Makrokuvausta?

[hsm]

>Armi ehti kokeilla parina päivänä makrokuvausta sisällä ennen kuin >kamera vietiin huoltoon. Asetelmia I ja Asetelmia II.

Montako kuvaa näistä on makrokuvia, jos makrokuvauksella ymmärretään, kuten esim. kirjassa Hautala, Luhta, Rautavaara, Soveri. Suominen: Luonnonkuvauksen käsikirja, että kuvattava aihe toistuu filmillä / kennolla luonnollista kokoaan suurempana?
Minusta nämä ovat lähikuvia.

[MattiH]

Jos tällaisesta vähän oudosta määritelmästä haluat pitää kiinni, Canonin 100 mm makrolinssiä käytettäessä (1:1) 1.6:n rajauskerroin tekee näistä kaikista kuvista tämänkin määritelmän mukaisesti makrokuvia.

Yleisessä kielenkäytössä en ole huomannut, että puhuttaisiin erikseen lähikuvista ja makrokuvista. Kyllä kaikki nämä kuvat ovat makrokuvia, jos ei muuten, niin ainakin tuon 1.6 rajauskertoimen takia.

Edit:
Matti Valve sivuillaan
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/maaritel.htm
määrittelee lähikuvauksen kolmeen alueeseen
- makrokuvaus, kun kuva filmillä on suurempi tai yhtä suuri kuin kuvattava, 1:1 - 1:10
- mikrokuvaus, kun kuvaussuhde on yli 20
- muu lähikuvaus, kuvaussuhde on 1:10 - 1:2
(tässä jää väli 1:10 - 1:20 pois!)

[adapteri]

määrittelee lähikuvauksen kolmeen alueeseen
- makrokuvaus, kun kuva filmillä on suurempi tai yhtä suuri kuin kuvattava, 1:1 - 1:10
- mikrokuvaus, kun kuvaussuhde on yli 20
- muu lähikuvaus, kuvaussuhde on 1:10 - 1:2

Joissakin digipokkareissa pääsee portaattomasti (tai yhdellä portaalla, valitsemalla macro-asento) tarkentamaan/zoomaamaan kuvaa niin, että suurennussuhde muuttuu käyttäjän sitä tietämättä. Mikähän oikeasti on noitten pienikennoisten pokkarien kohdalla makrokuvauksessa kuvan koko kennolla? Veikkaan, että linssin makroasento alkaa paljon ennen, ennenkuin kohde on 1:1 kennolla. Monella kameralla ei taida päästä lyhimmälläkään tarkennusetäisyydellä edes puoleen luonnollisesta koosta. Esim UZissani vaikka käytän lähilinssiä, en usko pääseväni 1:1 kokoon.

[MattiH]

Niin mutta entäpä kun skaalataan 35 mm:n filmiruudun kokoon eli 24 mm x 36 mm?

[hsm]

Jos tällaisesta vähän oudosta määritelmästä haluat pitää kiinni, Canonin 100 mm makrolinssiä käytettäessä (1:1) 1.6:n rajauskerroin tekee näistä kaikista kuvista tämänkin määritelmän mukaisesti makrokuvia.

-------------

Miten kennon koko tähän määritelmään vaikuttaa? Kuvaussuhteen ollessa 1:1 kuvattavaa kohde on saman kokoinen sekä 9x12 mm että 9x12 cm ruudulla. Toiseen sitä (kohdetta) mahtuu vain enemmän kuin toiseen.

--------------

Yleisessä kielenkäytössä en ole huomannut, että puhuttaisiin erikseen lähikuvista ja makrokuvista. Kyllä kaikki nämä kuvat ovat makrokuvia, jos ei muuten, niin ainakin tuon 1.6 rajauskertoimen
takia.

---------------

Kuten jo mainitsin, ei tuolla rajauskertoimella ole mitään merkitystä kuvaussuhteeseen.
Sanoisinko, että minusta tiiviisti rajattu pärstä on lähikuva olematta kuitenkaan makrokuva. Minulle on selkeä ero makrokuvan ja lähikuvan välillä. Ehkä se johtuu siitä, että minulla pitkänpuoleinen historia valokuvaustermien käytössä. Minulle ei linssi ole objektiivin synonyymi.

--------------

Edit:
Matti Valve sivuillaan
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/maaritel.htm
määrittelee lähikuvauksen kolmeen alueeseen
- makrokuvaus, kun kuva filmillä on suurempi tai yhtä suuri kuin kuvattava, 1:1 - 1:10

-------------

Eikös tuossa edellä käytetä juuri sitä samaa määritelmää "filmillä suurempi tai yhtä suuri kuin kuvattava"?

---------------

- mikrokuvaus, kun kuvaussuhde on yli 20
- muu lähikuvaus, kuvaussuhde on 1:10 - 1:2
(tässä jää väli 1:10 - 1:20 pois!)

[MattiH]

Tämän kuvan linnun siipien kärkien väli on 22 mm eli 2.2 cm http://www.digicamera.net/galleria/k_ca ... ma1_02.htm

Itse kyllä käytän edelleen tästä kuvasta nimitystä makrokuva, vaikka se ehkä ei joidenkin määritelmien mukaan sitä ole. Mikron ruudulta mitattuna linnun pituus on yli kuusinkertainen reaalimaailman pituuteen verrattuna. (Tähän tietenkin vaikuttaa käytetty monitori ja käytetty katselutila).

[simos]

Toi "lintu"kuva on jo makrokuvausta....mielestäni... ;-)


Tässä Casio QV-5700 kameralla ja "lähilinssillä" kuvattu tomaatin kukka...kukan koko on ruhtinaalliset 15mm ja kuvaa ei ole rajattu jälkikäteen...pientä epätarkkuutta, johtuen käsivaralta otetusta kuvasta... meneeköhän tämä makrokuvauksen määritteisiin...

T.Simo
www.wildkite.net

[hsm]

Mikron ruudulta mitattuna linnun pituus on yli kuusinkertainen reaalimaailman pituuteen verrattuna.

MakroKUVAUKSESTA tässä kai on kysymys. Siis siitä, missä suhteessa kohde tallentuu filmille/kennolle. Mitä tekemistä katselutilanteella sen kanssa on?
Tuolla logiikalla jonkun tonyhalmeen naama Iltalehden kannessa on makrokuva, koska se on luonnollista kokoa suurempi.

[simos]

Eli ottamani tomaatinkukka ei ole makrokuva...todennäköisesti kennolla se on pienempi kuin luonnossa.... :(

Simo
www.wildkite.net

[jiiällä]

Olen samaa mieltä kuin HSM - ei kuvan katselukoko vaikuta kuvaussuhteeseen. Katselussa on kyse suurennussuhteesta (esim. kinonegasta 10x paperivedos).

Tässä tunnutaan kierrettävän kuin kissa kuumaa puuroa sitä ongelmaa, ettei digikuvalla ole yksiselitteistä kokoa millimetreissä siinä mielessä kuin perinteisen kameran kuvassa. Ei meitä juuri hyödytä tässä tietää mikä on kennon fyysinen koko, kun digikuvan koko ilmastaan pikseleinä eikä milleinä. Fyysisesti erikokoisissa kennoissa voi olla kutakuinkin sama pikselimäärä.

Saadaanko aikaan joku järkevä suhdeluku, jos kohde on 20 milliä leveä ja se on kennolla 1000 pikseliä leveä? Onko kuvaussuhde erilainen, jos 20 millin levyisen kohteen 1000 pikseliä esiintyvät digipokkarin minikennolla kuin, jos samat 1000 pikseliä ovat järkkärin isolla kennolla?

Jako lähikuvaukseen ja makrokuvaukseen on mielestäni toimiva. Tarkkoja numeroarvoja ei paljon kannata painaa mieleen, vaikka ovathan ne jollakin tavalla kuvaavia. Mitä merkitystä sillä sitten lopulta on jos yksi sanoo 1:1,5 kuvaa lähikuvaksi ja toinen makrokuvaksi, jos samaan aikaan ei ole mitään "yhdessä sovittua muunnosarvoa xxx pxl/mm", jolla pikseleistä päästään milleihin. Katselun suurennussuhteessa on sama ongelma digikuvien kohdalla.

Esimerkkikuvissa näkyy lähi- ja makrokuvauksen ongelma - terävyysalueet ovat minimaalisia. Kun aukot loppuvat 8:n seutuun (pl. järkkärit) ei himmentämisestä saa riittävästi apua.

[simos]

Linkki poistettu...

Simo
www.wildkite.net

[adapteri]

Ei meitä juuri hyödytä tässä tietää mikä on kennon fyysinen koko, kun digikuvan koko ilmastaan pikseleinä eikä milleinä. Fyysisesti erikokoisissa kennoissa voi olla kutakuinkin sama pikselimäärä.

Saadaanko aikaan joku järkevä suhdeluku, jos kohde on 20 milliä leveä ja se on kennolla 1000 pikseliä leveä? Onko kuvaussuhde erilainen, jos 20 millin levyisen kohteen 1000 pikseliä esiintyvät digipokkarin minikennolla kuin, jos samat 1000 pikseliä ovat järkkärin isolla kennolla?

Jos makrokuvauksen määritelma on, että kohde on kennolla samankokoinen tai suurempi, niin kennon ja pikselin koko vaikuttaa siihen. 20mm:n kohde pitäisi olla kennollakin 20mm. Jos kenno on 30mm, 1000 pikseliä, kohde on n 670 pikseliä kuvassa. Jos kenno on 20mm, 1000 pikseliä, kuvassa kohde on 1000 pikseliä, ja jos kenno on 10mm, 1000 pikseliä, kohteesta mahtuu kuvaan puolet, mutta se puolet täyttää 1000 pikseliä. Jos sitten tuosta 1000 pikselistä tehdään paperikuva, tulos on erilainen riippuen alkuperäisen pikselin koosta.

[M.B.]

Tietokoneiden paremmuutta mitataan megahertseissä ja kameroiden suurennussuhteella. Pikkudigeillä ei tunnetusti saa minkään tasoisia makrokuvia, koska objektiivi ei tarkennu niin lähelle, että suurennussuhteeksi tulisi yli 1, koska tämä edellyttäisi, että (kamerasta riippuen) 5-8 mm kokoinen kohde täyttää koko kuva-alan.

35 mm kinofilmiruutu on pyhä ja kaikki laskelmat on tehtävä sen pohjalta, koska näitähän sitä aina katsellaan eikä suurennoksia tai seinälle heijastettua kuvaa.

Olisiko hieman urautunut järjenjuoksu eräillä...

[jiiällä]

Jatkaisin vielä asian pohdiskelua, jos sopii.

Omalla ei-järjestelmädigilläni saa ilman lisälaitteita pienimmäksi kuva-alaksi 29.6 x 22.2 mm (erään testin mukaan). Voi olla, että wanhalla filmijärkkärillänikin pääsisin tuohon laittamalla "kaikki peliin" eli esim. laittamalla loittoja optiikan ja rungon väliin. Digijärkkäreillä päässee samaan. Jos näillä kolmella erityyppisellä kameralla otetaan tuon kokoinen kuva-ala täydelle ruudulle niin onko meillä samat vai eri kuvasuhteet ?

Adapteri toteaa : "Jos makrokuvauksen määritelma on, että kohde on kennolla samankokoinen tai suurempi ...." Tämä määritelmä ei tunnu minusta oikealta lähtökohdalta (ehkä järjenjuoksussani on todellakin vikaa, sorry). Jotenkin se kenno ei tässä nyt tunnu oleelliselta seikalta vaan kuvan kattama ala (ilman pikseleitä ja ilman millejä) .

Jos nuo kolme erityyppisen kameran kuvaa printataan samankokoisiksi niin miten kokonaisuurennussuhteen on käynyt. Minusta se on kaikissa kuvissa sama ? Ei kai kennojen kokoero tässä vaikuttanut asiaan lopulta mitään. Kuvan tekninen laatu on sitten eri asia.

Jos tuon filmillisen kameran ruudun skannaa digikuvien rinnalle "samaan formaattiin" ja vielä kokeeksi eri resoluutioille niin ei siinä taida kuvasuhde enää muuttua. Olipa kuvan leveys 1000, 2000 tai 4000 pikseliä niin koko kuva-ala näkyy. - Jos kohde täyttää pikkupokkarissa ruudun kokonaan ja vastaavalla tavalla tasokkaammaan kameran kuvaruudun niin ei siinä kuvaussuhde taida olla erilainen. Koko kuva-alaa katsottaessa kuvassa näkyy sama kohde samalla tavalla rajattuna. Kennon fyysinen koko tai pikselimäärä ei vaikuta asiaan ?

[adapteri]

Jos käytetään termejä makrokuvaus tai lähikuvaus, pitäisi ilmeisesti jollain foorumilla "sopia", mitä termeillä tarkoitetaan. Makrokuvaus terminä on keksitty jo aika kauan sitten, ja silloin joku on määritellyt sen muotoon, joka tuolla viestiketjun alussakin tuli esille. Silloin makrokuvaus on merkinnyt sitä, että kohde on filmillä samankokoinen tai isompi kuin luonnossa. Lähikuvaus tarkoitti silloin kuvaamista läheltä, mutta tuo kohteen kuva filmillä oli siis pienempi kuin luonnossa. Määritelmä ei ole minun keksimäni.

Jos filmin (kennon) koko muuttuu, 30*20mm:n kohde pitäisi silti olla filmillä 30*20mm tai isompi. Oletetaan, että lopullinen kuva tehdään paperille, jonka koko on 15*10 cm. Pienemmästä filmistä (kennosta) tässä välissä suurennus on isompi. Jos filmin koko olis 15*10 cm niin kohde olisi paperilla edelleen luonnollisen kokoinen, eli 30*20mm ja silti olisi tuon vanhan määritelmän mukaan kyse makrokuvauksesta. Jos filmin koko olisi 30*20mm, kohde täyttäisi sen ja paperilla se täyttäisi koko paperin (15*10cm). Pienellä kennolla kuvattuna kohteesta saisi vain osan paperille. Jos kenno olisi 15mm*10mm ja siihen kuvattaisiin koko kohde, kyseessä ei olisi makrokuvaus, mutta paperilla kohde täyttäisi silti paperin. Lopputuloksesta ei siis voi tietää, onko kyse makrokuvauksesta vai lähikuvauksesta.

Minä käytän itse makrokuvaus-sanaa toisin. Minulle makrokuvausta on se, kun makaan ruohikossa ja tähtäilen itikoita 5-30 cm:n etäisyydeltä. Joskus linssi on vielä silloin tarkennettu äärettömään.

[Gillis]

Tästä asiasta riidellään usein.

Macro-lasin määritelmä on kylläkin että kuvattava kohde toistuu vähintään 1:1 filmille. ja "close-up" on sitten 2:1 määritellään close-upina...

Mutta käytännössä useimmat puhuvat macro-kuvauksesta kun puhutaan lähikuvista. Ylimääräinen pilkunnussinta on minun mielestäni aika tarpeetonta kun kaikki kuitenkin ymmärtää konseptin.

Vähän sama asia on tuossa hakkeri/krakkeri termistössä, vaikka krakkeri on se oikea sana tietomurtajalle ja hakkeri on ainoastaan kokenut ohjelmoija. Niin nimet ovat kääntyneet "kansansuussa".

Ja sanathan ovat loppujen lopuksi vain yhteisiä sopimuksia, joten jos 99% käyttää väärää sanaa ja 1% sitä "oikeata" sanaa niin kukakohan on oikeassa?

[jiiällä]

Sanat ovat todellakin vain sanoja ja olen samaa mieltä Gilliksen kanssa, että termit menevät ristiin eri henkilöiden ajatuksissa eikä se mitään haittaa. Jokainen saa käsittää asian omalla tavallaan. En missään tapauksessa ole enkä halua tulla ymmärretyksi "pilkun ...ksi", mutta minua tässä on kiehtonut se, että saadaanko filmipuolella olevat käsitteet väännetyksi digimaailmaan sopiviksi ja pystytäänkö erityyppisten kameroiden lähikuvauskykyä arvioimaan jollakin yhteismitallisella suhdeluvulla. Kennojen leveyksiin ja tiheyksiin perustuva ajattelu on minusta virheellistä ja väärältä pohjalta liikkeelle lähtevää. En kyllä ole itsekään osannut asiaa ihan kunnolla hahmottaa, mutta tässä on nyt vielä yksi yritelmä. Toivottavasti kenenkään käämit eivät kärähdä tämän takia.

Matti Valveen sivulla http://www.kolumbus.fi/matti.valve/maaritel.htm

Kuvaussuhde tai suurennussuhde: Filmille lankeavan kuvan ja kuvattavan kohteen koon suhde. Jos ötökän pituus on 18 mm ja se juuri mahtuu kinoruudulle (36 mm), on kuvaussuhde 2:1.

Olisiko parempaa pelkistää ja lähestyä asiaa huomioiden pelkästään kuinka pienen kohteen saa täydelle ruudulle. Teksti muuttuisi silloin muotoon: "Kuvaussuhde tai suurennussuhde: Kuvan ja kuvattavan kohteen koon suhde. Jos ötökän pituus on 18 mm ja se täyttää koko kuvan on kuvaussuhde 2:1 (35 mm vast.)"

Jos halutaan laskea digikameralle "suhdeluku 35 mm vastaavuudella" niin sehän onnistuu helposti, jos/kun tiedetään digikameran pienin koko ruudun täyttävä kuva-ala. Laskemista vaikeuttaa kuvan erilainen muoto - 3:4 vs. 2:3, mutta ehkä kuvan leveyden mukaan laskeminen on sopivinta.

- kuva-alan leveys 72 mm
* suhdeluku "35 vastaavuus" 1:2

- kuva-alan leveys 36 mm
* "35 vast." 1:1

- kuva-alan leveys 18 mm
* "35 vast. " 2:1

- kuva-alan leveys 9 mm
* "35 vast." 4:1


Matti Valveen luokitteluehdotukset kuvan leveyksinä
* Mikrokuvausta -> 20:1 -> kuva-alan leveys on < 1,8 mm
* Makrokuvausta 1:1 - 10:1 -> kuva-alan leveys 36 - 3,6 mm
* Lähikuvausta 1:10 -> 1:2 -> kuva-alan leveys 360 - 72 mm

Oman kamerani 22.2 x 29.6 mm minimikuva-ala antaisi "35 vast." suhdeluvuksi 1,22 : 1

Mos'n lähettämästä kukkakuvasta voisi silmämääräisesti arvioida, että hänen mainintansa mukaan 15 mm leveä kohde täyttää suurinpiirtein 3/4 kuvan leveydestä eli 20 mm leveä kohde olisi täyttänyt koko ruudun. "35 vast." suhdeluvuksi tulee silloin 1,8:1 - hyvä saavutus.

Armin lintukuva täyttää noin puolet kuvan leveydestä. MattiH kertoo kohteen leveydeksi 22 mm eli 44 mm leveä kohde olisi täyttänyt koko ruudun. "35 vast." suhdeluvuksi tulee silloin 1:1,22 (tai 0,82 : 1).

Kinokoon ottaminen vertailukohdaksi olisi perusteltua, kun digikuvauksen muidenkin "kertoimien" lähtökohtana on kinokamera.

[hsm]

Sanat ovat todellakin vain sanoja ja olen samaa mieltä Gilliksen kanssa, että termit menevät ristiin eri henkilöiden ajatuksissa eikä se mitään haittaa. Jokainen saa käsittää asian omalla tavallaan. En missään tapauksessa ole enkä halua tulla ymmärretyksi "pilkun ...ksi", mutta minua tässä on kiehtonut se, että saadaanko filmipuolella olevat käsitteet väännetyksi digimaailmaan sopiviksi ja pystytäänkö erityyppisten kameroiden lähikuvauskykyä arvioimaan jollakin yhteismitallisella suhdeluvulla. Kennojen leveyksiin ja tiheyksiin perustuva ajattelu on minusta virheellistä ja väärältä pohjalta liikkeelle lähtevää. En kyllä ole itsekään osannut asiaa ihan kunnolla hahmottaa, mutta tässä on nyt vielä yksi yritelmä. Toivottavasti kenenkään käämit eivät kärähdä tämän takia.

Jos termit ymmärretään samalla tavalla, on siitä ainakin se hyöty, että lukija ymmärtää, mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Se, onko kuva makrokuva vai lähikuva, ei tee kuvaa yhtään paremmaksi tai huonommaksi. Mainittu termi ja sen määritelmä ovat syntyneet jo kauan ennen digiaikaa ja ne ovat toimineet vallan mainiosti sekä kinoruudulle että 9x12 laa´alle. Minusta tuntuu, että digiporukan vaikerrus johtuu osaksi siitä, että hienolla mutta pienikennoisella kameralla ei oikein voikaan ottaa (tämän määritelmän mukaisia) ah, niin muodikkaita "makrokuvia". Ikäänkuin sillä olisi jotain merkitystä.
Voisihan tuota pikselimäärällä selittelyä soveltaa filmipuolellekin. Jos käytetään hidasta filmiä, voidaan hyväksyä vaatimattomampikin kuvaussuhde, koska kuvaa voidaan suurentaa enemmän kuin nopealle filmille kuvattua.
Otetaan kuitenkin hyviä kuvia, läheltä ja kaukaa.