorisoiden sisällä olevia detaileja.
jopisalo
Viestit: 979
Liittynyt: Joulu 02, 2016 17 : 04

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja jopisalo »

tervehdys
Oletkos Anttola kokeillut viewerin kohinanpoistoa(kolme porrasta ja ei) verrattuna tuohon kaupalliseen ohjelmaasi. Joskus, harvoin, kun olen tuommoisenkin nappulan huomannut on se korkein taso siistinyt kuvaa melko mukavasti (tähtien katoamisia en ole tutkinut).
ps1 prime käytöstä: olin joskus kauan sitten, filmiaikaan, palkitun ammattilehtikuvaajan tyttären häissä, isä hoiti tietty kuvauksen: kolme objektiivia, jokaisella tietty pikkutakin tasku. Ai sitä baletin veroista koreografiaa jolla objektiivit vaihtuivat lennossa kameran etupuolta vilkuilematta, siinä silmä lepäsi ja kenties pieni kateus heräsi...
ps2 siitä teleobiskan jalustapannasta: tuommoiseen satunnaiskokeiluun syntyisi varmaan luontevimmin jonkun 3D tulostinharrastajan työpöydällä, ei ne niille mitään käyttöä hanki keksiä alkuinnostuksen jälkeen...
JL Anttola

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja JL Anttola »

Tervehdys!

Olen kevyttä vertailua tehnyt, en oikein tullut hullua hurskaammaksi. Täytyy joku kaunis päivä ottaa asiaksi ja muutaman kuvan kanssa tehdä testiä. Lightroomissa on monta vipua kohinajuttuun, ja taitaa olla ongelma siinä, etten oikein ymmärrä niiden käyttöä. Niin kuin olen aiemminkin todennut, LR:ssä on maskausvälineitä, eli kuvan säätöä voi tehdä valitsemilleen alueille erikseen, siinä se minun mielestäni päihittää Viewerin. Jos kuvausolosuhteet eivät ole kovin vaikeat, eli kuvalle ei tarvi isoja juttuja tehdä, voisi Viewer puoltaa paikkaansa, sen oletusasetuksilla kääntyy kuitenkin RAW kohtuullisen hyväksi jiipekiksi, ja vaivattomasti. Kyllähän Lightroomiinkin voi laittaa itseään miellyttävät oletukset, jos osaa.

Ristiäisreissussa yövyttiin Jyväskylän keskustassa, ja iltakävelyllä käytiin. Otin palttoon taskuun epl kutosen ja siihen olyn 17 millin primen, tässä linkki tuloksiin, jos ketä kiinnostaa:

https://flic.kr/s/aHsm8eGe2a" onclick="window.open(this.href);return false;

Käsivaralta kaikki. Ja automaatti tai esi-ohjelma asetuksina. ISO monissa jopa 1600, ja kyllä niissä kohinaa on, ja on sitä otettu poiskin. Minun silmiin käypäisiä turistikuvia, kun ei mene suurentelemaan. Jalustalta, emmalla ja paremman kuvaajan käsissä olisi tullut teknisesti jonkin verran parempaa jälkeä, epäilemättä. Mutta ei se kamera tunnelmaa tai visuaalisuutta paranna. Olisi nuo voinut kyllä samalla kertaa testata kännykällä, olisiko silläkin saanut samanlaista suttua?

Siitä adapteri-rillukasta. On täällä Mikkelissä yks koneistaja, joka ihan leipänsä eteen muovisia rillukoita suunnittelee ja tekee. Hänelle sikäli helpompi homma, että materiaaleja ja kokemusta niistä vaikka millä ja mitalla. Käyn siellä, kun se asia milloin oikein tapetille nousee. Toimitusajat siellä joskus pitkähköt pikkuhommissa, mutta toisaalta on tuo jo muutaman vuoden ollut suunnittelun alla itselläkin...

JL Anttola
©pjm
Viestit: 6447
Liittynyt: Huhti 30, 2015 10 : 08

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja ©pjm »

Jalustapannasta tarvis?
Miulla oli putki johon ei ollut pantaa ja oli putki jonka pannan sisähalkaisija taas toiselle liian iso. Teetin paikallisen AMKIn porukoilla 3D valukoneella sellaiset muoviset puolikkaat siihen isoon pantaan ja sitten pystyin hyödyntämään pantaa kahdelle putkelle. Sovitteissa pienet reunukset niin ne pysyivät todella hyvin paikoillaan.

Kohinanpoistosta ym käsittelystä sen verran että kun käsittelet kuvia niin tee se 100% asetuksella eikä semmoseen pieneen kuvaan.
Lopulliseen nettikuvaan kannattaa tehdä lopullinen nettikuvan käsittely.
iikkoo
Viestit: 662
Liittynyt: Heinä 01, 2008 15 : 12

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja iikkoo »

JL Anttola: "....Käsivaralta kaikki. Ja automaatti tai esi-ohjelma asetuksina. ISO monissa jopa 1600, ja kyllä niissä kohinaa on, ja on sitä otettu poiskin. Minun silmiin käypäisiä turistikuvia, kun ei mene suurentelemaan. Jalustalta, emmalla ja paremman kuvaajan käsissä olisi tullut teknisesti jonkin verran parempaa jälkeä, epäilemättä...."

Missähän ne kohinat noissa kuvissa on ;) ?
En löytänyt, mutta vikaa on varmaan silmissäni. Ja käsivaralta, noissa valoissa otetut kuvat ovat minun mielestäni oikein hyviä, tuskin ne olisi parantuneet jalustalla. Vain liikuuvat ihmiset olisivat levinneet...
paulas
Viestit: 1171
Liittynyt: Syys 06, 2003 23 : 54

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja paulas »

Olen samaa mieltä hauusita:n kanssa: "Turha sitä salamaa on pelätä". Ja myöskin puolison kommentteja :)

En ole mikään mestarikuvaaja, mutta olen kuvannut viiden lapsenlapseni ristiäiset ja kahden nimijuhlat, ja nimenomaan Olympuksella. Salama ei mielestäni ole häirinnyt kirkollisiakaan toimituksia. Varsinkin päiväsaikaan vallitsevan valon ja salaman yhdistelmällä otetut kuvat ovat olleet varsin luonnollisia valaistukseltaan. Päivänvalossa salamankäyttöä ei juuri huomaa, se ei mielestäni häiritse tilaisuutta. Objektiivina oli ensimmäisissä 14-54/2.8-3.5 ja sittemmin 12-40/2.8. Sanoisinko, että, jos haluaa myös itse keskittyä tilaisuuteen, zoomi on näppärä. Itse pelaisin näissä tilaisuuksissa varman päälle, koska tilannetta ei voi toistaa ja kuvista on iloa vielä vuosikausiksi eteenpäin. Tämä siis vihjeeksi, kun kuvaat mahdollista seuraavaa vastaavaa tilaisuutta.

Olen kuvannut myös hautajaisia mainitsemasi kaltaisissa olosuhteissa (Lahjaharjun kappeli). Salama on ollut käytössä, ainakin päiväsaikaan, kun suuret ikkunat ovat taustalla. Lähimpien hautajaisissa samassa paikassa on sitten ollut palkattu, ammatikseen kuvaaja, silloinkin on ollut salama käytössä.
JL Anttola

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja JL Anttola »

Kiitokset kaikille tähän asti vastanneille, kaikki vinkit auttaa ukkoa kehittymään. Kun vaan muistas sitte ko on tarve...

Paulas, eikös Lahjaharjun kappelissa oo ne isot ikkunat sivuseinällä, ainakin jos toimitaan alttarin vai mikä se on edessä tai yleensä niin, että väki istuu penkeissä? Näin muistelisin entisenä jyväskyläläisenä, voin muistaa väärin.

Ja pjm, miulla on just sama tilanne sen jalustapannan kanssa, että on valmis kiinalainen melkein ilmaseks ostettu panta, ja on noita vanhoja objektiiveja, mutta panta on liian isolle halkasijalle. Ite ajattelin piirtää sorvaajalle mitat sellaseen muovirinkulaan, missä on sisähalkasija objektiivin pantakohan ulkohalkasija, ja ulkohalkasija tuon pannan sisähalkasija kun panta on pikkusen, mutta ei pohjaan, kiristetty. Tuohon rillukkaan toiseen reunaan pieni kynnys, missä ulkohalkasija on pari milliä suurempi kuin muualla. Ja sitten katkasta siitä rillukasta pieni pätkä kehältä pois niin, että sen kehämitta jää pannan kehämittaa aavistuksen pienemmäks. Pitäs hoitaa homman. Canonin FD 70-210/4.0 opiskassa säätörengas tarkentaa kiertämällä ja zuumaa eestaas vetelemällä, ja liikkuu koko objektiivin mitalla, eli pantaa ei voi siihen laittaa mihinkään kohtaan. Mutta jos kameran ja opiskan väliin laittaa 2x telejatkeen, voip pannan laittaa jatkeeseen. Jääp varmaan vähän nokkapainoseks, mutta ei niin paljon kuin jos laittaa rungon pohjasta jalustalle. Mittää oikeeta tarvetta tai järkevää käyttöä ei noille vanhoille manuaalilaseille oo, leikittäväks vaa.

JL Anttola

PS. Unehtu oleellisin: Kiitokset iikkoo kuvien kehuista! Öiset kaupunkikuvat on mukavia sekä kuvata että katsella, ja muutamiin oon itekkii ollu osin tyytyväinen. Pikselipiippaamisesta pitäs päästä eroon, sen sijaan muuten kuvia yritän oppia kattomaan jo etukäteen. Yökuvauksessa ei oikein paljoa voi kroppailla jälkikäteen, olisi osattava katsoa ennen kuvan ottoa rajaukset ja sommittelut paremmin kohdalleen.
Hannu KH
Viestit: 7836
Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
Paikkakunta: Banaanilaakso
Viesti:

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja Hannu KH »

Noissa täytesalamajutuissa on tärkeää että TTL-salamamittaus toimii kunnolla....tai sitten kuvaaja osaa homman keskivertoa paremmin. Huonolla automatiikalla salamavalo alivalottuu tai tääkäsee liikaa...joka saattaa jotain ärsyttääkkin.

Yleensä herkässä tilanteessa (esim. Hautajaiset) lähipiiri on keskittynyt tilanteeseen niin ettei sopivat täytesalamat haittaa. Peräpenkissä saattaa olla ajatukset muualla, vaikkapa kritisoimassa kauheaa salaman käyttöä....tarvitteeko niistä peräpenkkiläisistä välittää?

Mulla oli peilitön lokakuu jokunen vuosi sitten. Totesin kyllä että Olyn TTL-salama-automaatti ei selvinnyt puhtain paperein kuvaustilanteista.
Mahdolliset kirjoitusvirheet johtuu tabletista.
jopisalo
Viestit: 979
Liittynyt: Joulu 02, 2016 17 : 04

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja jopisalo »

aamuinen tervehdys
jatketaan tähän vaikka diy osioon kuuluisikin: Mulla on 20mm hyvälaatuinen vanererilevyn palanen kaikenmoisten rinkuloitten sun muun tekoon. Siitä erikokoisilla reikäsahoilla, tai isommat ulkoa kuviosahalla, irrottelen aihioita joita liimaten tarpeellinen pino yhteen. Sitten sorvilla lähimittaan, puolisen milliä työvaraa. Aihio uimaan tai isompi sutimalla reilusti ohennetulla liuotinohenteisella venelakalla niinpaljon kuin puu imee. Kuivattelu, viimeistelykoneistus ja valmiiksi lakkaus ja tarpeellisten pintojen mattamustamaalaus. Mokomista tulee joskus oikein nättejäkin...
hauusita
Viestit: 368
Liittynyt: Elo 25, 2005 11 : 36
Paikkakunta: oulu

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja hauusita »

Hannu KH kirjoitti:Mulla oli peilitön lokakuu jokunen vuosi sitten. Totesin kyllä että Olyn TTL-salama-automaatti ei selvinnyt puhtain paperein kuvaustilanteista.
Mulla on kans vähän sellaiset kokemukset automagiigasta, että parempaan (eli tasaisempaan) lopputulokseen pääsee manuaalisesti säätämällä.
odzmo
Viestit: 282
Liittynyt: Loka 18, 2009 2 : 34

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja odzmo »

paulas kirjoitti:- - -
Olen kuvannut myös hautajaisia mainitsemasi kaltaisissa olosuhteissa (Lahjaharjun kappeli). Salama on ollut käytössä, ainakin päiväsaikaan, kun suuret ikkunat ovat taustalla. Lähimpien hautajaisissa samassa paikassa on sitten ollut palkattu, ammatikseen kuvaaja, silloinkin on ollut salama käytössä.
Voisin kuvitella, että salamakielto on lähtenyt siitä, että tilaisuuksissa monta harrastelijakuvaajaa on hyppinyt pitkin poikin ja laukonut salamoituja kameroitaan jatkuvalla tahdilla.
paulas
Viestit: 1171
Liittynyt: Syys 06, 2003 23 : 54

Re: Olympus-kuvaajan arkea...

Viesti Kirjoittaja paulas »

JL Anttola kirjoitti:Kiitokset kaikille tähän asti vastanneille, kaikki vinkit auttaa ukkoa kehittymään. Kun vaan muistas sitte ko on tarve...

Paulas, eikös Lahjaharjun kappelissa oo ne isot ikkunat sivuseinällä, ainakin jos toimitaan alttarin vai mikä se on edessä tai yleensä niin, että väki istuu penkeissä? Näin muistelisin entisenä jyväskyläläisenä, voin muistaa väärin.

Kyllä ne isot ikkunat ovat sivuseinällä. Hautajaisissa kuitenkin osa (ehkä noin puolet) laskee kukkalaitteita niin, että ikkuna jää heidän taaksensa.
Vastaa Viestiin