Pohdintaa korkeista iso-herkkyyksistä.

[Ville^K]

Uni ei vielä tule silmään ja mallailin vähän minkälaista suljinaikaa ja herkkyyttä tarvitaan jos haluisi ottaa pihalla kuvia tähän aikaan yöllä.

Kokeilin myös huvikseni sellaista, että kiinnitän suljinajan ja aukon (vaikkapa 1/100 ja f/2.8) ja rätkytän kuvat samasta kohteesta eri herkkyyksillä ja pusken valotukset samaksi Lightroomissa.

Se mitä havaitsin olikin jännää. D750:n kanssa näyttää siltä että herkkyyden nostaminen korkeammaksi kuin iso3200 ei enää paranna kuvanlaatua kohinoiden osalta vaan on täsmälleen sama puskea valotusta ylöspäin jälkikäsittelyssä kuin kuvata korkeammalla herkkyydellä. D700:lla vastaava raja oli iso1600 enkä kokeillut pienemmillä herkkyyksillä.

Eli D750:lla seuraavat kuvausasetukset tuottivat mun silmään oleellisesti identtisen lopputuloksen:

ISO3200 + 2EV Lightroomissa
ISO6400 + 1EV Lightroomissa
ISO12800

Ja vastaavasti D700:lla

ISO1600 + 3EV Lightroomissa
ISO3200 + 2EV Lightroomissa
ISO6400 + 1EV Lightroomissa
ISO12800

Tämän perusteella noita korkeampia herkkyyksiä tarvitaan raw-kuvauksessa lähinnä siihen että kuva näyttää järkevältä kameran takatelkkarissa.

Onko muilla vastaavia havaintoja? Tää viittaisi nyt mun mielestä siihen että osa noista ns. perusherkkyyksistäkin tehdään ohjelmallisesti kamerassa tai sitten Adobella on läjä nokkelia insinöörejä töissä.

Mietteitä tästä?

Onko kellään mitään hajua siitä mitä toi herkkyysasetuksen nostaminen käytännössä tekee? Mun ymmärtääkseni noi kennot toimii siten, että kun fotonit iskeytyy pikseliin sinne tulee niiden vaikutuksesta sähkövirta mistä sitten luetaan fotonien lukumäärä eli kuvan kirkkaus. Mutta se, että mitä tämän jälkeen tapahtuu herkkyyden nostamisen muodossa ei ole ollenkaan selkeää.

[Jovala]

Onko kellään mitään hajua siitä mitä toi herkkyysasetuksen nostaminen käytännössä tekee?

ISO-asetus: Osa nostaa "fotonikaivosta" tulevan signaalin vahvistusta juuri ennen A/D-muunnosta, osa taas on vaan digitaalimuodossa tapahtuva kertolasku. (Mä arastelen käyttää pikseli nimitystä, kun varsinainen pikseli kasataan vasta myöhemmin, mutta en ole varma fotonikaivo-nimityksestäkään - sitä käytetään CCD-kennoissa)

Mun ymmärtääkseni noi kennot toimii siten, että kun fotonit iskeytyy pikseliin sinne tulee niiden vaikutuksesta sähkövirta mistä sitten luetaan fotonien lukumäärä eli kuvan kirkkaus. Mutta se, että mitä tämän jälkeen tapahtuu herkkyyden nostamisen muodossa ei ole ollenkaan selkeää.

Sähkövirran sijaan fotonikaivoon tulee varaus, ei sähkövirta. Siis yhden fotonin tippuessa kaivoon, varaus lisääntyy yhdellä yksiköllä. Varaus luetaan sitten jännitteenä analogia/digitaalimuuntimella kun kuva on valotettu. Kaivon ja A/D-muuntimen välissä signaalia on vahvistettava sopivaksi A/D-muuntimen elektroniikalle. Tuo vahvistusarvo vastaa filmiajan ISO-arvoa.
Parhaimmanlaatuisissa kennoissa voidaan A/D-muuntimen arvosta saada kaivoon osunut fotonimäärä pienellä laskutoimituksella melko tarkkaan.

Kun fotonikaivon "täyttöaste" on digitaalisessa muodossa, sitä voidaan tietysti käsitellä erilaisin tavoin. Muun muassa nostaa vahvistusta (ISO-arvoa) kertomalla se sopivalla luvulla.

[BacWooZ]

Ainakin Canonin tapauksessa myös monet välimallin herkkyysasetukset tekevät saman. Pikaisella googletuksella esim tässä on jotain selvennystä asiaan:

http://magiclantern.wikia.com/wiki/ISO

Yksi olennainen poiminta linkistä:

ISO 160, ISO 200 and ISO 250 are identical in RAW

[eetu1978]

No jos vaikka tarkastelee dxomarkin käppyröitä, niin D750 todellinen arvo 1147 ja D700 todellinen arvo 1277, kun kameran ilmoittama arvo on 1600.

D750 2332 (ISO 3200)
D700 2566 (ISO 3200)

jne
jne..

Että voisko tämä selittää tätä ainakin osittain? Kun mulla vielä oli D750, niin mun mielestä ISO 3200-12800 oli laadullisesti suht sama. Nämä tosin ihan mun puusilmillä katsottuna :D

[JKyytinen]

Kuvanlaadullisesti pitäisi olla niin, että nostaminen on hyödyksi korkeimpaan herkkyyteen, mikä tapahtuu kennon A/D-muuntimella, eikä digitaalisesti, asti.
Paras signaali-kohinasuhde sen sijaan saadaan kennon ns. Unity gain-arvolla, joka on yleensä n. ISO1000-2000, tällöin optimitilanteessa kennolta ei "hukata" yhtäkään fotonia, muttei myöskään vaalennella liikaa dynamiikan hävittämiseksi. Normaalikuvauksessa tuo ei kovin hyvin toimi, mutta syvän taivaan kuvauksessa, missä jokainen fotoni on tärkeä, tuo on hyödyllistä tietää.

Tietysti ainakin Canonilla pitää muistaa välttää niitä väliarvoja, jotka vain vaalentavat ja tummentavat oikeiden ISO-arvojen kuvia.

[odzmo]

- - -

Eli D750:lla seuraavat kuvausasetukset tuottivat mun silmään oleellisesti identtisen lopputuloksen:

ISO3200 + 2EV Lightroomissa
ISO6400 + 1EV Lightroomissa
ISO12800

Ja vastaavasti D700:lla

ISO1600 + 3EV Lightroomissa
ISO3200 + 2EV Lightroomissa
ISO6400 + 1EV Lightroomissa
ISO12800

- - -

Onko kellään mitään hajua siitä mitä toi herkkyysasetuksen nostaminen käytännössä tekee? - - -

Taas kerran seuraava linkki:

http://www.clarkvision.com/articles/iso/

Kameroiden "herkkyys"-käppyrät (esim. dxo) näyttävät käytännössä saman asian. Kun ISO-luku tuplataan, dynamiikka puolittuu = vähenee 1 EV verran. Teoriassa tämä pätee myös "natiiviherkkyyteen", jolla on paras dynamiikka. Eri kennoilla (kameroilla) ja eri kennon jälkeisillä elektroniikoilla on sitten erilaiset kohinaominaisuudet, mikä selittää Nikonin kameroiden paremman dynamiikan alapään "herkkyyksillä" verrattuna esim. Canoniin. Sitten vielä kennodataa voidaan "silitellä" ennen talletusta raw-tiedostoksi...

[SuperDrive]

Tietysti ainakin Canonilla pitää muistaa välttää niitä väliarvoja, jotka vain vaalentavat ja tummentavat oikeiden ISO-arvojen kuvia.

Eihän kaikissa kameroissa edes voi noita asettaa. Ne on vain ISO-Auto-asetukselle.

[JKyytinen]

Tietysti ainakin Canonilla pitää muistaa välttää niitä väliarvoja, jotka vain vaalentavat ja tummentavat oikeiden ISO-arvojen kuvia.

Eihän kaikissa kameroissa edes voi noita asettaa. Ne on vain ISO-Auto-asetukselle.

Kaikissa kameroissa, missä tiedän noiden väliarvojen olevan, niitä voi kyllä käyttää myös ei-autolla.

[zone6]

Tietysti ainakin Canonilla pitää muistaa välttää niitä väliarvoja, jotka vain vaalentavat ja tummentavat oikeiden ISO-arvojen kuvia.

Jos kuvaa jpeggiä, niin sopivilla ISO-arvoilla saa kameran tekemään vähän ETTR:ää :)


Siis esim. 160, jolloin valotus on oikeasti ylivalotettu 200 jolle kamera tekee RAW-muunnoksessa vähän pullausta.


RAW:ia kuvatessa tällä ei tietenkään ole käytännössä väliä, mutta voihan ISO-säädön konffata toimimaan vain aukon välein varmuuden vuoksi.

[PetriAA]

Olenko ymmärtänyt oikein, että kameran suorituskyky (kuvan laatu) ei heikkene lineaarisesti ISOa nostettaessa, vaan jokaisesta rungosta kannattaa etsiä ne ISO luvut, joilla laatu heikkenee vähiten. Eli esim. ISO 3200 saattaa olla laadultaan parempi kuin ISO 1600

[Tapiol2003]

Minusta herkkyyden nosto "liikaa" on muutenkin haitallista kuin vain lisääntyneen kohinan osalta.

Esim. DxO:n käppyröissä hyvin monet kamerat parhaasta päästä saavuttavatkin hyvän tai lähes perus-ISOa lähellä olevan dynamiikan vain ISO 800 (max. ISO 1600) asti ihan riippumatta siitä kuinka "herkiksi" niitä väitetään ja kuinka kalliista rungosta on kyse.

Sen jälkeen tilanne huononee radikaalisti. Seikka, joka puoltaa suuremman aukon ts. valovoimaisemman optiikan käyttöä mielummin kuin herkkyydennostoa.

Äkkipäätä voisi miettiä onko parempi sijoittaa euronsa valovoimaisempaan (lue: kalliimpaan) optiikkaan kuin uudempaan runkoon...Hmmm.

[nomad]

Minusta herkkyyden nosto "liikaa" on muutenkin haitallista kuin vain lisääntyneen kohinan osalta.

Esim. DxO:n käppyröissä hyvin monet kamerat parhaasta päästä saavuttavatkin hyvän tai lähes perus-ISOa lähellä olevan dynamiikan vain ISO 800 (max. ISO 1600) asti ihan riippumatta siitä kuinka "herkiksi" niitä väitetään ja kuinka kalliista rungosta on kyse.

Noinhan se on. Eroja kuitenkin on miltä korkealla herkkyydellä oteut kuvat vaikuttavat esteettisesti. Jotkut kamerat hävittävät yksityiskohdat kohinaa vaimentaessaan ja toisissa taas värit menevät rumiksi.

Sen jälkeen tilanne huononee radikaalisti. Seikka, joka puoltaa suuremman aukon ts. valovoimaisemman optiikan käyttöä mielummin kuin herkkyydennostoa.

Itse ajattelen aukon nykyään enemmänkin syväterävyyden säätönä. Suljinaika säädetään auto-ISO:n asetuksissa.

Äkkipäätä voisi miettiä onko parempi sijoittaa euronsa valovoimaisempaan (lue: kalliimpaan) optiikkaan kuin uudempaan runkoon...Hmmm.

Vrt. mitä edellä kirjoitin. Lisäksi se pointti, että yhdenkin hyvän objektiivin hinnalla voit ostaa paremman rungon jonka edut näkyvät kaikkien objektiivien kanssa.

[Pros]

Sen jälkeen tilanne huononee radikaalisti. Seikka, joka puoltaa suuremman aukon ts. valovoimaisemman optiikan käyttöä mielummin kuin herkkyydennostoa.

Itse ajattelen aukon nykyään enemmänkin syväterävyyden säätönä.

Näin. Vaikka onkin "vain" kroppirunko käytössä niin f/1.4 tuottaa suurimman osan ajasta liian vähän syväterävyyttä haluttuun lopputulokseen 50mm polttovälillä.

Aukon isontamisen voi ajatella huonontavan kuvaa ihan siinä missä herkkyyden noston, mutta herkkyyttä on huomattavasti halvempi nostaa (ei tarvitse hommata todella valovoimaisia obiskoja). Tämä silloin, kun syväterävyyden pieneneminen ei ole toivottavaa.