Tavis, nokkela, luova, taiteilija

[jaava]

Ongelma on siinä, et yrität rakentaa jotain selkää aksiomaattista järjestelmää ongelmaan, joka on kaikkea muuta kuin selkeä. Ja jopa hyvin määritelty järjestelmä tulee aina sisältämään porsaanreikiä (väitteitä joita ei voi todistaa). Lopullinen vastaukseni siis on: 42 dB.

Vai onko niin, että moni mystifioi asiaa, jonka toin alustuksessa esille? Niin tai onko koko aihe tabu, eikä siitä pitäisi keskustella?

[ttuplai]

Ongelma on siinä, et yrität rakentaa jotain selkää aksiomaattista järjestelmää ongelmaan, joka on kaikkea muuta kuin selkeä. Ja jopa hyvin määritelty järjestelmä tulee aina sisältämään porsaanreikiä (väitteitä joita ei voi todistaa). Lopullinen vastaukseni siis on: 42 dB.

Vai onko niin, että moni mystifioi asiaa, jonka toin alustuksessa esille? Niin tai onko koko aihe tabu, eikä siitä pitäisi keskustella?

Eiku ongelma on siinä, et sä hyväksyt vain sen mikä sopii sulle. Työ ei kelpaa, koska sä olet keksinyt jotakin olennaista johon kaikki vastaukset pitää pakottaa - ehkä työ on liian mystinen käsite. Myöskään yrittäminen ei kelpaa, koska vastauksen pitää olla jotenkin puhdas ja oikeaoppinen olematta kaupallinen. Tabuilu ja asiasta ei saa puhua on suoraan maahanmuuttokriittisten retoriikasta poimuttua - liian lapsellinen ja kliseinen kikka. Saat puhua - kukaan ei estä.

Minusta siinä ei ole mitään mystistä, et monet tiet johtavat liki samaan lopputulokseen. Ja hyvyyttä voidaan mitata niin monella tavalla. Mut noihin jo vastasinkin. Sun alkuperäinen jako muistuttaa enempi halpaa persoonallisuustestiä eikä tarjoa keskustelulle pohjustukseksi. Siksi tää ei oikein lähde ja 42dB on yhtä oikea tai väärä vastaus kuin mikä muu hyvänsä.

[olli R]

Jos Olli R menisit naimisiin (ajatuskoe) ja ottaisit häihin valokuvaajan, syyhyäisikö sinulla sormet tehdä osa hommasta (kuvaamistahan et voisi tehdä itse). Varsinkin jos kokisit itsesi osaavammaksi. Ja jos kuvaaja ei tunne sukuasi ja/tai morsiammen sukua, niin luottaisitko hänen kykyynsä löytää oikeat kuvat.

Vaimo voisi tykätä pahaa, jos menisin vielä toisen kerran naimisiin.
Minun häissäni oli veljeni kuvaajana ja toisena vieraana. Hän teki kuvat, luotin varsin hyvin hänen taitoonsa - se on kuvapuolella useimmiten parempaa kuin minulla. Käytännössä hän otti hyvän hääkuvan ja sitten joitakin tapahtumakuvia muulle suvulle näytettäväksi.

Isoihin häihin ottaisin ammattilaisen - tietäisin monta hyvää, mutta varaus pitäisi tehdä vuotta aiemmin. Juuri sen takia, että tiedän jotakin kuvauksesta, haluaisin sitten jotain kunnollista. Jos kuvaaja ei tee omia kuviaan, en luota hänen osaamiseensa. Miksi ihmeessä maksaisin tuosta?


Mutta kysymys on juuri siitä, että mitä haluat. Haluatko sen järkkärin omistavan serkun painamaan näppäintä sarjalla, vain jonkun joka esimerkiksi osaa kysyä etukäteen illan ohjelmasta ja tunnistaa vaikkapa vallitsevan valon suunnan ja sen vaikutuksen kuvaan. Kamera ei osaa näitä.

Valokuvaus on käsityöammatti (tai -harrastus, kuinka vaan). Väitän, että tilanne on sama kuin niissä häiden tarjoiluissa. Otatko sinne siskontytön hommiin, jos hän on ennenkin ruokaa tehnyt ja keittiö on varustettu uusimmilla laitteilla? Tehdään sen verran paljon ruokaa, että kyllä sieltä jotain syötävää löytyy.

Ei minua haittaa se, että joku saa 2500 kuvaa häistään. Minua haittaa se, jos joku kuvittelee saavansa oikeasti hyviä kuvia sillä perusteella, että digikamera on käytössä ja määrä on suuri.

Aiheeseen palatakseni:

Minkälaisia ominaisuuksia tarvitaan tullakseen/ollakseen hyvä valokuvaaja muidenkin mielestä?

Työn teko on todellakin yksi asia. Toinen minkä nostaisin on itseluottamus, varmuus siitä, että omat kuvat ovat hyviä. Se, että kuvittelee, että pitää ottaa 1000 kuvaa ennen kuin löytyy yksi hyvä, ei kyllä auta asiassa.

[jaava]

Minkälaisia ominaisuuksia tarvitaan tullakseen/ollakseen hyvä valokuvaaja muidenkin mielestä?

Työn teko on todellakin yksi asia.

Lahjakkuus ei riitä, vaan valokuvaus vaatii harjoittelua: työntekoa. Tämä on minunkin mielestä fakta.

Toinen minkä nostaisin on itseluottamus, varmuus siitä, että omat kuvat ovat hyviä.

Korjasin aikoinaan alkuperäisen kysymyksen muotoon "ollakseen hyvä valokuvaaja muidenkin mielestä" juuri sen takia, ettei takaisinkytkentää voi olla huomioimatta. Monihan elää omassa kuplassaan ja käsitys omasta itsestä eroaa huomattavasti muiden ihmisten käsityksistä.
Siispä itseluottamus ei sellaisenaan riitä, vaan sen on oltava muilta ihmisiltä tulevaan takaisinkytkentään perustuvaa itseluottamusta.

Hieman aiheen vierestä:

Se, että kuvittelee, että pitää ottaa 1000 kuvaa ennen kuin löytyy yksi hyvä, ei kyllä auta asiassa.

Sokea kanakin jyvän nappaa pätee kuvauksessakin. En kuitenkaan usko kenenkään valitsevan sokeaa kanaa tärkeään kuvaustehtävään. Mutta millainen kana on hyvä, vai onko kana ollenkaan?

Monestihan tietyt tilanteet on etukäteen selvillä sellaisiksi, jotka kannattaa kuvata. Mutta niissäkin tilanteissa myös ammattilaisilla on ongelmia saada ajoitus ja kuvakulma kohdalleen - se kun on jonkin verran onnesta kiinni. Sitten on ne tilanteet, joita ei voi ennustaa tai ennakoida. Niissä sokealla ja ammattilaisella on samat todennäköisyydet. Mutta sillä, joka ottaa ne 1000 kuvaa on paremmat mahdollisuudet.
Konkreettinen esimerkki on ryhmäkuva, jossa useampi kymmenen ihmistä ja lapsia mukana. Löytyykö yhtään kuvaa, jossa kaikilla on mukiinmenevä ilme, silmät auki eikä pahaa varjostusta kasvoilla. Nokkela kuvaaja osaa luoda kuvanotto-hetken (-hetkiä), mutta tavis ottaa 1000 kuvaa:)

Kun sitten lähdetään tekemään taidekuvia, esimerkiksi asetelmia, ollaankin jo sellaisella alueella, jossa kanalla ei ole mahdollisuuksia. Vaikka olisi näkökyky tallella.

[jaava]

Eiku ongelma on siinä, et sä hyväksyt vain sen mikä sopii sulle.

Tässä on jokin väärinkäsitys. Alustuksessa mä kyllä rajasin keskustelunaihetta, niin kuin on alustuksessa tapana tehdä, jotta pysyttäis (edes jossain määrin) asiassa.
Itse (rajattua) aihetta käsitteleviä ajatuksia mä luen mielenkiinnolla ja saatan olla jotain mieltäkin niistä.

Voiko olla niin, ettei hyvää valokuvaajaa voi määritellä? Jopa niin, että "hyvä valokuvaaja" on käsitteenä absurdi ja koko säikeen alustuskin on mieletön?

[tehodia]

Niin, ja kun sitä kuvallista ymmärrystä ei asiakkaan puolella ole, niin miksi kuvaaja tuputtaa väkisin omia taiteellisia intohimojaan ja kieltäytyy tekemästä asioita, joita asiakas haluaa ja on valmis maksamaan? Se on minusta täysin käsittämätön lähtökohta asiakaspalvelulle.

Mikäänhän ei estä esim sinua perustamasta (ellet jo ole perustanut) tuohon liikeideaan perustuvaa valokuvaustoimintaa.

Kuvaajavalinnan tekee aina hääpari eikä päinvastoin. Kun tuollaiselle on tarpeeksi kysyntää, on sille varmasti myös riittävästi tarjontaa.

[ttuplai]

Eiku ongelma on siinä, et sä hyväksyt vain sen mikä sopii sulle.

Tässä on jokin väärinkäsitys. Alustuksessa mä kyllä rajasin keskustelunaihetta, niin kuin on alustuksessa tapana tehdä, jotta pysyttäis (edes jossain määrin) asiassa.
Itse (rajattua) aihetta käsitteleviä ajatuksia mä luen mielenkiinnolla ja saatan olla jotain mieltäkin niistä.

Voiko olla niin, ettei hyvää valokuvaajaa voi määritellä? Jopa niin, että "hyvä valokuvaaja" on käsitteenä absurdi ja koko säikeen alustuskin on mieletön?

Jeps. Ei ainakaan siten, et se täyttää jokaisen vaatimukset. Tässä kohtaa vetoan Kenneth Arrown teoreemaan. Toki jos tingitään sopivasti, niin joku semihyvä hyvän määritelmä ehkä saadaan.

Malcolm Gladwell "Outliers" lähtee aika vahvasti tosta tekemisestä liikkeelle. Sitäkin on kritisoitu eli pelkkä duuni ei riitä, pitää olla intohimoa, lahjakuutta, tms. ton päälle. Lue toi kirja jos hyväksi tulemisen tai osaamisen aihe enempi kiinnostaa - ei se mikään raamattu ole, mut on siinä pointtinsa. Yleisesti polut osaajaksi ovat aika moninaiset ja on vaikea erottaa mistä mikin aiheutui (selkeä kausaalisuus puuttuu) - siksi toi Madonna esimerkki. Ja riittävän hyväksi tulemisen ja huippuhyväksi tulemisessa saatta olla vielä omat juttunsa. Vanhempia on vaikea enää vaihtaa, vaikka sillä on taloudelliseen menestykseen iso jos on ei isoin vaikutus (ajatus ei tosin sovi kivasti nykyaikaiseen yhteiskuntapolitiikkaan, mutta tossa näyttö on aika murskaavaa). Ja raha ei ihan merkityksetön adia ole (myöskään historialisesti). Ja tuuria ei pidä koskaan unohtaa. Sitten on vielä toi Matteusilmiö (todettu esim. lätkässä) eli pieni lähtötilanteen ero kertautuu matkalla (mathew effect jos googlaat). Siinä vähän alkupalaa ja lukemista aiheeseen - mitä syvemmälle pääset sitä hauskemmaksi käy.

[tehodia]

Kyllä rautakauppa myy minulle pitkää tavaraa, talopaketteja, elementtejä, sisustuspalvelua tai valmiin talon rahat tiskiin ja avaimet käteen -periaatteella tai minkä tahansa yhdistelmän niistä ilman minkäänlaista venkulointia taiteellisen harmonian säröytymisestä.

Valokuvauksessa pitkän tavaran myyminen ehkä tarkoittaisi kameran, akun, objektiivin, salaman ja muistikortin vuokraamista. Tai tietysti voisi vuokrata pelkän muistikortinkin tai minkä tahansa yhdistelmän noista mainituista. Eli erona on se, että mikään rautakauppa ei itse valmista edes pitkää tavaraa, puhumattakaan elementeistä tai kokonaisista talopaketeista. Ne vaan myy ja välittää niitä ja palveluita.

Mitenhän kävisi rautakaupassa, jos menisi ostamaan puutavaraa niin, että rautakauppa hoitaa homman vain siihen asti, että puut on kaadettu metsään? Asiakas sitten itse karsisi ja katkoisi tukit, kuljettaisi sahalle, kuivattaisi ne ja lopuksi kuljettaisi ne rakennustyömaalle? Asiakaspalvelun nimissä tuollainenkin vaihtoehto pitäisi olla? Mutta tarvitaanko tähän edes rautakauppaa?

[iikkoo]

Lainaus: tehodia:.....
Mitenhän kävisi rautakaupassa, jos menisi ostamaan puutavaraa niin, että rautakauppa hoitaa homman vain siihen asti, että puut on kaadettu metsään? Asiakas sitten itse karsisi ja katkoisi tukit, kuljettaisi sahalle, kuivattaisi ne ja lopuksi kuljettaisi ne rakennustyömaalle? Asiakaspalvelun nimissä tuollainenkin vaihtoehto pitäisi olla?.... Lainaus loppuu

Huumori on humooria, mutta milloin tilaisit talon/mökin/aitan tuolla ajatuksellasi? ;)
Minä voisin kyllä tilata joltakin vain itseäänkin nimittämän "photography"-henkilön kuvaamaan, kunhan löydän hänen kuviaan ja kovasti arvostaisin esimerkiksi häneen rohkeasti laittaneita kuviaan.
Eikä hänen tarvitse kertoa olemansa ihan pr....y. Valokuvailija ja sen harrastajakin saattaa sopia paremmin. Niitähän on joka jumalan naamakuvissa kuin muuallakin netissä.
Täälläkin on minusta erinomaisia kuvaajia, moneen eri makuunkin.

No, minulla lienevät seuraavat minun tuhkan sirottaminen Välimereen ja sen tarvittavat taidot lienevät sukulaiset, joilla ovat kännytkin ;)

[jaava]

Voiko olla niin, ettei hyvää valokuvaajaa voi määritellä? Jopa niin, että "hyvä valokuvaaja" on käsitteenä absurdi ja koko säikeen alustuskin on mieletön?

Jeps. Ei ainakaan siten, et se täyttää jokaisen vaatimukset. Tässä kohtaa vetoan Kenneth Arrown teoreemaan. Toki jos tingitään sopivasti, niin joku semihyvä hyvän määritelmä ehkä saadaan.

Kun keskustelufoorumilla ollaan, niin pääasia on keskustelu ja ihmisten omat näkemykset. No ... kuinka pitkälle kunkin näkemykset sitten on omia.

Mä kuitenkin toivoisin ettei:
Ehkä on paras vaan keskustella kirjallisuusviittein tai lyödä lekkeriksi, mitätöidä tai ujuttaa joukkoon soinismeja sekä populistijargonia.

[ttuplai]

Voiko olla niin, ettei hyvää valokuvaajaa voi määritellä? Jopa niin, että "hyvä valokuvaaja" on käsitteenä absurdi ja koko säikeen alustuskin on mieletön?

Jeps. Ei ainakaan siten, et se täyttää jokaisen vaatimukset. Tässä kohtaa vetoan Kenneth Arrown teoreemaan. Toki jos tingitään sopivasti, niin joku semihyvä hyvän määritelmä ehkä saadaan.

Kun keskustelufoorumilla ollaan, niin pääasia on keskustelu ja ihmisten omat näkemykset. No ... kuinka pitkälle kunkin näkemykset sitten on omia.

Mä kuitenkin toivoisin ettei:
Ehkä on paras vaan keskustella kirjallisuusviittein tai lyödä lekkeriksi, mitätöidä tai ujuttaa joukkoon soinismeja sekä populistijargonia.

Nääh. Kato tekstin tuottaminen on vaan mekaanista suorittamista jossa digiaikana määrä on korvannut laadun. Eli laukoo vaan riittävästi ja osa osuu. Optimitilanteessa kuulija valitsee ja käsittelee sanat. Näin ap. tekstillä ei ole varsinaisia laadullisia tai tulkinnallisia piirteitä (kuten sarkasmi) vaan kaikki vastuu on lukijalla. Lähde: savolaisten kirjoitusopas. Mut sait halvalla.

[hkoskenv]

Valokuvauksessa pitkän tavaran myyminen ehkä tarkoittaisi kameran, akun, objektiivin, salaman ja muistikortin vuokraamista. Tai tietysti voisi vuokrata pelkän muistikortinkin tai minkä tahansa yhdistelmän noista mainituista. Eli erona on se, että mikään rautakauppa ei itse valmista edes pitkää tavaraa, puhumattakaan elementeistä tai kokonaisista talopaketeista. Ne vaan myy ja välittää niitä ja palveluita.

Minä tarkoitin sillä raw-kuvia. Se "pitkä tavara", josta rakennuksia tehdään on yleensä ihan ammattimaisesti tehtaassa tuotettuja tuotteita. Lautaa, tiiliä, rakennuslevyjä, eristeitä, kiinnitystarvikkeita, LVI-putkia jne. Ei sillä sitä tarkoiteta, että aletaan sulattaa malmista rautaa.

Ei se ollut tässä oleellista mitä rautakauppa tekee vaan se, mitä asiakas saa rautakaupan kautta.

Asiakaspalvelun nimissä tuollainenkin vaihtoehto pitäisi olla? Mutta tarvitaanko tähän edes rautakauppaa?

No siihen ei tarvita rautakauppaa, mutta siinäkin on tietty ero tilaako tontilleen 20 rekkakuormaa erilaisia rakennustarvikkeita tai talopaketin avaimet käteen -periaatteella. Rautakaupasta löytyy molemmat ja kaikki siitä väliltä.

Mutta ehkä rautakauppa oli sikäli huono esimerkki, että perinteinen valokuvaaja näkee itsensä (rakennusalavertauksessa) jonkinlaisena taidepuuseppänä, jolta rikkaat tilaavat ihmeellisiä taidokkaasti veistettyjä krumeluureja palatseihinsa. Tollo asiakas ei vain sitä tajua vaan luulee että se on valokuvausalan rautakauppa ja menee kysymään kakkosnelosta ja kipsilevyä.

[hkoskenv]

Mikäänhän ei estä esim sinua perustamasta (ellet jo ole perustanut) tuohon liikeideaan perustuvaa valokuvaustoimintaa.

Kuvaajavalinnan tekee aina hääpari eikä päinvastoin. Kun tuollaiselle on tarpeeksi kysyntää, on sille varmasti myös riittävästi tarjontaa.

Esimerkiksi RAW-kuvat ja oikeus käsitellä ja julkaista niitä on aika yleinen valituksen aihe sekä yleisillä palstoilla (asiakkaiden näkökulmasta) että valokuvauspalstoilla (valokuvaajien näkökulmasta). Ilmeisesti siinä on olemassa jonkinlainen kohtaamisongelma joidenkin asiakkaiden tarpeiden ja tuottajien asenteiden välillä. Minusta ei ole valokuvaajaksi ja uskon että tuo ongelma korjaantuu muutenkin ihan markkinatalouden lakien mukaan tavalla tai toisella. Tuskin kenenkään kekkerit jäävät dokumentoimatta ja julkaisematta siksi, että kaikki valokuvaajat diivailevat. Ja toisaalta jos haluaa välttämättä maineikkaan kuvaajan, jolla on tilauskirjat täynnä, sitten otetaan hattu kourassa mitä suuri taiteilija suvaitsee antaa.

[ttuplai]

Mikäänhän ei estä esim sinua perustamasta (ellet jo ole perustanut) tuohon liikeideaan perustuvaa valokuvaustoimintaa.

Kuvaajavalinnan tekee aina hääpari eikä päinvastoin. Kun tuollaiselle on tarpeeksi kysyntää, on sille varmasti myös riittävästi tarjontaa.

Esimerkiksi RAW-kuvat ja oikeus käsitellä ja julkaista niitä on aika yleinen valituksen aihe sekä yleisillä palstoilla (asiakkaiden näkökulmasta) että valokuvauspalstoilla (valokuvaajien näkökulmasta). Ilmeisesti siinä on olemassa jonkinlainen kohtaamisongelma joidenkin asiakkaiden tarpeiden ja tuottajien asenteiden välillä. Minusta ei ole valokuvaajaksi ja uskon että tuo ongelma korjaantuu muutenkin ihan markkinatalouden lakien mukaan tavalla tai toisella. Tuskin kenenkään kekkerit jäävät dokumentoimatta ja julkaisematta siksi, että kaikki valokuvaajat diivailevat. Ja toisaalta jos haluaa välttämättä maineikkaan kuvaajan, jolla on tilauskirjat täynnä, sitten otetaan hattu kourassa mitä suuri taiteilija suvaitsee antaa.

Ota tohon yleisyyteen kantaa, kun netistä on aika vaikea saada yleiskuvaa, mutta toki mua ihmetyttää jos kuvaaja ei pääse sopuratkaisuun kuvattavan kanssa. Ja joskus se " raaka"-kuva ei ole kuvattaville ihan selville ja aika hyvin tollasta hivenen esikäsiteltyä jpg:tä pystyy muokkaamaan (ja käy kyl raakakuvasta). Tota asiakkaan kuvien käsittelykieltoa mä vähän ihmettelen (joo laki on laki), mutta käykö kuvaajat todella kyttäämässä et kuka on mitäkin mun kuville tehny. Ja jos mainettaan pelkää niin luulen nipokuvaajamaineen olevan pahempi kuin, et Jaskan kummin kaima luuli, et mä koristelen kuvani pinkeillä kukilla. Entä jos hääpotretti roikkuu paskasti valaistussa huoneessa ikean kehyksissä, jossa ei ole edes oikeen kokosta paspista vaan kuvasta leikkautuu reunat - kirpaseeko sekin.

[tehodia]

Mutta ehkä rautakauppa oli sikäli huono esimerkki,...

Rautakauppa ei vertaudu kuvaajan työhön, koska rautakauppa myy/välittää vain muiden valmistamia tuotteita. Kuten tuossa sanot, rautakauppa ei valmista mitään itse vaan tuottaa ainoastaan sen myyntipalvelun. Ja ostaessasi esim kakkosnelosta saat aina samankaltaisen tuotteen, ostat sen sitten K-raudan Pekalta tai S-raudan Pirkolta. Jos tuolle hakee vertailukohtaa, niin se voisi tarkoittaa sitä, että "kuvaaja" valitsisi ja välittäisi soveltuvia kuvia jostain netin kuvapalvelusta.

[tehodia]

Minusta ei ole valokuvaajaksi ja uskon että tuo ongelma korjaantuu muutenkin ihan markkinatalouden lakien mukaan tavalla tai toisella. Tuskin kenenkään kekkerit jäävät dokumentoimatta ja julkaisematta siksi, että kaikki valokuvaajat diivailevat. Ja toisaalta jos haluaa välttämättä maineikkaan kuvaajan, jolla on tilauskirjat täynnä, sitten otetaan hattu kourassa mitä suuri taiteilija suvaitsee antaa.

Mutta mielipiteesi perusteella (hää)valokuvaajaksi pääsyynhän ei tarvita muuta kuin raw-kuvia tuottava kamera varusteineen. Silloin ei tarvita edes tietokonetta eikä tulostimia. (Markkina)taloudellisestikin on erittäin helppo aloittaa, ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Jos tuo olisi kannattavaa liiketoimintaa, niin useampi tekisi sitä tuolla periaatteella, eikä ainakaan tarjonnan puutteesta olisi kyse, jos raw-kuvat jäisi saamatta.

Häissähän on n. 95%:lla vieraista kamera kännykässään ja lisäksi on vielä muutama, joilla on oikein järjestelmäkamerakin mukana. Ennen kuin hääyö on edes alkanut, joka tilanteesta on kuvia jaettu jo nettiin. Sinä vaiheessa kun kuvista pitäisi alkaa saada myös palkkansa, niin jotenkin pitää erottua noista taviskuvaajista.

[tehodia]

Ota tohon yleisyyteen kantaa, kun netistä on aika vaikea saada yleiskuvaa, mutta toki mua ihmetyttää jos kuvaaja ei pääse sopuratkaisuun kuvattavan kanssa. Ja joskus se " raaka"-kuva ei ole kuvattaville ihan selville ja aika hyvin tollasta hivenen esikäsiteltyä jpg:tä pystyy muokkaamaan (ja käy kyl raakakuvasta). Tota asiakkaan kuvien käsittelykieltoa mä vähän ihmettelen (joo laki on laki), mutta käykö kuvaajat todella kyttäämässä et kuka on mitäkin mun kuville tehny. Ja jos mainettaan pelkää niin luulen nipokuvaajamaineen olevan pahempi kuin, et Jaskan kummin kaima luuli, et mä koristelen kuvani pinkeillä kukilla. Entä jos hääpotretti roikkuu paskasti valaistussa huoneessa ikean kehyksissä, jossa ei ole edes oikeen kokosta paspista vaan kuvasta leikkautuu reunat - kirpaseeko sekin.

Aivan, aika äkkiä kysytään, että miksi paf-tiedostopäätteisen kuvan kohdalla lukee vain mustalla pohjalla Unsupported Image Format?

Kuvaajat eivät käy kyttäämässä kenenkään kuvankäsittelyjä. Mutta tulevat hääparit aina kyselevät juuri aiemmin naimisiin menneiltä kuvaajasuosituksia ja näytekuvia. Vaikkei kuvaa olisikaan käsitelty edes mitenkään väärin, niin ei se silti toimi markkinointimateriaalina kuvaajan työlle. Tarkoitan, että seuraava pari voikin sitten valittaa, että kuvat on ihan erinäköisiä kuin toisen parin kuvat. Ja pilalle ja väärin käsitellyistä kuvista ei tarvinne tässä edes selittää.

Parasta pelvelua on mahdollisimman valmis työ, jolloin hääpotrettikin toimitetaan valmiiksi kehystettynä, niin, ja ripustusvarusteiden kanssa tietysti. "Keskeneräistä työtä ei pidä näyttää herroille eikä hulluille", neuvoo suomalainen sananlaskuviisaus.

[Kapama]

Voisin vaikka kommentoida, jos pysyttäsiin otsikon alla. Hääkuvaajien soluttauminen joka palstalle alkaa tympiä. Siksi en kommentoi. Tuollahan on hääkuvaajille jo oma topiikki. Eikö se ole tarpeeksi?

Kapa

[hkoskenv]

Mutta mielipiteesi perusteella (hää)valokuvaajaksi pääsyynhän ei tarvita muuta kuin raw-kuvia tuottava kamera varusteineen. Silloin ei tarvita edes tietokonetta eikä tulostimia.

En minä ole ottanut kantaa siihen, mitä hääkuvaajalta vaaditaan. Bisneksessä lopultakin vaaditaan taito myydä. Paskanjauhamistakin myymällä voi rikastua. Toki taito ja laatu tekee myynnin helpommaksi.

Minulta puuttuu taito myydä. Jos minulla olisi, niin nettoaisin oman alani teknisissä myyntitöissä sellaisia summia, että tässä maassa tuskin monikaan valokuvaaja pääsee lähellekään. Tunnen muutamia käsityötään yksityisille myyviä ammattilaisia ja heidän ihmistuntemuksensa ja suhtautumisensa sosiaaliseen puoleen on minulle täyttä hepreaa. He jäävät mieliin hyvinä tyyppeinä, jotka osaavat asiansa, ja heitä suositellaan muille. Tuppisuujurottaja ei voi olla työssään niin paljon parempi, että pääsisi lähellekään.

Lähinnä vain ihmettelen sitä, että miksi tuo RAW-kuvien ongelma tulee niin usein vastaan enkä ole ollenkaan vakuuttunut valokuvaajien perusteluista. Tuo markkinointitappiokin kuulostaa vähän tekosyyltä, jos tuo on kovin pieni asiakasryhmä. Ennemmin se vaikuttaa pelokkaalta takertumiselta menneen maailman toimintatapoihin.

(Markkina)taloudellisestikin on erittäin helppo aloittaa, ja kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.

Miksi sitten valokuvaajat valittavat niin usein siitä, ettei hommia ole niin että sillä elää?

Häissähän on n. 95%:lla vieraista kamera kännykässään ja lisäksi on vielä muutama, joilla on oikein järjestelmäkamerakin mukana. Ennen kuin hääyö on edes alkanut, joka tilanteesta on kuvia jaettu jo nettiin. Sinä vaiheessa kun kuvista pitäisi alkaa saada myös palkkansa, niin jotenkin pitää erottua noista taviskuvaajista.

Eikö sillä voi erottua, että myy laadukkaita RAW-aihioita? 94 niistä 95 %:sta tuskin tietää mikä on RAW-kuva. Ei tietenkään ainoana vaihtoehtona, mutta sille arvatenkin varsin marginaaliselle asiakasryhmälle, joka sitä haluaa. Täyttä palvelua haluavalle sitten niitä valmiiksi kehystettyjä paperikuvia.

[hkoskenv]

Mutta ehkä rautakauppa oli sikäli huono esimerkki,...

Rautakauppa ei vertaudu kuvaajan työhön, koska rautakauppa myy/välittää vain muiden valmistamia tuotteita. Kuten tuossa sanot, rautakauppa ei valmista mitään itse vaan tuottaa ainoastaan sen myyntipalvelun.

No ei, ajattelin vain asiakkaan kannalta. Asiakkaalla ei yleensä ole väliä, tekeekö kauppa itse vai ostaako jostain, kunhan saa mitä haluaa.

Ja ostaessasi esim kakkosnelosta saat aina samankaltaisen tuotteen, ostat sen sitten K-raudan Pekalta tai S-raudan Pirkolta. Jos tuolle hakee vertailukohtaa, niin se voisi tarkoittaa sitä, että "kuvaaja" valitsisi ja välittäisi soveltuvia kuvia jostain netin kuvapalvelusta.

Eikö hääkuvat ole yleensä hyvin samankaltaisia tuotteita? Samat rituaalit ja kliseiset poseeraukset. 99 % asiakkaista ja katsojista ei huomaa kuvaajan taiteellista etevyyttä tai persoonallista tyyliä missään vaiheessa, paitsi ehkä siinä että kuvat ovat terävämpiä kuin sukulaispojan ottamat. Olen varma, että suurimmalle osalle asiakkaista sopisi vallan hyvin netin kuvapalvelun kuvat, jos niissä olisi oikeat naamat. Vai onko sitten niin, että se suuri massa menee nykyään kaverien ja sukulaisten kuvilla ja vain taiteellisuutta arvostavat palkkaavat kalliin kuvaajan?