Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
mremonen kirjoitti:Mitä nyt dpreview'ssä lueskelin ketjua, niin Nikonin omilla laseilla ei juuri ongelmia ole ollut. Ja siellä otanta on hieman isompi kuin kaksi runkoa. Joka sekin on kaksi runkoa liikaa, se on ihan selvä.
Ei sellaisista raporteista todella tiedä jotka vaan toteavat että ei mulla vaan ole mitään virhettä. Josko ovat jokainen edes ymmärtäneet mitä digilloyd löysi. Jos samanlainen virhe on, on se ilman muuta nähtävissä myös AF-optiikoilla tarkennusikkunan erilaisena asentona verraten toiseen moitteettomaan runkoon. Tämähän on niinkin perusasia kuin flange focal distance, joka Nikonilla on 46.50 mm. Ja jos ei ole, niin se on skandaali.
(Ja oliko se nyt niin , että tarkemmassa tutkimisessa sieltä löysi myös vinoa tarkennustasoa vai liittyikö se vaan toiseen rungoista. Eli bajonetti ja siten optinen akseli ei ollut kohtisuorassa kennoon. )
Viimeksi muokannut mirrored, Marras 10, 2017 14 : 18. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Juuri niin. 95% ei ymmärrä koko ongelmaa kun AF nikkorin tarkennus menee julmetusti yli. Ongelma alkaa näkyä kuten Sonyn vääränpaksuisissa adaptereissa eli tarkennustaso menee viikselle. Tämä jos FFD on väärä. Mikäli se mount on vielä vinossa sensoriin nähden kuten Lloydin ekassa lainakamerassa, alkaa suttu näkyä jo webbikoossa.
AF tietenkin toimii ihan hyvin ja kontrastitarkennuskin johon myös käsitarkennuksen apuvalot etsimessä perustuu. Kunhan vaan ei ole perinteinen käsitarkennusobjektiivi joka stoppaa äärettömään.
Mutta onhan se jo kumma, jos vuonna 2017 ei enää olisi väliä laaduntarkkailussa että FFD on Nikon F kiinnityksessä 46,50mm tasan reikä reikä :-)
Noita tutkiessa on syytä tiedostaa, että objektiivien etäisyysasteikot harvoin ovat täsmälleen säädöissään. Siksi jotakin runkoa tutkiessa on verrattava toiseen runkoon, niin etäisyysasteikon näyttämän ero kertoo tärkeää tietoa.
Kelluvilla linssiryhmillä varustetut obiskat on tosi herkkiä tuolle FFD-määritykselle. Nehän on suunniteltu osumaan just eikä melkein tietyssä kohtaan tarkennusasteikkoa äärettömään. Kun FFD onkin pielessä niin lopputulos onkin tämmöinen:
testiskene:
tarkennettu kuvan laitaan johkin 50m päähän:
kuvan keskellä lopputulos:
Siinä siis Canon 16-35/4L vääränpaksuisella adapterilla (Fotodiox "Pro") A7R2:ssa kiinni. Hippusen menee tarkennustaso jojoon mutkalle. Samanlaista suttua on Nikonillakin tiedossa jos sattuu tommonen hutiyksilö käsiin.
Tässä erikseen tarkennettu kuvan keskelle ~äärettömään:
mirrored kirjoitti:Ei sellaisista raporteista todella tiedä jotka vaan toteavat että ei mulla vaan ole mitään virhettä.
Näinhän se. Eihän millään omakohtaisella kokemuksella ole mitään väliä, jos ei digiloyd ole testannut ja todennut. Minäkin onnellisena kuvittelen, että mulla on viaton auto ja polkupyörä ja vaimo ja kalsarit. Odottelen noiden osalta vielä loydin leimaa...
Jos itse ei ko. vikaa löydä, eikä se esimerkiksi omissa kuvissa näy, niin...? Mut ei, ei se noin mene.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
Ei se mene noin vaan niin että jokaisella on omat kriteerit ja kyvyt tehdä havaintoja. Peruspointti oli kuitenkin se, että onko jokainen raportoija tajunnut mitä on löydetty. Vielä kerran: AF ohittaa väärän FFD:n. Jää vaan eri lailla oleva etäisyysasteikko, joka ei vaikuta kuvaan. Ja se asteikko voi olla miten sattuu jo entuudestaan, kuten tavallista onkin.
Maffer kirjoitti:Kelluvilla linssiryhmillä varustetut obiskat on tosi herkkiä tuolle FFD-määritykselle. Nehän on suunniteltu osumaan just eikä melkein tietyssä kohtaan tarkennusasteikkoa äärettömään.
Minä en näe tässä lainkaan totuutta ja järkeä. Mutta voihan se olla minunkin puutteeni. Fysiikka menee mielestäni uusiksi.
No osta tommonen Sony ja laita purkkaa adapterin väliin eri paksuuksilla. Siitä sit kokeilemaan mitä käy. Kelluvilla linsseillä varustettu obiska ottaa heti voltit ja tarkennustasosta tulee mutka mutta perinteisempi suunnittelu ei ole moksiskaan jos varaa on vetää "äärettömän yli". Tää mutka kasvaa sitä mukaa mitä lähemmäs ääretöntä tarkennus on asetettu. Mitä tosta voi päätellä?
Zeissin 28/2 on tommonen jojo missä keskiosa esim. tarkentuu kauemmas kun reunat kun FFD on oikein. Mulla on vieläkin yksi Novofleksin romu adapteri mikä on liian paksu, sillä käy niin että toi kääntyy päin vastoin toi reuna vs. keskiosa, siitä tuleekin U-mutka. Että semmosta.
Tosta vähän mallia mitä käy kun tarkennustaso menee mutkalle ja otetaan käyttöön T/S objektiivin ulompi piirtoympyrän osa: https://mjkoski.1g.fi/kuvat/Miscellaneo ... /_full.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
Siinä on ~6mm muistaakseni shiftattu kuvan yläreuna Canon 24mm T-SE2:lla R2:n perässä romulla adapterilla. 5DSR rungolla vastaava asetus tuottaa vielä skarpin ruudun. Näillä resoluutioilla alkaa olla aivan helvetisti väliä onko toleranssit just eikä melkein.
Maffer kirjoitti:Zeissin 28/2 on tommonen jojo missä keskiosa esim. tarkentuu kauemmas kun reunat kun FFD on oikein. Mulla on vieläkin yksi Novofleksin romu adapteri mikä on liian paksu, sillä käy niin että toi kääntyy päin vastoin toi reuna vs. keskiosa, siitä tuleekin U-mutka. Että semmosta.
eikös tää nyt tarkoita sitä että lensrentalsin kaikki olaf-mittaukset on kelluvaelementtisten linssien osalta väärin koska mittaukset on suoritettu molemmin puolin tarkennustasoa liikuttamalla mittasensoria eikä tarkentamalla objektiivia?
Gold member of Sigma 14mm f/1.8 & 100-300mm f/4 fun club.
Lensrentalsista en tiedä miten ovat ajatelleet, mutta Sonyn kanssa homma menee noin. Jos jollain on Novofleksin kunnollinen Nikon F -> FE adapteri ja haluaa verrata Sonynsä kanssa tuohon mun ylipaksuun versioon niin voin postittaa ton.
Kun DxO julkaisi ranking-listansa, se laittoi kuvaajien suosikit aivan uusiksi. Minulla on taipumus ajatella, että epäolennaiset asiat nousivat arvoon arvaamattomaan ja jos kuvaajat kuvaisivat rinnakkain eri rungoilla, ranking-lista ei välttämättä muodostuisi kovin yhteneväksi DxO-rankingin kanssa. Kymmenien tuhansien kuvien otokset saman tyyppisistä tilanteista eri rungoilla antavat Lightroomissa retrospektiivisesti seulottuna minulle myös lisäuskoa, että olen ainakin vähän jäljillä.
Jannen keississä, jos Rentals mittaa noin, on vissiin lukittu se obiskan tarkennus? Tässä yhtälössähän on kaksi muuttujaa, sekä FFD muuttunut että kohta mihin obiska tarkennetaan. Noilla kelluvaelementtisillähän halutaan korjata kuvanlaatua kun obiska tarkennetaan lähelle vs. tarkennetaan kauas. Mihin lie Rentals lukitsee sitten tarkennuksen, onko ääretön vai mikä...
mirrored kirjoitti:Ei se mene noin vaan niin että jokaisella on omat kriteerit ja kyvyt tehdä havaintoja. Peruspointti oli kuitenkin se, että onko jokainen raportoija tajunnut mitä on löydetty. Vielä kerran: AF ohittaa väärän FFD:n. Jää vaan eri lailla oleva etäisyysasteikko, joka ei vaikuta kuvaan.
No jos se ei näy kuvassa, niin eikös tämä ole aika lailla semanttista löpinää? Vai mihin näitä kameroita käytetään?
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
mirrored kirjoitti:Ei se mene noin vaan niin että jokaisella on omat kriteerit ja kyvyt tehdä havaintoja. Peruspointti oli kuitenkin se, että onko jokainen raportoija tajunnut mitä on löydetty. Vielä kerran: AF ohittaa väärän FFD:n. Jää vaan eri lailla oleva etäisyysasteikko, joka ei vaikuta kuvaan.
No jos se ei näy kuvassa, niin eikös tämä ole aika lailla semanttista löpinää? Vai mihin näitä kameroita käytetään?
Eikös Mafferin Sony-kuvat yllä juuri demoa sitä miten se näkyy kuvassa. Eli jos FFD on pielessä niin AF kyllä osaa tarkentaa aina sen tarkennuspisteen kohdalleen mutta kuva voi olla kelluvaelementtisellä lasilla epäterävä toisessa osassa kuva-alaa, vaikka siellä ois kohteet samalla etäisyydellä mihin on tarkennettu. Tarkennustaso ei siis ole väärällä FFD:llä enää tasomainen sellaisellakaan objektiivilla, millä se pitäisi olla (riittävässä määrin) tasomainen. Eli ongelma näkyy kyllä kuvassa, mutta ei välttämättä siten, että sitä ihan missä tahansa kuvaustilanteessa tehdyssä "pikatestissä" kokematon testaaja osaisi huomata.
Perinteisimmillä objektiiveilla, joissa tarkentaminen hoidetaan koko objektiivin etäisyyttä säätämällä, ei tietenkään voi tätä tapahtua. Niillä väärän FFD:n voi huomata vain siitä että objektiivi ei ehkä tarkennu enää äärettömään jos se on rakennettu siten että oikealla FFD:llä ääretön on hard stopissa kiinni.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
Hyvin kirjoitettu. Tuosta on kyse ja tuossa T-SE esimerkissä mutka tarkennustasossa on niin suuri ulommalla piirtoympyrällä että objektiivi ei enää tarkenna lainkaan kovin kauas vaikka minne veivaa tarkennuksen.
Tähän hajosi kasetti niin monta kertaa Sonyn kanssa etten enää ikinä adaptoi yhtään laajakulmaa yhtään mihinkään.
Maffer kirjoitti:Hyvin kirjoitettu. Tuosta on kyse ja tuossa T-SE esimerkissä mutka tarkennustasossa on niin suuri ulommalla piirtoympyrällä että objektiivi ei enää tarkenna lainkaan kovin kauas vaikka minne veivaa tarkennuksen.
Tähän hajosi kasetti niin monta kertaa Sonyn kanssa etten enää ikinä adaptoi yhtään laajakulmaa yhtään mihinkään.
Tässä on olemassa myös toinen puoli. Nimittäin objektiivien kanssa, jossa on hard stop "äärettömässä". Natiivirunko ja objektiivi täytyy olla just eikä melkein kalibroitu äärettömän tarkennuksen suhteen. On todella ärsyttävää jos ääretön jää hienon hienosti saavuttamatta. Puhumattakaan siitä jos objektiivin luonteeseen kuuluu kaareva tarkennustaso, josta edellä mainittiin. Minulla onkäynyt näin Pentax K-1:n kanssa, mutta onneksi minulta löyty Pentax-> sony adapteri jolla samat objektiivit tarkentuu jopa hieman äärettömän yli A7RII:n kanssa.... Mielummin yli kuin ali. Eli tälläisessä tapauksessa adapteripeli kääntyy eduksi.
Viimeksi muokannut aikaarska, Marras 10, 2017 20 : 52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'
Rockford kirjoitti:Eikös Mafferin Sony-kuvat yllä juuri demoa sitä miten se näkyy kuvassa.
Okko, no nyt sitten tajusin tämän homman ja tuon kelluvaelementtisten lasien yhteisvaikutuksen. Mutta eikös tässä nyt sitten Sonyn adaptoitavuus lentänyt juuri ikkunasta ulos? Kelluvaelementtisillä? Näitä kiinanadapterejahan on kehuttu täällä(kin) maasta taivaaseen.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
No lensi ja kalliisti lensikin. Meni ihan perkeleesti rahaa kaivoon kun yritin 24mm ja 17mm T/S laseja adaptoida. Tuurilla tästäkin voi selvitä mutta sitä mulla ei ole ollut lainkaan. Ei Sonyyn kyllä ole enää iso tarve adaptoida mitään kun kaikki paitsi tietty nää T/S optiot on natiivisti.
Huoom! Se on tää BSI Sony missä tää *sensuroitu* lensi tuulettimeen. R1:een TS-E istuu kiltisti. Mitään muuta järkevää syytä ei ole löytynyt kuin BSI:n rakenteesta johtuen kennon pikselit ovat hieman lähempänä obiskaa. Tai tähyslasi sensorilla on supertuuhea.
Maffer kirjoitti:No osta tommonen Sony ja laita purkkaa adapterin väliin eri paksuuksilla. Siitä sit kokeilemaan mitä käy. Kelluvilla linsseillä varustettu obiska ottaa heti voltit ja tarkennustasosta tulee mutka mutta perinteisempi suunnittelu ei ole moksiskaan jos varaa on vetää "äärettömän yli". Tää mutka kasvaa sitä mukaa mitä lähemmäs ääretöntä tarkennus on asetettu. Mitä tosta voi päätellä?
Zeissin 28/2 on tommonen jojo missä keskiosa esim. tarkentuu kauemmas kun reunat kun FFD on oikein. Mulla on vieläkin yksi Novofleksin romu adapteri mikä on liian paksu, sillä käy niin että toi kääntyy päin vastoin toi reuna vs. keskiosa, siitä tuleekin U-mutka. Että semmosta.
Sitä pidin ihan luonnollisena että objektiiveissa voi olla kaarevuutta tarkennustasossa (field curvature) joko kuperasti tai koverasti, mutta että se voi muuttua kuperasta koveraan ainoastaan pienellä objektiivin tarkennusliikkeellä lyö minua pahasti ällikällä.
Maffer kirjoitti:No osta tommonen Sony ja laita purkkaa adapterin väliin eri paksuuksilla. Siitä sit kokeilemaan mitä käy. Kelluvilla linsseillä varustettu obiska ottaa heti voltit ja tarkennustasosta tulee mutka mutta perinteisempi suunnittelu ei ole moksiskaan jos varaa on vetää "äärettömän yli". Tää mutka kasvaa sitä mukaa mitä lähemmäs ääretöntä tarkennus on asetettu. Mitä tosta voi päätellä?
Zeissin 28/2 on tommonen jojo missä keskiosa esim. tarkentuu kauemmas kun reunat kun FFD on oikein. Mulla on vieläkin yksi Novofleksin romu adapteri mikä on liian paksu, sillä käy niin että toi kääntyy päin vastoin toi reuna vs. keskiosa, siitä tuleekin U-mutka. Että semmosta.
Sitä pidin ihan luonnollisena että objektiiveissa voi olla kaarevuutta tarkennustasossa (field curvature) joko kuperasti tai koverasti, mutta että se muuttuisi kuperasta koveraan ainoastaan pienellä objektiivin tarkennusliikkeellä lyö minua pahasti ällikällä.
Tuo on valokuvausväline jonka tarkoitus on tehdä hyvännäköisiä kuvia, ei olla Opelin autotehtaan optiikkanormien mukaan täydellinen.
Minulla on Zeissin 28mm/2, vieläpä ZF.2 mallinen. Se on tosiaankin juuri niin hyvä mitä Ming Thein hehkuttaa. Terävyysalueen taipuminen nostaa kohteen hienosti taustasta. Kuvaisin tuolla enemmänkin, mutta sen tarkentaminen näillä peili-Nikoneilla on jotenkin erityisen vaikeaa vaikka olen tähystyslasinkin vaihtanut. En oikein osaa sanoa mistä tuo johtuu, mutta siedettävän lopputuloksen varmistamiseksi on käytännössä takanäytöltä tarkennettava.
Täytyykin ostaa Sonyn peilitön mustasta perjantaista, että pystyy paremmin tarkentelemaan tätä erinomaista objektiivia.
