Panasonic DMC-GM1/GM5 kokemuksia

[Tertzi]

Ostin ensimmäiseksi mikrojärjestelmäkameraksi panasonic GM1:n. Lukisin mielelläni muidenkin GM1 ja GM5-käyttäjien kokemuksia kamerastaan. Ja miksei muidenkin samaan kokoluokkaan luokiteltavien panasonic m4/3-kameroiden käyttäjien kokemuksia.

Panasonic DMC-GM1 kamera tuli ostettua luettuani useita arvosteluja siitä ja uudemmasta GM5 mallista.

Tässä joitakin kokemuksia lähinnä niistä asioista joita testeissä pidettiin kameran heikkouksina, en kuitenkaan aivan yhdy näihin näkemyksiin.

APS-C kennokoon kameroihin verrattuna kuvissa on kohinaa. Pitää paikkansa, kohina näkyy kuvissa tarkemmassa tarkastelussa alkaen iso 800:sta. Se ei kuitenkaan vaikuta kuvan terävyyteen ennen kuin vasta iso 6400 ja sitä korkeammilla herkkyyksillä. Kohina ei juurikaan häiritse koska se ei ilmene pokkareiden tapaan värivirheinä vaan se on lähinnä mustavalkoista ja jakautuu kuva-alueelle hyvin tasaisesti.

Salamakenkä puuttuu. Pienimmissä mikrojärkkäreissä kaikkea ei ole samassa paketissa, tässä on sen sijaan monista malleista puuttuva sisäinen salama jonka voi suunnata myös katon kautta kääntämällä sitä vähän ylöspäin. GM5:ssä on vain pelkkä salamakenkä.

Lähin tarkennusetäisyys 12-32mm kittizoomilla specsien mukaan olisi 20cm, mutta jossain 21-22mm paikkeilla se on vain 15cm, suurennussuhde on siinä kohtaa sama kuin 32mm:llä, mutta valovoima on parempi.

Näytön kuvasuhteeksi on valittu 16:9 vaikka kenno on 4:3. Videokuvauksessa kuvasuhde on kuitenkin 16:9 ja kuva on joka tapauksessa suurempi kuin GM5:ssä.

Full HD videoiden framerate on pienempi kuin GM5:ssä, mutta toisaalta tämä näkyy säästönä tallennustilassa.

Tarkennuspisteen valinta kosketusnäytöltä aiheuttaa virhepainalluksia sormen osuessa oikeaan yläkulmaan. Tämän ongelman takia kosketusnäyttöä ei kuitenkaan tarvitse kytkeä pois päältä, riittää että poistaa tuon kosketustarkennukseen käytöstä. Toiminnon saa tarvittaessa päälle jos se edes on tarpeellinen.

Valintarulla on pieni ja se on sijoitettu ”ristiohjaimen” ympärille. Se on kuitenkin riittävän tunnokas valikoissa liikkumiseen, vaikkei se vastaa isoista järkkäreistä tuttuja valintarullia. Jos haluaa jatkuvasti säätää manuaalisesti aukkoa ja valotusaikaa niin joku isompi järkkäri sopii siihen paremmin. Satunnaisessa käytössä tälläkin manuaalisäädöt onnistuu, mutta pientä rullaa täytyy liikuttaa varovasti sormenpäällä.

Ohjelmoitavia funktionäppäimiä on vain yksi. Kameran yläreunassa olevan fyysisen funktionäppäimen lisäksi kosketusnäytön reunaan saa viisi fn-näppäintä lisää.

Otekahva puuttuu, mutta sen sijaan kameran etupuoli on päällystetty kumimaisella tarttumapinnalla ja koska tämän kokoiseen kameraan on tartuttava kahdella kädellä pidellen niin kamera pysyy kädessä aika hyvin ilman kahvaakin. Tarvittaessa sellaisen voi hankkia lisävarusteena.

Panasonicista puuttuu sisäänrakennettu vakaaja, tämä rajoittaa vain muiden valmistajien kuin panasonicin teleobjektiivien käyttöä, sen sijaan laajakulma- ja normaaliobjektiiviksi sopii minkä merkkinen tahansa.

AF- ja MF-tarkennustilan valintaa ei löydy ainakaan halvimmista micro four thirds objektiiveista. Molemmat voi kytkeä yhtäaikaa käyttöön niin että laukaisin puoliväliin painettuna toimii manuaalitarkennuskin mikäli objektiivissa on tarkennusrengas. 12-32mm zoomilla manuaalitarkennus tapahtuu koksketusnäytöltä. GM1:ssä tarkennustilan voi valita kameran yläreunan kytkimestä.

Micro four thirds kennolla ei saa yhtä kapeaa syväterävyysaluetta kuin APS-C:llä. Vastaavasti micro four thirdsille on tarjolla halvemmalla valovoimaisempia objektiiveja joilla saa kapean syvväterävyysalueen. Pokkareihin verrattuna ero on kuitenkin huomattava.

Elektronista etsintä ei saa lisävarusteena GM1:een. Jos sen välttämättä tarvitsee niin GM5:stä se löytyy.

Akkukesto on 210 kuvaa, mutta vara-akut on halpoja ja toista akkua voi pitää laturissa toisen ollessa käytössä. Kameran kokoon nähden akkukesto on riittävä.

Kamera ei ole yhtä pienikokoinen kuin uusimmat valovoimaiset pokkarit, mutta harva pitää pokkariakaan housujen taskussa, takin taskuun panasonic mahtuu mainiosti ja kameralaukuksi riittää vaikka vanhan kompaktikameran kotelo, eikä isoa laukkua välttämättä tarvita.

Vanhemman GM1 mallin valintaa puolsi tietysti se että hinta oli vain puolet uudemmasta mallista, mutta muuten en näe näiden välillä niin merkittävää eroa, etteikö GM1 voisi olla hyvä valinta vaikka ne olisivat lähes samanhintaisia.

[moonshine]

Ei mulla muuta kun, että kannattaa parittaa toi 20/1.7 & 45/1.8 kanssa. Hyviä, pieniä ja kevyitä. Tulee kiva pokkariupgrade.

[cindy]

Itselläni on molemmat ja pidän molemmista. Paras kamera on se joka on mukana ja em ovat juuri sellaisia.
GM1 on iltakamera tuttavien luona, salama aina mukana. 14/2.5 on yleissuosikkini. Myös 20/1.7 löytyy, loistava kaupunkien iltavalaistuskuviiniltavalaistuskuviin
- miinus on kuvaus veneestä olkoon sitten aurinkoiset päivät saaristossa tai purjehduskuvat Karibialla tai Afrikan Safarilla Näytöllä ei pysty kuvaamaan.

GM5, vaikka etsin onkin pieni, sopii loistavasti kirkkaisiin olosuhteisiin. Eikä salaman puute vaivaa - en ole edes kokeillut miltä salama kameran kanssa näyttää.

Kuvanlaatu on hyvä, riittää minulle. En ottaisi täysikokoista SLR-kameraa edes ilmaiseksi. Ovat liian suuri ja painavia kuin objektiivitkin.
Puhumattakaan rahasta.

Seinälläni on n 50kpl A3 kuvia kehystettynä, eikä ole kukaan moittinut. Kuvaaja ottaa kuvan, kamera on vain väline.
Olen aloittanut kuvaamisen järjestelmäkameralla 60-luvulla Minoltalla ja Miranda Sensomat kameroilla. Olympus OM1 ja 2 olivat filmiajan suosikkini.

On ollut Canonit, Nikonit,Sigmat käytössä vuosikymmeniä. Filmikauden paras oli Minoltan Vectis järjestelmä. Pieni runko ja pienet objektiivit.

Kun MFT tuli siirryin heti ja siinä tulen säilymään Olympus ja Panasonic.

G5 on myös käytössä vaativimpia tehtäviä varten.

Objektiivista on käytössä tällä hetkellä 8 mm, 7-14 mm, 14 mm, 20 mm, 45 mm, 35-100 mm, 45-175 mm. Toiveena 12-60 mm tai 12-100 mm ja 100-400 mm.

[Tertzi]

Täydennän sen verran että AF/MF ja jatkuvan tarkennuksen kytkin löytyy kameran yläosasta, eli ei tarvitse kahlata läpi valikoita.

Ulkoinen etsin näyttäisi olevan saatavissa niihin panasonicin kameroihin joissa on salamakenkä, mutta en ole varma toimiiko sellainen kaikissa panasonicin micro four thirds kameroissa. GM1:een sitä ei saa kun salamakenkää ei ole.

Jotkut ovat laittaneet GM1:een sony RX100:n lisävarustekahvan, en tiedä kuinka hyvin sen saa sopimaan panasoniciin mutta se näyttäisi olevan aika halpa.

Kittiobjektiivin lisäksi kamerassa on nyt panasonic 35-100mm 4-5.6, sigma 30mm 2.8 ja olympus 17mm 2.8. Harkitsen myöhemmin onko suuremmalle valovoimalle tarvetta. Olympus 25mm 1.8 vaikuttaisi aika yleispätevältä vaihtoehdolta, mutta noin pienessä kamerassa pancake tuntuu sopivammalta. 20mm 1.7:n arvosteluissa moitittiin hidasta ja äänekästä tarkennusta, en tiedä onko se oikeasti niin paha että kuuluisi häiritsevästi videokuvauksessa. Panasonicin 14mm 2.5 olisi pieni mutta en ole tottunut kuvaamaan noin laajakulmaisella.

Mikrojärkkäriin vaihdoin ensisijaisesti helpomman videokuvauksen vuoksi. Canon 1200D:ssä tarkennuksen äänekkyys oli todella häirtsevä tekijä, eikä se korjaantunut edes uudemmalla 24mm stm pancakella. Manuaalitarkennusta videoita kuvatessa en jaksanut opetella.

Jossain vaiheessa olisi kiva saada GM1:n rinnalle toinen panasonicin runko, vähän isompi, esim. GX7 jossa olisi lähes samanlaiset kontrollit kuin isoissa järkkäreissä. Toivottavasti panasonic jatkaa tätä pokkarikokoisten sarjaa niin että aina olisi kaksi kameraa käytettävissä, taskukokoinen ja isompi joihin käy samat objektiivit.

Jos jotkut kokevat että heillä on kynnys siirtyä pokkarista järkkäriin niin GM1/5:ssä sitä kynnystä ei mielestäni ole ollenkaan.

Olympuksen kameroissa jotenkin vierastin kovasti tuota vanhoista filmikameroista otettua retrolookkia, kun en ole koskaan filmijärkkärillä kuvannut niin se tuntui turhalta, ja mainoksissakin kamerat tuotiin esille kuin jonain sävy sävyyn vaatteiden kanssa sopivina koristeina. Panasonic näyttää nykyaikaisemmalta.

[honasz]

Mulla ollut GM5 käytössä vajaa vuoden ja kamera on osoittautunut kuvanlaadulta päteväksi ja näppäräksi käyttää(kokoon nähden hyvät säätömahdollisuudet ja etsin). Objektiiveina käytän PL15 ja PL25 ja molemmat toimii hienosti tämän kanssa. PL15 on aukonsäätörenkaan, välittömän tarkennuksen ja kompaktin koon puolesta loistava pari GM sarjaan. PL25 on hieman kookkaampi, mutta toimii mielestäni vielä tasapainoisesti pienessä rungossa. Kuvanlaatu molemmissa todella hyvä ja valovoima paikkaa mft kennon herkkyyttä kohinoille. Hetken aikaa käytössä oli myös 20mm f1.7 uudempi versio, mutta näihin Leican laseihin verrattuna tarkennus oli sen verran hidas ja kokoero PL15 verrattuna aika pieni joten luovuin siitä. Kuvanlaatu tuossakin oli varsin hyvä. Suosittelen tuota rx100 AG-R2 grippiä, joka menee ainakin GM5:een ilman muokkausta ja sopii myös ulkonäön puolesta. Grippi parantaa otetta pienestä kamerasta yllättävän paljon. Hankin myös Panasonicin DMW-EC2 etsimen suojan joka parantaa paljon pienehkön etsimen käyttömukavuutta. Siirryin GM5:een Sonyn NEX-3n kamerasta sel20 ja sel35 objektiiveilla. GM5:een siirtymiseen vaikutti etsin, paremmat manuaalisäädöt, pieni koko. Tarkennuspisteen valinta kosketusnäytöltä katsottaessa etsimen läpi nopeuttaa käyttöä ja tarkennus on selkeästi nopeampi ja luotettavampi varsinkin hämärässä, joten manuaalitarkentaa tarvitsee todella harvoin. Myös silmätunnistus tarkennuksessa on iso plussa. Kaikenkaikkiaan helposti mukana kulkeva, käytettävyydeltää hyvä ja hyvällä kuvanlaadulla varustettu paketti.

[Tertzi]

Testailtuani olympus 17mm 2.8 ja sigma 30mm 2.8 niin täytyy sanoa että sigma vaikuttaa laadukkaalta kaikilla aukoilla, 17mm 2.8 tuottaa terävintä jälkeä vasta aukolla 5.6. 19mm sigma voisi olla ihan ok valinta jos haluaa halpaa kiinteäpolttovälistä, vaikka se tuntuukin hieman kookkaalta noin pieneen kameraan. Olympuksen pancakella ei ole paljoakaan etua 12-32mm verrattuna. Koko ja paino ovat täsmälleen samat. Olympuksen kuva ei ole terävimmillään täydellä aukolla joten näiden välinen ero 17mm:llä on hyvin pieni. Ja kyllähän se vähän pumppaava ja äänekäs tuo tarkennuskin on olympuksessa. Hyvinä puolina mainittakoon että 17mm polttoväli sopii moneen käyttöön eikä tarvitse kääntää zoomia kuljetusasennosta kuvausasentoon. Leica-objektiivit ovat kalliimpia, mutta ei kai niissä raha mene hukkaankaan. Nopea, äänetön tarkennus ja terävä kuva kaikilla aukoilla on ilmeisesti vaikeampi toteuttaa pancakekoossa.

Pienimmät ei-pancaket olisivat siis olympus 17mm 1.8 ja panasonic leica 15mm 1.7, pituus noin 36mm. Noista kahdesta jompikumpi sopisi varmaan ainoaksi objektiiviksi kittizoomin tilalle jos haetaan mahdollisimman pientä ja monikäyttöistä vaihtoehtoa.

Panasonic 20mm 1.7 näyttäisi monien keskustelujen mukaan tuottavan raitoja kuviin korkeammilla herkkyyksillä hämärässä kuvatessa, ilmeisesti kuitenkin vasta ISO 6400:sta ylöspäin. Tarkennuksen hitaus ja äänekkyys oli toinen asia mikä tuli esille testeissä.

30mm sigmalla saa sisätiloissa juuri ja juuri kuvattua 1/40s valotusajalla kun käyttää sähköistä suljinta estämään sulkimesta aiheutuvaa tärähdystä. Päädyin ostamaan 30mm sigmalle olympuksen e-pm2 rungon, koska se on aikalailla rajoilla saako otettua kuvia panasonicilla hämärässä ilman vakaajaa.

25mm objektiivi on ehkä pisin suositeltava vaihtoehto panasonicin kanssa. Näistä pienin näyttäisi olevan Olympus 25mm 1.8 jonka kanssa saisi juuri ja juuri taskukokoisen yhdistelmän. Tälle yhdistelmälle kun vielä löytäisi mahdollisimman taskukokoisen kotelon, jossa ei ole liikaa pehmusteita.

[Tertzi]

Kokeilin 12-32mm objektiivia olympuksen e-pm2 rungossa, mutta molempia kuvanvakaajia ei saanut toimimaan yhtäaikaa. Jos kytken asetuksen "Objektiivin I.S. Priorit." päälle, ja IBIS on kytketty päälle, vain objektiivin vakaaja toimii, jos poistan prioriteettiasetuksen niin vain olympuksen sisäinen vakaaja toimii. Ilmeisesti vain uusimmat panasonicin rungot tukevat kahden vakaajan yhtäaikaista käyttöä.

12-32mm:n oman vakaajan ja e-pm2:n 2-akselisen vakaajan välillä ei näytä olevan mitään eroa, joten uskoisin että uudemmissa rungoissa on parempi käyttää 5-akselista runkovakaajaa tai molempia yhdessä jos mahdollista.

Muutenhan tämä 12-32mm tekee e-pm2:sta oikeasti pokkarin, ja sen pitäisi testien mukaan olla optiikaltaan parempi kuin olympuksen pancakezoom. Kuvanlaatu herkkyydellä 3200 on molemmissa rungoissa hyvin samankaltainen. Ainoa merkittävä ero näiden runkojen välillä on kokoero. Taidan kuitenkin pitää 12-32mm kiinni panasonicin rungossa, koska siinä on salamavalo, jota kittizoomin kanssa kuvatessa toisinaan tarvitsee.

Eräs merkittävä puute GM1:ssä on se ettei auto iso toimi M-tilassa. GM5:ssä ilmeisesti toimii kuin myös e-pm2:ssa. Toinen puute auto-isossa e-pm2:een verrattuna on että maksimiarvoksi saa valittua vain 3200, 6400 jne. kun e-pm2:ssa saa valittua vielä käyttökelpoisen ISO 4000:n maksimiarvoksi.

ISO 6400:lla molemmissa kameroissa kuvista katoaa niin paljon värisävyjä, ettei sen käyttäminen ole enää mielekästä. Meneekö tässä jonkinlainen raja verrattaessa APS-C kennoisiin kameroihin, joissa 6400 on vielä kohinaton, vai tuleeko micro four thirds kamerat pääsemään samalle tasolle APS-C-kennoisten kanssa?

Vaikka GM1:ssä onkin pieniä puutteita toimintojen säädettävyydessä olympukseen verrattuna, on silti vaikea sanoa kumpi näistä olisi parempi. Kenno on molemmilla merkeillä samaa tasoa eikä ilmeisesti uusin 20 megapikselin kennokaan tuo merkittävää harppausta kuvanlaatuun. Ehkä tekniikka alkaa olla jo sillä tasolla että kamera valitaan tänäpäivänä enemmän ulkoisten seikkojen kuin teknisten erojen perusteella. Toivoisin kuitenkin ettei luotaisi mielikuvamainonnalla keinotekoista rajaa sille että pikkukamerat on suunnattu naisille ja isot miehille kun teknisesti kuvanlaadussa ei ole eroa.

[Tertzi]

Nyt kuukauden ajan molempia kameroita käytettyäni, olen edelleen yhtä viehättynyt Panasonic GM1:n pienestä koosta joka kerta kun siihen tartun, mutta Olympus E-PM2 on alkanut tuntua halvalta ja muoviselta, eikä se ole mielestäni mitenkään erityisen taskukokoinen vaikka onkin pienin malli. Uudemmat olympuksen pen-sarjan kamerat eivät houkuttele yhtään, koska ne olisivat vain sama kamera isompana ja painavampana, Pen-F taas on vähän liian pro meikäläisen makuun, kun mikrojärkkärin olisi tarkoitus olla helppo jokapaikan kamera.

Ainoa mikä näistä pienistä Panasoniceista vielä puuttuu on sisäinen vakaaja, mutta kun valitsee objektiivin tämä huomioiden niin panasonic tuntuu tarjoavan paljon enemmän vastinetta rahalle kuin olympus.

GM1:ssä on nyt käytössä kolme Panasonicin objektiivia, 12-32mm, 35-100mm ja 25mm 1.7.

Olympuksen valikoimasta en ole löytänyt oikein mitään mielenkiintoisia objektiivivaihtoehtoja vaikka olen nyt jo tutkinut monet testisivustot läpi, 25mm 1.8 oli ainut joka kiinnosti mutta päädyin panasonicin vastaavaan puolet halvemman hinnan takia.

[Humminbird]

Nyt kuukauden ajan molempia kameroita käytettyäni, olen edelleen yhtä viehättynyt panasonic GM1:n pienestä koosta joka kerta kun siihen tartun, mutta olympus on alkanut tuntua halvalta ja muoviselta, eikä se ole mielestäni mitenkään erityisen taskukokoinen vaikka onkin pienin malli. Uudemmat olympuksen pen-sarjan kamerat eivät houkuttele yhtään, koska ne olisivat vain sama kamera isompana ja painavampana, pen-f taas on vähän liian pro meikäläisen makuun, kun mikrojärkkärin olisi tarkoitus olla helppo jokapaikan kamera.

Jos hieman PEN-kameroita korkeampi runko ei haittaa, niin vuoden 2012 E-M5:n saa alle kolmella sadalla, eikä tunnu lainkaan muoviselta. Ei se kyllä ihan pieneen taskuun enää mene, mutta on siinä paljon muita hyviä puolia.

[Tertzi]

Se huono puoli tuossa on että se ei korjaa kaikkia Panasonicin objektiivien virheitä eli lukemieni arvostelujen mukaan Panasonicin objektiiveissa Chromatic Aberration korjataan lähes täydellisesti Panasonicin omissa rungoissa mutta Olympuksen rungoissa ei.

Olympuksen vahvuutena näyttäisi olevan PRO-sarjan objektiivien runsas valikoima, mutta ne ovat aika kalliita tavis-kuluttajalle.

Eli vaihtoehtoina näyttäisi olevan siis joko OM-D sarjan Olympus PRO-objektiivilla tai pieni Panasonic, jonka mallistosta löytyy nuo erityisesti pienille kamerarungoille tarkoitetut objektiivit. Minä ymmärsin että mikrojärkkärin ideana oli saavuttaa lähes pokkarikokoinen järjestelmäkamera, mutta Olympuksella trendi on päinvastainen.

[ruutu]

Nyt kuukauden ajan molempia kameroita käytettyäni, olen edelleen yhtä viehättynyt Panasonic GM1:n pienestä koosta joka kerta kun siihen tartun, mutta Olympus E-PM2 on alkanut tuntua halvalta ja muoviselta, eikä se ole mielestäni mitenkään erityisen taskukokoinen vaikka onkin pienin malli. Uudemmat olympuksen pen-sarjan kamerat eivät houkuttele yhtään, koska ne olisivat vain sama kamera isompana ja painavampana, Pen-F taas on vähän liian pro meikäläisen makuun, kun mikrojärkkärin olisi tarkoitus olla helppo jokapaikan kamera.

Ainoa mikä näistä pienistä Panasoniceista vielä puuttuu on sisäinen vakaaja, mutta kun valitsee objektiivin tämä huomioiden niin panasonic tuntuu tarjoavan paljon enemmän vastinetta rahalle kuin olympus.

GM1:ssä on nyt käytössä kolme Panasonicin objektiivia, 12-32mm, 35-100mm ja 25mm 1.7.

Olympuksen valikoimasta en ole löytänyt oikein mitään mielenkiintoisia objektiivivaihtoehtoja vaikka olen nyt jo tutkinut monet testisivustot läpi, 25mm 1.8 oli ainut joka kiinnosti mutta päädyin panasonicin vastaavaan puolet halvemman hinnan takia.

Vakaajasta on hyötyä, vain kun kohde ei liiku ja suljinaikoja voi pienentää rauhassa. Hämärässä tai sisätiloissa liikkeen tallentaminen onkin sitten taas toinen juttu.
Minua kiinnostaa toi GM1:n videopuoli. Siinä lienee paljon parempi videotallennus kuin Olyssa. Mietiskelin sitä lapsille animaation tekoon. Siitähän kai löytyy timelapse? Tallentaako kameran timelapsella otetut kuvat valmiiksi videoksi vai täytyykö sitä editoida tietokoneella?

[Tertzi]

GM1:stä taitaa kyllä löytyä tuo time lapse mutta vain GM5:ssä on 50p/60p videokuvaus. Paremmalta kuitenkin GM1:n 25p video näyttää kuin olympuksessa ja äänenlaatu on selvästi parempi. Kameraa kannattaa kuitenkin kääntää hitaammin niin ei huomaa eroa olympuksen 30fps verrattuna. Aina mukana kulkevaksi "youtube-kameraksi" oikein hyvin riittävä kuvanlaatu.

Toinen panasonicin etu videokuvauksessa on ettei siinä näy moire-ilmiötä. Olin tuosta asiasta joskus lukenut mutta en ollut siihen törmännyt millään aikaisemmalla kameralla, mutta yhdistelmä panasonic 35-100mm e-pm2:ssa tuotti häiritseviä kaarevia viivoja videokuvaan.

[Tertzi]

Tulin ostaneeksi rajalan tarjouskampanjasta vielä panasonic GF7 + 25mm 1.7 setin vaikkei kumpikaan yksistään tuntunut houkuttelevalta. GF7 ainoat erot näyttäisi olevan ettei custom modeja ole ja videokuvauksessa on vain automaattitila. Plussapuolella aavistuksen parempi käyttöergonomia ja yhteen suuntaan kääntyvä näyttö. Videokuvauksessa on 50fps full hd. Tuntuu tasapainoisemmalta käyttää 35-100mm:n kanssa koska tästä saa vakaamman otteen. Tuntuu paremmalta käyttää kuin miltä ulospäin näyttää. Jämäkän tuntuinen runko vaikka onkin muovinen ja näyttö pysyy tiukasti paikallaan jos ei sitä vartavasten halua kääntää. Kennovakaajaakaan ei enää kaipaa nyt kun on tuo 25mm 1.7.

Ainoat miinukset panasonicin 25 milliselle annan esteettisistä seikoista, koska se ei tunnu yhtä mukavalta käsissä kuin nuo 12-32mm ja 35-100mm zoomit. Aavistuksen parempi mekaaninen laatu olisi ollut paikallaan. Ihan hyvä objektiivi mutta tuntuu lelulta. Kannattaa ostaa kun on taas seuraavan kerran tarjouksessa, jolloin hinta on vain puolet vastaavasta olympuksen 25mm:stä.

Jostain syystä en vaan pitänyt olympuksen micro four thirds rungosta vaikka XZ-1:stä pidän kovasti. GF7 muistuttaa jonkun verran pen e-pl7:ää varsinkin 12-32mm:llä mutta on selvästi kompaktimman kokoinen ja kevyempi paketti.

Erästä tubettajaa lainaten totean että "Panasonic is the best", aikaisemmin tuo lause koski videonauhureita, mutta näköjään panasonic on oppinut tekemään hyvin kameroitakin. Pelkän teknisen laadun lisäksi tärkeää on että kamera tuntuu kivalta käyttää.

[OskuK]

Ei ihan eilinen keskustelu.
Itselläni on olut pitkään GM1 ja sen mukana tuli kyllä metallinen kahva. Joka on toki ollut aina hyllyssä, se suurentaa turhaan taskukameraa.
Etsin GM5:n tapaan olisi oiva, mutta suurempi ketutus on ettei voi olla päälisäätimet kuin LX100:ssa, vaan kuten 90% digeissä, se hiton moodirulla varastaa kaiken toimivuuden.
Olen tässä miettinyt paremmin säätimin varustettua matkavideokameraa, joka mahtusi taskuun kuten GM1.
LX100 olisi kiva, mutta poskettomat pyynnit hihityttävät, ja onhan se aika tavalla suurempikin.