Ilmakiväärillä :D Eihän sillä saa edes muovista herätyskelloa rikki.Maffer kirjoitti:Olen ampunut 1Ds3:sta ilmakiväärillä eikä sille käynyt mitään. Sonylla ei viittis enää kokeilla.
Mutta ihmeellisiä ovat kokeilut.
Mistä tällaisia saa ostettua? Tämä nimittäin vaikuttaisi erittäin pätevältä käsiaseelta taistelussa canonisteja, sonisteja ja pentaksisteja vastaan!temama kirjoitti:ja eiköhän tälläkin kamera laukomista voisi ihan hyvällä omalla tunnolla kutsua ampumiseksi:
Hurjia laitteita! Mutta nuohan eivät olekaan kameroita vaan aseita. Siitä mielessä niillä myös oikeasti ammutaan, mutta kuvien ottamiseen ne eivät tiettävästi kelpaa.temama kirjoitti: Olen samoilla linjoilla. Ja ainakin tällä kameralla ammutaan oikein luoteja:
a real gun which looked like a camera by the CIA in 1966. Well, it was modified from an Asahi Pentax Reflex! Oh yes, it was the big glorious days of Pentax which Canon and Nikon only knew to follow!!
ja eiköhän tälläkin kamera laukomista voisi ihan hyvällä omalla tunnolla kutsua ampumiseksi:
lisää:
http://anthonylukephotography.blogspot. ... amera.html
Voipi mennä sitten uusiksi monetkin termit. Ampumista kun käytetään myös urheilussa kuvaamaan laukaisemista. Näköjään sivistyssanakirja tunnistaa myös seuraavat synonyymit ja niiden käyttökohteet: "syöksähtää, syöksyä, iskeytyä, iskeä, ampaista". Itse esimerkki ei ollut tuttu minulle "hauki ampui uistimeen", mutta pidänkin kalastusta julmana jos ei niitä syö.hrKuulapaa kirjoitti:Monen asian voidaan myös sanoa laukeavan tai niitä/niillä voidaan liipaista, mutta ampuminen sisältää ajatuksen aseesta.
Kameran ollessa hollilla eli laukaisuasennossa ajatukseen sisältyy ennen kaikkea valokuvaus. Konkreettinen tilanne johtaa ajatukset siihen suuntaan, että saalis ei kuole vaan tallentuu kameran kortille tai filmille. Näin ase ei olekaan konkreettinen ase vaan se on kamera. Tällainen kielen metamorfoosimainen käyttö sisältää ripauksen runoutta. Siinähän leikitään synonyymeillä, analogioilla, metaforilla ja annetaan sanoille uusia merkityksiä.hrKuulapaa kirjoitti:Monen asian voidaan myös sanoa laukeavan tai niitä/niillä voidaan liipaista, mutta ampuminen sisältää ajatuksen aseesta.
Tähtääminen ja laukaisu eivät ole se asia mikä tekee asiasta ampumista, vaan se että jotakin lentää laukaisun seurauksena.. Kamerasta ei lennä mitään.Mikael K. kirjoitti:Myös kameralla voi ampua. Sanan käyttö on tässä yhteydessä kielikuvaan perustuvaa eli aseella ampuminen yhdistettynä perinteiseen kameran käyttöasentoon muistuttavat toisiaan. Kummallakin tähdätään ja laukaistaan. Siis ammutaan.
Ei konkreettisesti. Siitähän ei kuitenkaan ole kyse vaan kielikuvasta. Tässä suhteessa analogia eri laukaisujen välillä on samankaltainen, niin että asia voidaan ilmaista samalla sanalla vaikka merkitys on lopulta eri. Insinöörikieli rajoittaa vain elämää ja sitä on syytä välttää, kun kyse on luovasta toiminnasta eli valokuvaamisesta.JPu kirjoitti:Tähtääminen ja laukaisu eivät ole se asia mikä tekee asiasta ampumista, vaan se että jotakin lentää laukaisun seurauksena.. Kamerasta ei lennä mitään.Mikael K. kirjoitti:Myös kameralla voi ampua. Sanan käyttö on tässä yhteydessä kielikuvaan perustuvaa eli aseella ampuminen yhdistettynä perinteiseen kameran käyttöasentoon muistuttavat toisiaan. Kummallakin tähdätään ja laukaistaan. Siis ammutaan.
Kaikkea saisi aina korjata. Minusta tuossa oli kutienkin oivallettu hyvin kieli ja se miten sillä luodaan todellisuutta. Kliseiden voi jopa katsoa kuuluvan tuon tyyliseen novelliin. Raymond Chandlerin teksti esimerkiksi ei ole mitenkään päätä huimaavaa mutta se on silti mukaansa tempaavaa juuri juonenkuljetuksen ansiosta.grafia kirjoitti: Kiitos! Kliseitähän tuo on täynnä, korjaamista kaipaisi.
Aivan. Sama pätee aseisiin tai vaikka jalkapalloon.saloma-3 kirjoitti:Suomen kielellä kameraa lauotaan.