Pisin kuvausetäisyys ? (siis =maailmanennätys)

[hkoskenv]

Ja sitten toiseen asiaan, kun tässä ollaan. Tuomiopäivän ennustajat ovat sanoneet, että maapallo on tuominnut itsensä tuhoon, kun ei rajaa maasta lähteviä radiosignaaleja. Että joku paha siellä ulkona kuulee ja tulee ja tuhoaa meidät. Siksi mekään emme kuule muiden radiosignaaleja, kun tyhmät on tuhottu ja viisaat pitävät turpansa kiinni (mitä tekevät ne tuhoajat?). Enivei, mikä on sen kuplan koko, jonka maan radiosignaalit ovat teoriassa sadassa vuodessa luoneet? Sattuuko sen sisään yhtään asuttua planeettaa? Jos joku kuulee meidän radiosignaalimme vaikka vain miljoonankin valovuoden päästä ja rynnistää tänne meitä tuhoamaan, niin emmeköhän siihen mennessä ole hoitaneet asian jo ihan itse.

Emme voi vielä havaita asuttuja planeettoja, vaikka niitä olisikin sillä alueella. Maan radiosignaalit ovat kuitenkin äärimmäisen vaikeita havaita voimakkaita tutkapulsseja ja luotainkommunikaatota lukuunottamatta. Jos lähimmillä tähdillä olisi ihmisen kaltainen sivilisaatio, me emme havaitsisi sitä radioteleskoopeilla, jos ei sitten juuri tuollainen pulssi osuisi hyvin pienellä todennäköisyydellä antenniin niin montaa kertaa, että asiaa alettaisiin tutkia muunakin kuin häiriösignaalina. Jos jossain on niin kehittynyttä teknologiaa, että signaalit havaitaan, ne ovat epäilemättä löytäneet Maan elämän muilla aallonpituuksilla jo ajat sitten. Esimerkiksi natriumvalaistus loistaa kauas ja ilmakehän koostumus kielii mitä täällä puuhataan. Eli tuskin kannattaa kännyköitä sulkea ufohyäkkäksen estämiseksi.

[hkoskenv]

Lopulta löysin siis sen varsinaisen maapallon kuvankin, hauska myös tuo selitys miten niinkin pieni kohde kuin maapallo ylipäätään oli noin kaukaa otetusta kuvasta pongattavissa... Olisi hausta tietää mikä oli kameran kennon pixlimäärä, toisaalta linssin "erottelukyky"... jne lisätietoja kalustosta siis sikäli kuin se on relevanttia ja normi kameroihin verrattavaa infoa.

1500 mm f/8,5 peilitele. Kennona oli 800 x 800 pikselin vidicon-putki, jonka anturialueen koko oli 11.4 * 11.4 mm. Voyagerin laitteet oli yleensä päällystetty kultafoliolla. Mahdollisille avaruusolennoille pitää antaa rehvakas ensivaikutelma (oikeasti kulta on kestävää ja siitä on mahdollista tehdä superohutta ja siten kevyttä foliota, joka heijastaa Auringon infrapunasäteilyn pois).

Täällä on paljon teknistä tietoa:
https://pds-rings.seti.org/voyager/iss/ ... l#inst_det" onclick="window.open(this.href);return false;

Onko aukolla, suljinajalla, ISO numerolla tai muilla tyypillisillä jutuilla niinkään nyt sitten ihan oikeesti merkitystä, paitsi ehkä jos joku haluaa samanlaisen kuvan ottaa.. ;) ja jotenkin kuvauspaikalle kuvittelee pääsevänsä... sitten varmaan. Tuskin kovin rankkaa in-camera jpg pakkausta ilman raw+jpg asetusta oli päällä ainakaan ... .sen voinee arvata asia yhteydestä ;)

Ainakin minua tuollaisissa kuvissa kiinnostaa juuri tekniikka. Noin kuvana se on aika aneeminen.

Voyagerien tiedonvälityskapasiteetti oli hyvin heikko, joten kuvat olivat reippaasti pakattuja. Star Eater taisi tosin olla kytkettävissä pois päältä toisin kuin nykyään.

Muuten, olisikohan samalla maailmanennätys KALLEIMMASTA yksittäisestä valokuvasta ikinä. Tietysti riippuu aina miten kaluston yms. kustannukset allokoi, mutta ei tuo kuva ihan halpa voi olla möyskään.

Vaikea sanoa. Voi olla, että jotkut varhaisemmat luotaimet, jotka tuottivat toiminta-aikanaan vain muutaman kuvan, tuottivat kalliimpiakin, jos jaetaan luotainohjelman kustannukset kuvien määrällä. Mutta kuten sanoit, se on loputon suo alkaa esimerkiksi laskea mikä osuus luotaimen kustannuksista pitäisi kohdistaa kuville ja mikä muulle tieteelliselle datalle.

[digiesko]

Kiitos lisätietopaikasta.

0,64mpix kamera on hieman hassu kapistus lähettää noinkin mahtavalle paikalle ottamaan kuvia.

Ennen kuin kommentoin enempää, tarkistin itsekin pari faktaa enkunkielisestä wikipediasta
*Voyager 1 is a space probe launched by NASA on September 5, 1977'
---> SIIS on ollut reissussa siitä lähtien kun esim. meikäläinen aloitti peruskoulun ala-asteen, ja siitä on erittäin kauan...
----> 40 vuotta sitten kaikki Voyagerissa lienee ollut parasta mitä silloin ylipäätään oli. Ei kannata verrata vaikka 30 vuotta myöhemmin "keksityn" iPhonen merkkisen kameran spekseihin esimerkiksi, mukaanlukien tässä tapauksessa tuo olennainen tiedonsiirtokyky.
After completing its primary mission with the flyby of Saturn on November 12, 1980, Voyager 1 became the third of five artificial objects to achieve the escape velocity that will allow them to leave the Solar System.
----->COOL!
On August 25, 2012, Voyager 1 became the first spacecraft to cross the heliopause and enter the interstellar medium.
------>wtf this means, but sounds COOL!
In a further testament to the robustness of Voyager 1, the Voyager team completed a successful test of the spacecraft's "trajectory correction maneuver" (TCM) thrusters on November 28, 2017. The last time these backup thrusters were fired up was in November 1980. Voyager project manager Suzanne Dodd anticipates that successful utilization of the TCM thrusters will extend the Voyager mission by an additional "two to three years".
------->COOL! (mutta kolme vuotta...ehkä "akut loppumasssa". Edelleen miten ihmeessä jotain joka on noin kaukana voi enää ylipäätään ohjata, tai sieltä valokuvia lähetellä...cool)
Voyager 1's extended mission is expected to continue until around 2025 when its radioisotope thermoelectric generators will no longer supply enough electric power to operate its scientific instruments.
--------->NOT SO COOL

En viitsi ihan kaikkea kuitenkaan postata ja "kommentoida"....
https://en.wikipedia.org/wiki/Voyager_1" onclick="window.open(this.href);return false;

Kiinnostavaa, monta ihmettelyn alaista juttua tietty tulee edelleen mieleen, esim. ohjelmistopäivitykset, ehkei ainakaan viime aikoina tähän enää ole kovin paljoa satsattu, josko ketään työelämässä, joka osaa moista koodatakaan. IT:n osalta on näköjään luotettu vanhaan ja tuttuun, ehkä 7 vuotta ei vielä silloin paljoa merkannut tietokoneiden kanssa:

This computer is an improved version of the one that was used in the 1970s Viking orbiters

Ihan viimeisenä juttuna sattui silmään
The Voyager 2 probe had been launched two weeks earlier, on August 20, 1977. Despite being launched later, Voyager 1 reached both Jupiter[28] and Saturn sooner, following a shorter trajectory.
------->> Eli tama olikin jonkinlainen ohituskaista turbo versio... En jaksa kaivaa esiin mitä tapahtui sille toiselle Voyagerille, vai onko vaan nyt jossain avaruudessa seilaamassa kaikessa rauhassa, tai miksi haluttiin kaksi lähettää, noin peräkkäin, ehkä ei vara vendetta kaada. Ehkä ne olisi voinut viedä ihan samalla kantoraketilla (=amatöörin ihmettelyä, uskoisin, että NASA:lla oli ihan hyvät ajatukset miksi tehtiin kuin tehtiin)

[digiesko]

"PS. Sen verran vielä varotuksen sannaa, ettei kohtiammuttua lasersädettä piä kenenkään mennä ainakaan peilietsimen läpi kattomaan..."
------->>>>> Tuohon olisi ihan pakko kommentoida, ja toki siellä se "ainakaan" sana tietysti olikin, mutta jotkut muun merkin käyttäjät eivät välttämättä ole täysin ymmärtäneet Sony evf systeemin etua, tässäkin asiassa, sillä voi kyllä, ei siinä silloin ainakaan silmä hajoa

Hyvää, visuaalisesti nautinnollista, Pääsiäistä itse kullekin !!

ps. Olisin laittanut tähän ensimmäisen ikinä Fakepookin ulkopuolella netissä julkaisemani itse ottamani mielestäni erittäin hyvän vieläpä, sopivasti pääsiäisaiheisen kuvan, mutta ei se tietenkään onnistu, toisaalta onhan tämä vain ja juurikin valokuvausfoorumi tietty ;) Pitää kai pakostikin joku Pinterest tai flickr tai IG tai joku ottaa käyttöön ... Pääsiäisen jälkeen vaikka hakea hakukentässä, tai kollata josko joku asiaan liittyvä säie vaikka.

[mremonen]

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005627954.html" onclick="window.open(this.href);return false;

9 Mrd valovuotta...

[jaava]

Säikeen alustusviestissä:

Näin tänään juuri kuvan, joka oli kuvattu todella todalla, siis aivan järjettämän kaukana olevasta kohteesta.
...
Ymmrtääkseni se on samalla maailmanennätys, pisin matka, josta ihminen on ikinä toistaiseksi onnitunut saamaan kuvan, siten että kuvassa on tunnistettava kohde.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005627954.html
9 Mrd valovuotta...

Yllä olevasta linkitetystä HS:n artikkelista:

Yhdeksän miljardin valovuoden päästä on löytynyt kaukaisin koskaan havaittu yksittäinen tähti.

Tuo aika on siis se, jonka valo on kuluttanut matkatessaan Hubblen kameraan. Ei siis tähden tämänhetkinen etäisyys (siitä on enää jäljellä jäänteet).

Mikähän olis kaukaisin koskaan kuvattu planeetta? Siis suora havainto.

[tapiol]

Wikipedian listan mukaan 1200 valovuoden päässä oleva CVSO 30.
https://en.wikipedia.org/wiki/CVSO_30" onclick="window.open(this.href);return false;